Rakenteisen potilastiedon hyödyntäminen hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa (RRP, P4, I1)
Helsingin kaupungin terveyspalveluissa Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamista yksilö- ja väestötasolla. Molemmat työkalut yhdistävät rakenteiseen potilastietoon tutkittua tietoa.
Käynnissä on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen jälkeinen aika sekä digitalisoitumisen murros. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2023 ja vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.
Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus tulee pääosin valtiolta. Väestön ikääntyessä, työikäisen väestön vähetessä ja julkisen sektorin kamppaillessa säätöpaineiden alla uusien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulisi pystyä merkittävästi hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Tiedolla johtamista pidetään yhtenä hyvinvointialueuudistuksen onnistumisen kulmakivistä ja yhdistettynä digitalisaation hyötyihin ja mahdollisuuksiin se voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä palveluiden järjestämiseen.
Hyödynnettäessä rekisterinpitäjän omiin rekistereihin kertyvää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoa tiedolla johtamiseen lainsäädäntö sekä tukee, antaa raamit, että asettaa haasteita tietojen käsittelylle ja hyödyntämiselle:
- Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kaventamaan väestön terveyseroja. Em. lain mukaan terveydenhuollon tulisi perustua näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat tätä velvoitetta, koska ne yhdistävät rakenteiseen potilastietoon tutkittua tietoa.
- Sote-järjestämislaki (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Helsinki on suuri toimija ja Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon avulla on mahdollista tarkastella ja vertailla väestön terveystietoja Helsingin sisäisesti, eri alueiden tai terveysasemien kesken.
- Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) antaa lakiperustan oman alueen omassa toiminnassa syntyneiden tietojen hyödyntämiseen tiedolla johtamisessa. Sote-tietojen yhdisteleminen, tietopohjan laajentaminen ja tiedolla johtamisen edistäminen auttavat kehittämään vaikuttavampia palveluja sekä asiakkaan kannalta toimivia palvelukokonaisuuksia.
- Tietosuojasäädökset ovat tärkeitä suojatessaan asiakkaan yksityisyyttä ja henkilötietojen, kuten terveystietojen käsittelyä, mutta ne aiheuttavat myös rajoitteita ja tulkintaepäselvyyksiä tietojen käyttöön sekä automaation hyödyntämiseen tietojen käsittelyssä.
Terveydenhuollon palvelut keskittyvät enemmän korjaavaan kuin ennaltaehkäisevään toimintaan, vaikka kustannustehokkaampaa olisi torjua sairauksia ennalta ja toteuttaa niin sanottua etsivää terveydenhoitoa digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen.
Helsinki lukuina:
- Väkiluku:) 684 018 (31.12.2024)
- Suurin ikäryhmä 30–34-vuotiaat (64 010)
- 19,5 % puhuu äidinkielenään muita, kuin kotimaisia kieliä (131 878)
-
Helsingin kaupungilla on yhteensä 37 599 työntekijää, joista sosiaali- terveys- ja pelastus -toimialalla on 39,4 %
Lähde: Tilastotietoja Helsingistä 2024, Etusivu | Helsingin kaupunkiEsimerkkejä Terveyshyötyarvio -tiedon pohjalta havaituista hoitovajeista vuodelta 2025:
- Suurella joukolla helsinkiläisiä on verenpainetautidiagnoosi ja verenpaine yli tavoitetason 135/85 mmHg tai yli (n. 80 000 asiakasta)
- Havaitaan henkilöitä, joilla on diagnosoitu verenpainetauti, diabetes ja LDL yli 1,8, mmol/l viimeisimmässä mittauksessa eli kokonaisuutena suuri valtimotautiriski (n. 11 000 asiakasta).
Terveydenhuollossa syntyy paljon tietoa, mutta kokonaiskuvan muodostaminen väestön tai potilasryhmien terveydestä on vaikeaa satunnaisten asiakaskontaktien ja hajanaisen potilastiedon vuoksi. Myös kliinisten vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja seuranta on ollut haastavaa, koska potilastietojärjestelmät eivät tarjoa kattavaa näkymää väestön terveydentilasta, hoitovajeista, terveysriskeistä tai hoitojen toteutumisesta Käypä Hoito -suositusten mukaisesti. Esihenkilöiltä ja ammattilaisilta on puuttunut tiedolla johtamisen työkalu hoidon vaikuttavuuden ja väestön terveystilanteen seurantaan.
Toimintamalli on linjassa valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle asetettujen tavoitteiden kanssa, erityisesti toiminnan ohjaukselle annettavan vaikuttavuustavoitteen osalta: Toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa painotetaan vaikuttavuusperustaisuutta (Lähde: Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle).
