Rakenteellinen sosiaalityö käytäntönä ja toimintatapana

Rakenteellisen sosiaalityön ymmärryksen lisääminen ja yhdessä oppiminen. Päämääränä on, että rakenteellinen sosiaalityön on osa hyvinvointialueemme strategian toimeenpano-ohjelmaa ja sitä kautta organisoituu eri tasoille kuuluvaksi työtavaksi.

Toimintaympäristö

Keski-Suomen hyvinvointialue

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehittämistyötä lähdettiin tekemään keväällä 2022 tilanteessa jossa hyvinvointialuemuutos ja siihen valmistautuminen oli meneillään. Kuntaorganisaatioissa valmisteltiin muutosta ja työmäärä oli valtavaa. Verkostoituminen Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja yliopiston Mora -hankkeen tutkijoiden kanssa mahdollisti hyvän pohjan kehittämistyölle. Pohjatyönä sosiaalihuollon kehittämisohjelma laati kuntakyselyn rakenteellisesta sosiaalityöstä. Lisäksi toteutimme yhdessä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kosken kanssa  yhdessä rakenteellisen sosiaalityön työkokoukset syksyyn 2022 ja alkutalveen 2023. Mukaan saimme eri toimijoita; poliittisia päättäjiä ja työntekijöitä erillaisista organisaatioista. Kuntakyselystä nousi vahvasti esiin tarve rakenteellisen sosiaalityön ymmärryksen lisäämisestä. Tämä sama asia nousi esiin työkokouksissa. Tarvetta ja halua oppiselle oli ja on edelleen sekä lisäksi asiasta oltiin heti alusta alkaen kiinnostuneita ja innostus alkoi lisääntymään kokoontumisien myötä. Aloitimme suunnittelemaan työpajasarjaa, tavoitteena oppia yhdessä ja löytää yhdessä ymmärrystä millä tavalla rakenteellinen sosiaalityö tulisi organisoitua meidän hyvinvointialueelle. Lähdimme myös tavoittelemaan strategiatyöhön liittymistä ja rakenteellisen sosiaalityön saamista mukaan toimeenpano-ohjelma työhön. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
  1. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske
  2. Jyväskylän  yliopiston Mora-hankkeen tutkijat
  3. Sosiaalihuollon kehittämisohjelma/Tulsote

    -Työpajasarjan suunnittelu ja toteutus yhdessä. 

    -Kehittämisohjelman ja sosiaalialan osaamiskeskuksen  yhteistyönä käydään työpajojen materiaali läpi ja tiivistetään eteenpäin saatettavaan muotoon strategian toimeenpano-ohjelman laadintaa hyödyttämään ja rakenteellisen sosiaalityön saamiseksi osaksi ohjelmaa.

Tavoiteltu muutos
  1. Rakenteellinen sosiaalityö mukaan hyvinvointialueen strategiaan ja toimeenpano-ohjelmaan
  2. Yhteinen oppiminen
  3. Ymmärryksen lisääminen
  4. Verkostoituminen ja eri toimijoiden innostaminen
  5. Organsioitumista 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  1. Mikä pännii tilaisuudet eri alueiden asukkaille( yhteisösosiaalityön menetelmänä ja rakenteellisen sosiaalityön työmuotona)
  2. Kuntakysely työntekijöille
  3. Mora-hankkeen tulokset ja yhteistyö 
  4. Poliittiset päätöksentekijät mukaan työpajoihin 
  5. Hyvinvointialueen johto ( sosiaalihuollon johtaja, strategiajohtaja, osallisuus ja kumppanuus) mukaan työpajoihin, suunnitteluun. Lisäksi heille toimitetaan stilisoitu materiaali työpajoista strategian  toimeenpano-ohjelman laadinnan tueksi
  6. Järjestötoimijat mukaan työpajoihin 
Ratkaisun perusidea

Tarkoitus on ollut lisätä tietoisuutta rakenteellisesta sosiaalityöstä, kytkeä rakenteellisen sosiaalityön tutkimustietoa käytäntöön innostaa eri toimijoita mukaan, oppia yhdessä sekä verkostoitua, jotta rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen jatkuu ja vakiintuu osaksi hyvinvointialueen rakenteita. Tietoisuutta, ymmärrystä ja oppimista pyrittiin lisäämään Mikä pännii -tilaisuuksien avulla, jotka toteutettiin joulukuun 2022 - toukokuun 2023 välisenä aikana. Kävimme Jyväskylän alueella kahdella eri asuinalueella ja palvelukeskus Hanskassa, Äänekoskella, Viitasaarella, Jämsässä, Hankasalmella kuulemassa asukkaita heitä mietityttävissä asioissa. Esille nousseet asiat ja aiheet kirjattiin ja vietiin eteenpäin ja tiedotettiin myös takaisin miten asioita lähdettiin työstämään eteenpäin.

 Alkukartoituksessa (kuntakyselyssä) tuli täysin selväksi, että ymmärrystä tarvitaan lisää ja halua tehdä rakenteellista sosiaalityötä on. Näistä lähtökohdista lähdettiin ideoimaan rakenteellisen sosiaalityön työpajasarjaa (yliopisto, sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalihuollon kehittämisohjelma), jotka käynnistyivät huhtikuussa 2023 kestäen marraskuulle 2023. Viiden työpajan sarjassa tutustuttiin rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueisiin tutkimustiedon kautta. Tilaisuudet toteutettiin etäyhteydellä ja ne tallennettiin. Tallenteet ovat olleet katsottavissa youtubessa ja kommentoitavissa kaksi viikkoa varsinaisen työpajan jälkeen.  Tämän jälkeen työpajamateriaali on koottu ja toimitettu sosiaalihuollon johtajalle työstettäväksi hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelman valmistelun osaksi. viimeinen työpaja käsittelee mitä työpajasarjasta olemme oppineet ja miten työtä jatketaan tai edistetään kehittämisohjelman päättymisen jälkeen. Tavoitteena on luoda pysyvä ja organisoitu malli hyvinvointialueelle rakenteellisen sosiaalityön edistämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työpajasarjan avulla on saatu mukaan ammattilaisia, esihenkilöitä, asiakkaita ja järjestötoimijoita sekä poliittisia päätöksentekijöitä. Viimeiseen työpajaan on varattu aiheeksi:  

  1. Mitä opimme?
  2. Mitä saavutimme?
  3. Miten tästä eteenpäin?

    Tavoitteena laatia konkreettinen esitys, miten rakenteellisen sosiaalityön kehittämisestä jatkossa olisi hyvä huomioida. 

     

Vinkit toimintamallin soveltajille
  1. Työ vaatii ehdottomasti resurssia ja innostuneisuutta sekä ymmärrystä
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  1. Innostuneisuus lisääntynyt
  2. Yhteinen oppimisprosessi on toteutunut
  3. Eri toimijoiden mukaan saaminen on ollut positiivista, poliittisia päättäjiä asia kiinnostaa kovasti
  4. Verkostoituminen on toteutunut ( sosiaalihuollon johtaja, strategiajohtaja, sosiaalialan osaamiskeskus, kehittämishanke, yliopisto) - jatkosuunnitelmalle hyvä pohja
  5. Tulsoten päättyessä, sosiaalisen raportoinnin kokonaisuus jatkuu Kestävän  kasvun ohjelmassa