Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma Päijät-Hämeen hyvinvointialueella (RRP2, P4, I3)

Rakenteellinen sosiaalityö määritellään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014 7 §), mutta sitä on toteutettu hyvin vaihtelevin tavoin eri alueilla. Rakenteellinen sosiaalityö toteutuu tällä hetkellä hajanaisesti myös Päijät-Hämeessä. Eri tahoilla tuotetaan jo nyt laadukasta tietoa, mutta haasteena on, että alueella jo nyt tehtävästä rakenteellisestä sosiaalityöstä ei ole kokonaiskuvaa, rakenteellisen sosiaalityön tietoa ei tuoteta riittävän monipuolisesti ja tietoa ei hyödynnetä systemaattisesti. Toimintaa olisi tärkeää myös koordinoida. 

Rakenteellisen sosiaalityön avulla on huolehdittava, että sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskeva tieto välittyy ja sosiaalihuollon asiantuntemusta hyödynnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tietoa tarvitaan asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien palvelujen ja sosiaalihuollon vaikutuksista. (Shl 2014, 7§.) Kehittämistyön myötä tämän tiedon on tarkoitus olla jatkossa paremmin hyödynnettävissä hyvinvointialueen tietojohtamisessa ja kehittämisessä.

Rakenteellisen sosiaalityön vaihteleva toteuttaminen on vaikeuttanut myös kansallista kehittämistä sekä tiedon tuottamista ja systemaattista hyödyntämistä kansallisella tasolla. Sosiaalihuollon kehittämisohjelman tavoitteena onkin nyt vahvistaa kansallisesti jaettua ymmärrystä rakenteellisesta sosiaalityöstä sekä edistää rakenteellisessa sosiaalityössä muodostetun tiedon hyödyntämistä ja vaikuttavuutta. Päijät-Hämeessä toteutettava RRP-osaprojekti liittyy kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen tietotuotannon pilotoinnin ja kansallisesti kehitettävän rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan osalta. Tavoitteena on, että jatkossa Päijät-Hämeessä on kansalliseen mallipohjaan perustuva rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, jonka avulla rakenteellinen sosiaalityö toteutuu suunnitelmallisemmin ja koordinoidummin alueella. 

Sosiaalista raportointia ei ole aiemmin toteutettu Päijät-Hämeessä. Tämän mallin kehittämisessä ja suunnittelussa on ollut mukana Innostuneet kehittäjät –työryhmä ja mallia pilotoidaan, jotta voimme kehittää siitä mahdollisimman käyttökelpoisen välineen tuottaa rakenteellisen sosiaalityön tietoa. 

Rakenteellinen sosiaalityö on Päijät-Hämeessä –kuten monilla muillakin alueilla –
hajanaista.
• Eri tahoilla tuotetaan laadukasta tietoa (hyvinvointikertomukset, sosiaaliasiamiehen raportit, hyvinvointikyselyt, ilmiö-/teemapohjaiset selvitykset, blogit, asiakkaiden tuottama tieto…), mutta haasteena on, että tietoa ei tuoteta systemaattisesti ja toimintaa ei koordinoida.
• Tästä johtuen tietoa ei pystytä täysin hyödyntämään esimerkiksi johtamisessa. Tieto ei ole myöskään yhteismitallista ja vertailukelpoista muiden alueiden kanssa

Ks kuva.