Rakenteisen potilastiedon hyödyntäminen hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa (RRP, P4, I1)

Helsingin kaupungin terveyspalveluissa Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamista yksilö- ja väestötasolla. Molemmat työkalut yhdistävät rakenteiseen potilastietoon tutkittua tietoa.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Käynnissä on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen jälkeinen aika sekä digitalisoitumisen murros. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2023 ja vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti Helsingin kaupunki vastaa edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.

Hyvinvointialueiden ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus tulee valtiolta ja samaan aikaan väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee, uusien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulisi pystyä merkittävästi hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Tiedolla johtamista pidetään yhtenä hyvinvointialueuudistuksen onnistumisen kulmakivistä ja yhdistettynä digitalisaation hyötyihin ja mahdollisuuksiin se voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä palveluiden järjestämiseen.

Hyödynnettäessä rekisterinpitäjän omiin rekistereihin kertyvää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoa tiedolla johtamiseen lainsäädäntö sekä tukee, antaa raamit, että asettaa haasteita tietojen käsittelylle ja hyödyntämiselle:

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kaventamaan väestön terveyseroja. Em. lain mukaan terveydenhuollon tulisi perustua näyttöön ja hyviin käytäntöihin.
Sote-järjestämislaki (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. On helpompi seurata palvelujen käyttöä ja vaikuttavuutta sekä vertailla ja kehittää palveluja, kun tietoja voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa reaaliaikaisesti.
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) antaa lakiperustan oman alueen omassa toiminnassa syntyneiden tietojen käyttämiselle tiedolla johtamiseen. Sote-tietojen yhdisteleminen ja tietopohjan laajentaminen auttavat kehittämään parempia ja vaikuttavampia palveluja sekä asiakkaan kannalta toimivia palvelukokonaisuuksia.
Tietosuojasäädökset ovat tärkeitä suojatessaan asiakkaan yksityisyyttä ja henkilötietoja, kuten terveystietoja, mutta ne aiheuttavat myös rajoitteita ja tulkinnan epäselvyyksiä tietojen hyödyntämiseen ja automatisaation hyödyntämiseen.
Väestön ikääntyessä ja julkisen sektorin säästöpaineessa on tarve kohdentaa resurssit vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti tiedolla johtamista hyödyntäen.

Terveydenhuollon palvelut keskittyvät enemmän korjaavaan kuin ennalta ehkäisevään toimintaan, vaikka kustannustehokkaampaa olisi torjua sairauksia ennalta ja toteuttaa ns. ”etsivää terveydenhoitoa” digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen. Terveyshyötyarvion ja Päätöksentuen avulla olisi mahdollista tunnistaa hoitovajeessa tai riskissä olevia henkilöitä ja kohdentaa heihin ennakoivasti palveluja.

Helsinki lukuina:

Väkiluku: 674 500 (31.12.2023)
Suurin ikäryhmä 30–34-vuotiaat (64 010)
19,5 % puhuu äidinkielenään muita, kuin kotimaisia kieliä (131 878)
Helsingin kaupungilla on yhteensä 37 599 työntekijää, joista sote-toimialalla on 39,4 %
Lähde: Tilastotietoja Helsingistä 2024, Etusivu | Helsingin kaupunki

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Terveydenhuollossa syntyy valtavasti tietoa, mutta kokonaiskuvan saaminen väestöstä tai tietystä potilasryhmästä on haastavaa asiakkaiden satunnaisten kontaktien sekä potilastietojärjestelmään kertyvän asiakastiedon pohjalta. Myös terveydenhuollon kliinisten vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja seuranta on ollut hankalaa, koska potilastietojärjestelmistä ei saa kattavaa kuvaa koko väestön terveydentilasta, hoidon toteutumisesta Käypä Hoito -suositusten mukaisesti eikä hoidon tehostamista edellyttävistä hoitovajeista ja terveysriskeistä. Esihenkilöiltä ja ammattilaisilta on aiemmin puuttunut työkalu, jolla voisi seurata hoidon vaikuttavuutta ja väestön ajankohtaista terveydentilaa.