Helsinki saa EU-rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Helsingin kaupunkistrategiasta ja Kestävän kasvun ohjelmasta tavoitteeksi hankkeelle nousevat:
- Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn parantaminen
- Tiedolla johtamisen kehittäminen
- Digitalisaation hyödyntäminen.
Hankkeen tavoitteet ovat linjassa Helsingin strategisten tavoitteiden kanssa:
- Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen. Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat. (Kasvun Paikka – Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025).
- Helsinkiä johdetaan tiedolla ja osaamista kohdentamalla. (Helsingin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan (Sotepe) digisuunnitelma 2023–2025)
- Strateginen johtaminen ja tiedolla johtaminen vahvistuvat. Palvelut saa nopeasti ja sujuvasti. (Sotepe:n palvelustrategia 2023–2025).
- Vahvistamme tiedolla johtamisen kulttuuria. (Sotepe:n tietojohtamisen suunnitelma 2024–2025)
Ydinryhmät:
- Tietojohtamisen projektipäälliköt ja -asiantuntijat Minna Klemettilä ja Päivi Karvinen (ent. Koikkalainen)
- Toiminnan projektipäällikkö Katja Kokko
- Projektikoordinaattorit Jenna Helsto, Jenna Jalonen, Anne Katajisto ja Nanne Leiponen
- Pilottihoitajat Hanna Heimo, Taru Nieminen (ad 1/25) ja Anna Tsuhhareva
- Data-analyytikot Pauliina Hakkarainen, Saara Lehtiniemi ja Krista Pirinen
- Asiantuntijalääkärit Johanna Anttila-Bondestam, Nicolas Antti (9/2024 lähtien) ja Visa Mikkola (12/2024 lähtien)
- Terveysasemien ja keskitettyjen palveluiden esihenkilöt
- Hankkeen omistaja, terveysasemien johtajalääkäri ja hanketta ohjaava johtava ylilääkäri
- Terveyshyötyklinikka-hankkeen Helsingin ohjausryhmä
Keskeiset sidosryhmät:
- Helsingin Sotepe -tietohallinnon asiantuntijat
- Helsingin kaupungin Kestävän kasvun-hankepäällikkö Taina Hussi, STM, THL
- Sotepe-johto, terveysasemien esihenkilöt ja henkilöstö
- Helsingin Sotepe juridinen tuki
- Helsingin Sotepe viestintä
Yhteistyökumppanit:
- Kustannus Oy Duodecim
- Apotti Oy
- STM ennakoivaa työotetta mahdollistavan lainsäädännön edistäjänä
Yhteistyön toteuttaminen:
- Säännölliset kokoukset sidosryhmien kanssa yhteiskehittämisen edistämiseksi ja ajantasaisen tiedon jakamiseksi.
- Verkostoituminen ja yhteistyön edistäminen eri toimijoiden kanssa.
- Hankkeen pilottihoitajat jalkautuvat yksiköihin implementoimaan Päätöksentuen käyttöä potilasjärjestelmässä ja koordinaattorit Terveyshyötyarvio-sovelluksen käyttöä esihenkilöiden ja johtajien työssä.
- Jatkuvan tuen tarjoaminen molempien työkalujen käyttöön ja hyödyntämiseen.
- Hankkeen työkalujen ja hyötyjen näkyväksi tekeminen aktiivisella viestinnällä.
- Terveyshyötyarvion teknisen osaamisen vahvistaminen koulutusten, perehdytyksen ja tukituntien avulla.
- Johdon sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin Terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteita priorisoiden.
Tavoiteltu muutos; Duodecim Päätöksentukea hyödynnetään yksilötasolla hoidon laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi kaikissa asiakaskontakteissa. Väestötasolla tavoitellaan sitä, että Duodecim Terveyshyötyarviota hyödynnetään tiedolla johtamisessa ensi vaiheessa terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti, jatkossa laajemminkin. Näillä toimilla pyritään alla oleviin *nelimaalin tavoitteisiin.
Henkilöstökokemus ja työnantajakuva
- Päätöksentuki lisää hoidon turvallisuutta ja vaikuttavuutta asiakastyössä sekä helpottaa ammattilaisen päätöksentekoa.
- Päätöksentuki-sovellus toimii saumattomana osana Apotti-potilastietojärjestelmässä ja on ammattilaisten käytössä jokaisessa asiakaskontaktissa automaattisesti avautuen.
- Säännöllisesti, neljä kertaa vuodessa tuotettavat Terveyshyötyarvio-raportit ovat hyödynnettävissä tiedolla johtamisessa.
