Perusterveydenhuollon työryhmän rooli lasten ja nuorten lihavuuden ennaltaehkäisevän työn kehittäjänä
Työryhmän tehtävänä on kehittää lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Työryhmä kokoaa ja tiedottaa alueelle erilaisia toimivia käytänteitä ja näyttöön perustuvaa tutkimustietoa lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Työryhmän tehtävänä on kehittää lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Työryhmä kokoaa ja tiedottaa alueelle erilaisia toimivia käytänteitä ja näyttöön perustuvaa tutkimustietoa lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen.
Toimintamalli lyhyesti
Perusterveydenhuollon työryhmä on monialainen yhteistyöryhmä työntekijöiden tueksi perusterveydenhuoltoon.
Sen tavoitteena on edistää varhaista ja ennaltaehkäisevää toimintaa lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Erityisesti työryhmässä halutaan lisätä osaamista ylipainon riskien ennakoivaan tunnistamiseen. Näitä riskitekijöitä voi olla haasteet elämän eri osa-alueilla.
Työryhmän tarkoituksena on koota ja tuoda ajantasaista tietoa alueen työyhteisöille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnan kehittäminen perustuu näyttöön perustuviin menetelmiin ja toimintatapohin.
Ammattilaisten näkökulmasta työryhmän tehtävänä on kerätä puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn työkaluja, joita asiakaskohtaamisissa voidaan käyttää. Lisäksi työryhmä kokoaa integratiivisesti tietoa yli sote-rajojen. On tunnistettu, että alueella voidaan hyödyntää aiempaa enemmän kolmannen sektorin ja kunnan toimintoja osana asiakasohjausta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työntekijöiden tietoisuutta ja osaamista kolmannen sektorin toiminnoista on lisättävä.
Perusterveydenhuollon työryhmässä tavoitteena on rohkaista työntekijöitä reflektoimaan omaa asennetta ja toimintaa työntekijänä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Perustasolla on pysähdyttävä arvioimaan, miten ja millaisia työtapoja voidaan viedä käytäntöön. Lisäksi on myös kerättävä palautetta niistä käytänteistä, jotka on otettu käyttöön. Työryhmän tehtävänä on toimintamallien juurruttaminen ja implementointi käytäntöihin. Yhtenä esimerkkinä työryhmä on vahvistanut Lapset puheeksi-palvelumallin käyttöönottoa.
Siun sote- Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää maakunnan 13 kunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Siun sote muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi ja Siun soten tuottamat palvelut siirtyvät Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle 1.1.2023. Siun sotella työskentelee n. 7300 ammattilaista. Hyvinvointialueella asukkaita on n.164 000 ja heistä alle 20-vuotiaita n. 32 000.
Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa terveydenhuoltolakia (30.12.2010/1326). Lakiin on kirjattu, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla, kuten Siun sote, tulee osallistua asiantuntijana eri toimialojen yhteistyöhön ja sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Kuntien strategisessa suunnittelussa asetetaan tavoitteet paikallisiin olosuhteisiin ja asukkaiden tarpeisiin perustuen.
Kansallisesti yksi merkittävimmistä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin haasteista on lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus. Pohjois-Karjalan alueella v. 2020 pojista oli n. 29% ja tytöistä n. 20% ylipainoisia tai lihavia (Lähde: Finlapset). Tulevalla Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lasten ja nuorten hyvinvoinnin kysymykset ovat tärkeä osa alueen hyvinvointisuunnitelmia ja jatkossa tarkoituksena on luoda yhtenäiset painopistealueet kuntien ja hyvinvointialueen välille.
Pohjois-Karjalassa on toiminut n. 10 vuoden ajan Alueellinen lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden hoitoketju, joka luotiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Tämän hoitoketjun käytön ja juurruttamisen tukena on toiminut alueellinen monialainen työryhmä, jossa on ollut toimijoita eri sektoreilta perhekeskustoiminnasta. Hoitoketjuvastuu on aiemmin ollut erikoissairaanhoidossa, mutta vastuu siirtyi perusterveydenhuollolle v. 2020.