Terveydenhuollon resurssien kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti edellyttää automaation ja digitalisaation hyödyntämistä laajemmin, jotta hoitovajaukset voitaisiin löytää ennakoivasti ja toisaalta hyvässä hoitotasapainossa olevien asiakkaiden seurantaa voitaisiin automatisoida. Duodecim Päätöksentuki tukee ammattilaista hoitovajeiden tunnistamisessa ja vaikuttavien hoitopäätösten tekemisessä asiakastyössä, ja Duodecim Terveyshyötyarvion tuottama tieto auttaa seuraamaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta väestötasolla. Terveyshyötyarvion avulla olisi mahdollista tunnistaa hoitovajeessa olevat sekä hoidon tehostamisesta hyötyvät ja kohdentaa heille ennakoivasti palveluja.

Toimintamalli on linjassa valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle asetettujen tavoitteiden kanssa, erityisesti toiminnan ohjaukselle annettavan vaikuttavuustavoitteen osalta: Toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa painotetaan vaikuttavuusperustaisuutta (Lähde: Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle, Sosiaali- ja terveysministeriön JULKAISUJA | 2024:2).

Helsinki saa EU-rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Sekä Helsingin kaupunkistrategiasta että Kestävän kasvun ohjelmasta tavoitteeksi hankkeelle nousevat:

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn parantaminen
Tiedolla johtamisen kehittäminen sekä
Digitalisaation hyödyntäminen.

Hankkeen tavoitteet ovat linjassa Helsingin strategisten tavoitteiden kanssa:

Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen. Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat. (Kasvun Paikka – Helsingin kaupunkistrategia 2021-2025).
Helsinkiä johdetaan tiedolla ja osaamista kohdentamalla. (Helsingin Sosiaali-, terveys-ja pelastustoimialan (Sotepe) digisuunnitelma 2023-2025)
Strateginen johtaminen ja tiedolla johtaminen vahvistuvat. Palvelut saa nopeasti ja sujuvasti. (Sotepe:n palvelustrategia 2023-2025).
Vahvistamme tiedolla johtamisen kulttuuria. (Sotepe:n tietojohtamisen suunnitelma 2024-2025)

Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165405/STM_2023_2_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Rakenteista potilastietoa on tarpeen pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja palveluiden kohdentamisessa sekä hoidon laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Tarvitaan työkalu, jolla voidaan seurata Käypä Hoito -suositusten mukaisen hoidon toteutumista sekä työkalu, joka kokoaa tiedon yhteen selkeiksi kokonaisuuksiksi. Duodecim Terveyshyötyarvio yhdessä Päätöksentuen kanssa vastaa tähän tarpeeseen.

Tietoa terveydenhuollossa kertyy valtavasti, mutta sen hyödyntäminen on ollut haastavaa. Tarvetta tiedon hyödyntämiselle on johtamisen eri tasoilla; strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla sekä yksikkö- ja tiimitasolla. Terveyshyötyarvion tuottama tieto hyödyttää kaikkia edellä mainittuja johtamisen tasoja.

Terveyshyötyklinikka -hankkeeen toimintamallissa hyödynnettävät sovellukset vastaavat seuraaviin tarpeisiin:

Koronapandemian aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkaminen
Kansansairauksia sairastavien hoidon ja hoitotasapainon parantaminen
Kiristyvän hoitotakuun toteutumisen edistäminen
Palveluun pääsyn helpottuminen ja nopeutuminen palvelujen tarkoituksenmukaisemman kohdentumisen vuoksi
Toiminnan ja palvelujen vahvempi tiedolla johtaminen
Käypä hoito- suosituksen mukainen hoito ja hoidon seuranta
Ratkaisujen löytäminen henkilötietojen käsittelyn lainsäädännön haasteisiin
Vaikuttaminen ennakoivaa työotetta mahdollistavan lainsäädännön edistämiseen

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ydinryhmät:

Tietojohtamisen projektipäälliköt ja -asiantuntijat Minna Klemettilä ja Päivi Karvinen (ent. Koikkalainen)
Toiminnan projektipäällikkö Katja Kokko
Projektikoordinaattorit Jenna Helsto, Jenna Jalonen, Anne Katajisto ja Nanne Leiponen
Pilottihoitajat Hanna Heimo, Taru Nieminen (ad 1/25) ja Anna Tsuhhareva
Data-analyytikot Pauliina Hakkarainen, Saara Lehtiniemi ja Krista Pirinen
Asiantuntijalääkärit Johanna Anttila-Bondestam, Nicolas Antti (9/2024 lähtien) ja Visa Mikkola (12/2024 lähtien)
Terveysasemien ja keskitettyjen palveluiden esihenkilöt
Hankkeen omistaja, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen ja hanketta ohjaava johtava ylilääkäri Marja-Liisa Lommi
Terveyshyötyklinikka-hankkeen Helsingin ohjausryhmä

Keskeiset sidosryhmät:

Helsingin Sotepe -tietohallinnon asiantuntijat
Helsingin kaupungin Kestävän kasvun-hankepäällikkö Taina Hussi, STM, THL
Sotepe-johto, terveysasemien esihenkilöt ja henkilöstö
Helsingin Sotepe juridinen tuki
Helsingin Sotepe viestintä

Yhteistyökumppanit:

Kustannus Oy Duodecim
Apotti Oy
STM ja valtiovarainministeriö ennakoivaa työotetta mahdollistavan lainsäädännön edistäjinä

Yhteistyön toteuttaminen:

Säännölliset kokoukset sidosryhmien kanssa yhteiskehittämisen edistämiseksi ja ajantasaisen tiedon jakamiseksi.
Verkostoituminen ja yhteistyön edistäminen eri toimijoiden kanssa.
Hankkeen pilottihoitajat jalkautuvat yksiköihin implementoimaan Päätöksentuen käyttöä potilasjärjestelmässä ja koordinaattorit Terveyshyötyarvio-sovelluksen käyttöä.
Jatkuvan tuen tarjoaminen molempien työkalujen käyttöön ja hyödyntämiseen.
Hankkeen työkalujen ja tuotosten näkyväksi tekeminen aktiivisella viestinnällä.
Terveyshyötyarvion teknisen osaamisen vahvistaminen koulutusten, perehdytyksen ja tukituntien avulla.
Johdon sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin Terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteita priorisoiden.

Tavoiteltu muutos

Tavoiteltu muutos on se, että Duodecim Päätöksentukea hyödynnetään yksilötasolla hoidon laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi kaikissa asiakaskontakteissa. Väestötasolla tavoitellaan sitä, että Duodecim Terveyshyötyarviota hyödynnetään tiedolla johtamisessa ensi vaiheessa terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti, jatkossa laajemminkin. Näillä toimilla pyritään alla oleviin *nelimaalin tavoitteisiin.

Henkilöstökokemus ja työnantajakuva

Päätöksentuki lisää hoidon turvallisuutta ja vaikuttavuutta asiakastyössä sekä helpottaa ammattilaisen päätöksentekoa.
Päätöksentuki-sovellus toimii saumattomana osana Apotti-potilastietojärjestelmässä ja on ammattilaisten käytössä jokaisessa asiakaskontaktissa automaattisesti avautuen.
Säännöllisesti, neljä kertaa vuodessa tuotettavat Terveyshyötyarvio-raportit ovat hyödynnettävissä tiedolla johtamisessa.
Duodecim Terveyshyötyarvio on käytössä päivittäisessä johtamisessa ja toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.
Tietoa on hyödynnettävissä helposti eri toimijoiden näkökulmasta.
Oman työn laadun seuranta helpottuu.
Henkilöstön osaaminen vahvistuu Terveyshyötyarvioista saatavan tiedon avulla.

Vaikuttavuus

Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat hoitosuositusten mukaista hoitoa.
Päätöksentuki lisää hoidon turvallisuutta ja vaikuttavuutta asiakastyössä.
Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon avulla voidaan asettaa ja seurata tuloskortin vaikuttavuustavoitteita säännöllisesti.
Tietoa hyödynnetään tehokkaammin terveysriskien, palvelutarpeiden, vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaa varten.
Päätöksentuesta ja Terveyshyötyarvioista saatavalla tiedolla parannetaan kirjaamiskattavuutta.
Hoitoa suunnataan enemmän kohti ennaltaehkäisyä tunnistamalla hoitovajeita ja hoidosta hyötyviä.