Tämän seurauksena käynnistettiin toiminnan kehittämistä varten perusterveydenhuollon työryhmä v. 2020. Alueella tunnistettiin tarve juurruttaa hoitoketjua sekä päivittää ennaltaehkäisevän työn ohjeita, joka edistäisi palvelun yhdenmukaisuutta ja laadukkuutta koko maakunnan alueella. Hoitoketju on ollut käytössä jo pitkään, mutta nyt oli aika kiinnittää huomiota ennakointiin ja puheeksioton vahvistamiseen.
Työntekijöiden osaamisen lisääntyessä työn vaikuttavuus lisääntyy ja tämä näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikutuksissa. Lisäksi yhtenäiset käytänteet tasaavat palveluiden laatua ja vähentävät asukkaiden eriarvoisuutta.
Perusterveydenhuollon työryhmään kutsuttiin asiasta kiinnostuneita terveydenhoitajia ja asiantuntijahoitaja neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ravitsemusterapeutti ravitsemusterapiasta. Tulevaisuuden sote-keskushankkeen aikana työryhmässä toimi projektisuunnittelija. Työryhmään ilmoittautui kaikkiaan 20 työntekijää.
Perusterveydenhuollon ammattilaiset ovat maakunnan eri alueilla työskenteleviä. Työryhmään haluttiin työntekijöitä eri ikäisten palveluista neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Siun sotessa on alueita, joissa työntekijät toimivat tietyn asiakasryhmän kanssa, esim. kouluterveydenhuollossa. Toisaalta on alueita, joissa sama työntekijä työskentelee väestövastuisesti neuvolan eri sektoreilla, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Erityisesti uusilla työntekijöillä, mutta myös kokeneemmilla, voi olla haaste ennättää arkityössä kerätä, kokeilla ja tutustua ajantasaiseen ja uuteen tutkimustietoon. Tämän työryhmän avulla perehdytään ja tietoa viedään ketterästi kokeillen käytänteisiin. Uusien toimivien käytänteiden avulla lisätään työntekijöiden hyvinvointia työn vaikuttavuuden ja oman kyvykkyyden kautta, mutta samalla lisätään erityisesti asiakkaiden hyvinvointia.
Perusterveydenhuollon työryhmän jäseniä kannustettiin kehittämään itseään ja hakemaan uutta tietoa sekä levittämään tietoa omassa työyhteisössä. Uuden toimintamallin juurruttaminen vaatii aikaa ja menetelmien osaamisen vahvistaminen vaatii mahdollisuutta suunnitella työn sisältöä. Työntekijällä tulee olla lupa kehittää ja pysähtyä havainnoimaan omaa työtä, miksi toimii näin. Hänellä pitää olla mahdollisuus opetella uusia asioita, lukea tieteellisiä artikkeleita, hakea käytännön vinkkejä. Lisäksi työntekijöille tulee mahdollistaa yhteinen keskustelu ja ajatusten vaihto.
Perusterveydenhuollossa kouluilla ja neuvoloissa työntekijät kokevat työskentelevänsä yksin ja tämän seurauksena he toimivat herkästi vanhojen mallien mukaan. Kun työntekijä havaitsee epäkohtia omassa työssään, auttaa työntekijöiden välinen reflektointi tilanteen uudelleen arvioinnissa ja mahdollisessa muutoksessa. Perheiden hyvinvoinnin tukeminen on avannut ammattilaisten silmiä positiivisesti, miten tukea perheitä myönteisyyden kautta, eikä suinkaan ongelmalähtöisen puuttumisen/tukemisen kautta. Pohjalla työskentelyn kehittämisessä on työntekijöiden oma näkemys muutostarpeelle; toimintaa pitää muuttaa.
Toiminta- ja työskentelymallien juurruttaminen käytäntöön on haaste erityisesti isoissa organisaatioissa. Tämä havainto tuli esille perusterveydenhuollon työryhmässä ja jatkossa tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työyhteisöissä kannattaa järjestää yhteisiä keskusteluja, kuinka uudenlainen toiminta helpottaa työskentelyä ja miten sen hyödyt näkyvät asiakkaille ja työntekijöille. Muutosvaiheessa on myös syytä panostaa koulutukseen sekä yhdessä sopimiseen siitä, miten käytänteitä lähdetään muuttamaan ja miksi näin tehdään.
Perusterveydenhuollon työryhmässä on oltava työntekijöitä arjen eri toiminnoista, mutta lisäksi esihenkilön läsnäolo on tärkeää mikäli ryhmässä nousee alueen päätöksentekoon vietäviä asioita. Työryhmän kokoonpanossa on kiinnitettävä huomiota, että ryhmä olisi riittävän suuri, mutta ei liian suuri. TYöntekijöiden sitouttaminen toimintaan on tärkeää ja jokaisen rooli ryhmäläisenä on sovittava. Työryhmää kootessa huomioidaan, että ryhmässä on mukana:
1. Eri toiminnoista työntekijöitä (äitiysneuvola, lastenneuvola, jne)
2. Eri ammattilaisia mukaan (esim. ravitsemusterapeutin mukana olo)
Siun soten alueella työryhmä kokoontui etänä ja tämä mahdollisti osallistumisen maakunnan laajuisesti. Tapaamisen pituus on hyvä olla tuolloin enintään n. 1,5 tuntia. Työryhmän tapaamiset suunniteltiin n. puoleksi vuodeksi kerrallaan. Ennakkosuunnittelu on tärkeää ja tarvittaessa ennakkomateriaali on toimitettava ajoissa tutustuttavaksi osallistujille. Tapaamisille on tärkeää olla tavoite, joka on kaikilla osallistujilla tiedossa ja sen eteen yhdessä työskennellään.
Työryhmässä havaittiin, että alueelliseen perhekeskustiedottamiseen ja viestintään kannattaa panostaa esimerkiksi koulutuspäivien kohdalla. Kun monialaista kehittämistyötä tehdään, on tärkeää olla tietoinen siitä, millaista toimintaa muilla perhekeskustoimijoilla alueella on sekä millä tavoin me kerromme omasta toiminnastamme organisaation ulkopuolisille toimijoille.
Työryhmästä kerättiin osallistuneiden kokemuksia vuoden 2021 jälkeen.
Työryhmässä hyvänä koettiin:
+ työryhmän avulla on mahdollisuus löytää hyviä toimivia käytänteitä/toimintoja -> helpottaa työntekijöiden kokemaa työn kuormitusta.
+ työryhmä koettiin hyvänä -> yhteiskehittämisen mahdollisuus
+Ravitsemusterapian mukana olo ryhmässä koettiin hyväksi. Näkökulmaa terveydenhoitajien ja ravitsemusterapian yhteistyön tiivistämiseen syntyi ja mahdollsuus pohtia yhteisiä käytänteitä, mm. etäyhteisvastaanottojen muodossa.
+Uuden tiedon jakaminen toinen toisilleen. Hyvät, yhteiset materiaalit.
Työryhmän haasteena koettiin
-korona-ajan aiheuttama väsymys työntekijöille, myös kehittämisväsymystä
Haastattelussa nousi esille, että "on rikkaus, kun monialaista työtä pystyy yhdessä reflektoimaan". Osallistujat näkivät hyvänä Siun soten eri alueiden työntekijöiden kokemuksien jakamisen. Lisäksi ryhmä mahdollisti tutustuminsen työntekijöiden kesken sekä lisäsi ymmärrystä eri alueiden toiminnasta.
Yhdessä pohdittiin, että jatkossa on hyvä arvioida erilaisten kokeilujen vaikutuksia, esimerkiksi kuinka lapset puheeksi-painonhallinnan tukena-menetelmäohjaus on vaikuttanut Lapset puheeksi-keskustelujen määriin ja onko vaikutusta ollut alueellisiin tilastoihin. Tavoitteena on muun muassa moniammatillisten tiimien yhteistoiminnan vahvistuminen keskustelujen ja neuvonpitojen myötä, joten tähän myös vaikuttavuuden arviointimittareita on syytä pohtia.
Perusterveydenhuollon työryhmän toiminnan aikana kiinnitettiin huomiota asiakaskäynnin sisältöjen kirjaamiseen ja tilastointiin, jatkossa tämän kaltainen työryhmä voisi osaltaan olla kokoamassa ja arvioimassa työn vaikuttavuutta ja sisältöä. Huomioiden kuitenkin, että painonhallinta ei ole yksin terveydenhuollon ja yksilön välistä. Hyvinvointialueellamme tiedolla johtamista on vielä kehitettävä hyvinvoinnin edistämisen ja ennakoinnin näkökulmasta.
Kansikuva