Tuottavuus

Tarpeettomat tutkimukset ja lääkitykset vähenevät.
Haittojen minimointi tehostuu.
Alueellisten interventioiden kohdentaminen ja tarvittavien resurssien ennakointi mahdollistuu.
Asiakasdataa hyödynnetään toiminnan johtamisessa ja kohdentamisessa.
Työn nopeutuminen ja automatisoituminen. Päätöksentuen laskurit, lomakkeet, lääkärinlausunnot säästävät ammattilaisen aikaa.
Lainsäädännön muutosten myötä mahdollistuva ennakoiva työote ehkäisee sairauksien pahenemisen ja säästää kustannuksia.

Asiakaskokemus ja saatavuus

Hoidon turvallisuus, laatu ja vaikuttavuus paranevat.
Asiakkaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun paranemisen myötä myös asiakaskokemus paranee.
Hoitovajeiden ennakointi parantaa asiakkaiden elämänlaatua.
Hoito on näyttöön perustuvaa ja palveluita voidaan arvioida kokonaisvaltaisemmin.
Sairauksien ja seurantaa vaativien tilojen hoito ja seuranta on systemaattista ja vaikuttavampaa.

* Nelimaali on Helsingillä käytössä oleva toiminnan arvioinnin ja kehittämisen viitekehys, joka ohjaa tavoitteiden asetantaa terveydenhuollon toimivuuden optimoimiseksi ja laadun parantamiseksi.

Muutoksen mittaaminen

Duodecim Päätöksentuen käyttö lisääntyy ja on automaattisesti käytössä kaikissa asiakaskontakteissa (kyllä/ei)
Duodecim Terveyshyötyarvion käytettävyys ja sisältö palvelevat johdon ja ammattilaisten tarpeita (kyllä /ei)
Terveyshyötyarvio-tiedon tuottaminen 4 kertaa vuodessa (kyllä/ei)
Terveysasemakohtaiset kehittämisen tavoitteet Terveyshyötyarvio-tiedon pohjalta asetettu (kyllä/ei);
On selvitetty mahdollisuudet toimia apulaistietosuojavaltuutetun lausunnon pohjalta (kyllä/ei)

Toteutussuunnitelma

Kehitämme Duodecim Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.
Kehitämme prosesseja tiedon laadun ja oikeellisuuden parantamiseksi.
Toteutamme Terveyshyötyarvion eräajot neljä kertaa vuodessa ja tuotamme tietoa tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden seuraamiseksi.
Sitoutamme johtajat ja esihenkilöt Terveyshyötyarvion käyttöön ja hyödyntämiseen ja kliinistä työtä tekevät ammattilaiset Päätöksentuen käyttöön.
Koulutamme ammattilaiset, johtajat ja esihenkilöt Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käyttöön.
Varmistamme perehdytyksen, koulutuksen ja jatkuvan käytön tuen käyttäjille hankeaikana.
Suunnittelemme Terveyshyötyarvion ja Päätöksentuen teknisen ylläpidon ja jatkokehityksen sekä ammattilaisten käytön tuen ja koulutusten toteutuksen hankeajan jälkeen.
Selvitämme tietosuojaan ja lainsäädäntöön liittyvät epäselvyydet ja haasteet mahdollisuuksien mukaan Helsingin sisäisesti.
Viestimme aktiivisesti kansallisille toimijoille hankkeessa tunnistetuista lainsäädännön haasteista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Päätöksentuen kohderyhmänä ovat kaikki terveydenhuollon ammattilaiset terveys- ja päihdepalveluissa ja sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluissa. Terveyshyötyarvion hyödyntämisen ensivaiheessa kohderyhmänä ovat Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan kuuluvan terveys- ja päihdepalveluiden johto, esihenkilöt ja kehittäjät. Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käytöstä hyötyvät Helsingin terveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat, sillä heidän hoitonsa tulee nykyistä enemmän perustumaan tietoon, Käypä hoito -suosituksiin ja muuhun näyttöön.

Käyttäjät perehdytetään ja koulutetaan Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käyttöön. Käyttäjille tarjotaan hankeaikana jatkuvaa tukea ja heiltä kerätään tietoa käyttökokemuksesta. Viestintää Päätöksentuesta ja Terveyshyötyarviosta hyödynnetään aktiivisesti implementoinnin tukena.

Päätöksentuen käyttöä ja käytön juurruttamista tukevat erilaiset sidosryhmät, kuten esihenkilöt ja johtajat sekä Helsingin olemassa olevat verkostot, kuten Apotti-tukihenkilöt, prosessivastuulliset ja kehittäjäverkoston jäsenet.
Terveyshyötyarvion tukitunneilla tarjotaan peruskäytön tukea sekä apua Terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin tavoitteiden seurantaan. Toistuviin teemoihin kuuluu kysy ja kehitä -osio, jossa on mahdollista antaa palautetta, kysyä neuvoa ja jakaa hyviä käytänteitä.
Terveyshyötyarvion käyttäjien Teams-kanava toimii yhteisen jakamisen alustana, tiedotuskanavanan ja alustalla tarjotaan jatkuvaa käyttäjätukea.
Loppukäyttäjät voivat antaa palautetta myös suoraan Kustannus Oy Duodecimille raportointisovelluksen kautta.
Päätöksentuki on osana Terveysasemat ja sisätautien poliklinikat laitepassia, joka tukee sovelluksen käytön osaamista.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli perustuu Duodecim Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon hyödyntämiseen terveydenhuollon tiedolla johtamisessa. Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio ovat molemmat olleet Helsingillä käytössä jo useita vuosia ja ne toimivat integroituina Apotti-potilastietojärjestelmään. Hankeaikana pyritään vakiinnuttamaan molempien työkalun käyttö ja hyödyntäminen osaksi johtamista ja hoidon laadun parantamista.

Päätöksentukea ja sen käytettävyyttä on välttämätöntä kehittää Terveyshyötyarvion rinnalla edelleen, koska Terveyshyötyarvio raportoi rakenteisen potilastiedon ohella Päätöksentuen sisältöjä, kuten muistutteita hoitovajeista.

Päätöksentuki tukee hoidon laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta yksilötasolla tarjoamalla reaaliaikaisia, asiakaskohtaisia ja näyttöön perustuvia toimintaohjeita: muistutuksia, suosituksia ja varoituksia.
Terveyshyötyarvio mahdollistaa väestötason tietojen tarkastelun ja tuottaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta ja väestön terveystilanteesta. Terveyshyötyarvion tiedot ovat poikkileikkaus koko väestön terveystiedoista sillä hetkellä, kun tiedot on poimittu potilastietojärjestelmästä eräajossa.

Terveyshyötyarvion tietojen avulla voidaan:

Analysoida ja seurata väestön terveydentilaa
Tarkastella erilaisia asiakasryhmiä, esimerkiksi diabetesta sairastavia
Saada tietoa hoitovajeista ja hoidossa havaituista riskeistä
Seurata hoidon laatua ja hoidon laadun kehittymistä suhteessa ajantasaiseen tutkimustietoon, hoitosuosituksiin ja kansallisten laaturekisterien laatumittareihin.
Kehittää toimintaa sekä kohdentaa voimavaroja sinne, missä tarpeet ja hyödyt ovat suurimmat

Käyttöönotto ja käytön laajentaminen:

Päätöksentuki on käytössä Helsingin terveys- ja päihdepalveluissa sekä sairaala-kuntoutus ja hoivapalveluissa lääkäreillä, hammaslääkäreillä, hammashoitajilla, suuhygienisteillä, sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla, kätilöillä ja lähi- ja perushoitajilla sekä näiden alojen opiskelijoilla ja farmasisteilla. Päätöksentuen käyttöä pyritään lisäämään merkittävästi hankkeen aikana.
Terveyshyötyarvio on käytössä Helsingin terveysasemien ja suun terveydenhoidon johdolla ja esihenkilöillä sekä keskitetyissä palveluissa. Terveyshyötyarvion hyödyntämistä ja käyttäjäryhmiä on tarkoitus laajentaa.
Terveyshyötyarvio on tällä hetkellä Helsingillä vain tietojohtamisen käytössä.

Terveyshyötyklinikka -hankkeen tietojohtamisen kehittämiskokonaisuudet:

Terveyshyötyarvion tietopoimintojen (eräajo) toteutus Apotista neljä kertaa vuodessa
Terveyshyötyarvio - tiedon hyödyntäminen tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden ja asemien omien tavoitteiden seurannassa.
Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käytettävyyden kehittäminen ja käytön laajentaminen.
⁠Järjestelmien tiedon laadun jatkuva kehittäminen.
Henkilötietojen käsittelyn tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen.
Ammattilaisten kouluttaminen ja sitouttaminen Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käyttöön.
Tietojohtamisen vahvistaminen Helsingin terveyspalveluissa.
Toimintamallin jatkuvuuden varmistaminen hankkeen jälkeen.

Silloin kun puututaan yksittäisen henkilön hoitovajeeseen digitaalisia työkaluja hyödyntäen, tällaiset työkalut luokitellaan lääkintälaitteiksi EU:n lääkintälaiteregulaation (MDR) mukaisesti.

Päätöksentuki potilastietojärjestelmään integroituna on luokan IIa lääkintälaite.
Terveyshyötyarvio on luokan IIa lääkintälaite silloin, kun sen avulla tunnistetaan ja kontaktoidaan yksittäisiä henkilöitä.
Terveyshyötyarviota ei ole lääkintälaite silloin, kun sitä käytetään tietojohtamisessa.

Jos potilastiedon käsittelyyn koskevaan lainsäädäntöön ja/tai lainsäädännön tulkintoihin tulee ennakoivaa työotetta nykyistä paremmin mahdollistavia muutoksia, pystyy terveydenhuollon ammattilainen tulevaisuudessa löytämään hoidon piiristä pudonneita tai riskissä olevia asiakkaita ja tarjoamaan heille tarvittavaa hoitoa kohdennetusti ja ennakoivasti hyödyntämällä Terveyshyötyarvion tuottamaa tietoa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio ovat Helsingillä jatkuvassa käytössä, mutta työkalujen toimivuutta ja hyödynnettävyyttä on tarpeen kehittää edelleen. Potilastietojärjestelmän vaihto vuonna 2021 sekä hidasti etenemistä että asetti uusia haasteita kehittämistyölle. Näitä haasteita on nyt hankeaikana ratkaistu.

Toimivuuden ehdot:

Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon laadun varmistamiseksi on olemassa jatkuva ja selkeä prosessi.
Päätöksentuen käytettävyys ammattilaiselle on saatu kehitettyä mahdollisimman helpoksi ja käyttöä lisättyä merkittävästi.

Toimintamallin täysi hyöty saadaan käyttöön vasta lainsäädännön selkiyttämisen ja/tai muutosten jälkeen. Ennakoiva työote ja tunnistettuihin hoitovajeisiin puuttuminen perustuva asiakkaiden tunnistaminen Terveyshyötyarvion tietojen pohjalta ei ole toistaiseksi mahdollista.

Toimintamallin juurruttamisen tehtävät:

Ammattilaisille ja johdolle järjestetään tukitunteja ja perehdytystä sovellusten käytöstä ja tiedon hyödynnettävyydestä.
Käytön tueksi on kehitetty Duodecimin ja Apotin omien käyttöohjeiden lisäksi Helsingin omat käyttöohjeet. Ohjeita päivitetään tarvittaessa.
Hankkeesta annetaan asiantuntemusta ja tukea terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden laatimiseen ja seurantaan.
Hankkeen pilottihoitajat, koordinaattorit sekä hankkeen sisäiset sidosryhmät tukevat juurruttamisessa: työkalujen käyttöönotossa, käytössä sekä työkalujen vaatiman osaamisen ylläpidossa.
Käytön tukea ja työkaluja kehitetään käyttäjiltä saatavan kirjallisen ja suullisen palautteen sekä kehitysehdotusten pohjalta. Käyttäjät osallistuvat Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon laadun varmistamiseen.
Käyttöohjeiden ylläpitäminen ja sovellusten lisääminen olemassa oleviin ohjeisiin jatkuvuuden turvaamiseksi.
Sisäistä viestintää ammattilaisille hyödynnetään juurruttamisen tukena.
Muutoksia seurataan ja arvioidaan. Päätöksentuen käyttäjämäärätietoa seurataan ja Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon hyödyntämisen osalta seurataan terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.