- Terveyshyötyarvio on käytössä tietojohtamisessa ja toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.
- Tieto on hyödynnettävissä helposti eri toimijoiden näkökulmasta.
- Oman työn laadun seuranta helpottuu.
- Henkilöstön osaaminen vahvistuu Päätöksentuesta ja Terveyshyötyarvioista saatavan tiedon avulla.
Vaikuttavuus
- Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat hoitosuositusten mukaista hoitoa.
- Päätöksentuki lisää hoidon turvallisuutta ja vaikuttavuutta asiakastyössä.
- Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon avulla voidaan asettaa ja seurata tuloskortin vaikuttavuustavoitteita säännöllisesti.
- Tietoa hyödynnetään tehokkaammin terveysriskien, palvelutarpeiden, vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaan.
- Päätöksentuesta ja Terveyshyötyarvioista saatava tieto auttaa parantamaan kirjaamiskattavuutta.
- Hoitoa suunnataan enemmän kohti ennaltaehkäisyä tunnistamalla hoitovajeita ja hoidosta hyötyviä.
Tuottavuus
- Tarpeettomat tutkimukset ja lääkitykset vähenevät.
- Haittojen minimointi tehostuu.
- Alueellisten interventioiden kohdentaminen ja tarvittavien resurssien ennakointi mahdollistuu.
- Asiakastyössä kirjattua rakenteista tietoa hyödynnetään toiminnan johtamisessa ja kohdentamisessa.
- Työ nopeutuu ja automatisoituu. Päätöksentuen laskurit, lomakkeet, lääkärinlausunnot säästävät ammattilaisen aikaa.
- Lainsäädännön muutosten myötä mahdollistuva ennakoiva työote ehkäisee sairauksien pahenemista ja säästää kustannuksia.
Asiakaskokemus ja saatavuus
- Hoidon turvallisuus, laatu ja vaikuttavuus paranevat.
- Asiakkaan terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun paranemisen myötä myös asiakaskokemus paranee.
- Hoitovajeiden ennakointi parantaa asiakkaiden elämänlaatua.
- Hoito on näyttöön perustuvaa ja palveluita voidaan arvioida kokonaisvaltaisemmin.
- Sairauksien ja seurantaa vaativien tilojen hoito ja seuranta on systemaattista ja vaikuttavampaa.
* Nelimaali on Helsingillä käytössä oleva toiminnan arvioinnin ja kehittämisen viitekehys, joka ohjaa tavoitteiden asetantaa terveydenhuollon toimivuuden optimoimiseksi ja laadun parantamiseksi.
- Duodecim Päätöksentuki avautuu automaattisesti. (kyllä/ei)
- Duodecim Terveyshyötyarvion käytettävyys ja sisältö palvelevat johtajien, esihenkilöiden ja kehittäjien tiedolla johtamista. (kyllä /ei)
- Terveyshyötyarvio-tiedon tuottaminen 4 kertaa vuodessa. (kyllä/ei)
- Terveysasemakohtaiset kehittämisen tavoitteet Terveyshyötyarvio-tiedon pohjalta asetettu. (kyllä/ei)
- On selvitetty mahdollisuudet toimia apulaistietosuojavaltuutetun lausunnon pohjalta. (kyllä/ei)
- Integroimme Duodecim Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion Apotti -potilastietojärjestelmään.
- Määrittelemme Terveyshyötyarvion tietopoiminnan sisällön yhteistyössä Apotin ja Duodecimin kanssa.
- Kehitämme molempien sovellusten käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä sekä laajennamme käyttäjäryhmiä.
- Kehitämme jatkuvat prosessit tiedon laadun ja oikeellisuuden varmistamiseksi.
- Toteutamme Terveyshyötyarvion tietopoiminnat neljä kertaa vuodessa ja tuotamme tietoa mm. Terveysasemat ja sisätautien poliklinikan palveluiden tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden seuraamiseksi.
- Sitoutamme johtajat ja esihenkilöt Terveyshyötyarvion käyttöön ja kliinistä työtä tekevät ammattilaiset Päätöksentuen käyttöön.
- Varmistamme perehdytyksen, koulutuksen ja jatkuvan käytön tuen käyttäjille hankeaikana.
- Selvitämme tietosuojaan ja lainsäädäntöön liittyvät epäselvyydet ja haasteet mahdollisuuksien mukaan Helsingin sisäisesti.
- Varmistamme henkilötietojen käsittelyn tietoturvan ja tietosuojan.
- Viestimme aktiivisesti kansallisille toimijoille hankkeessa tunnistetuista lainsäädännön haasteista.
- Suunnittelemme sovellusten teknisen ylläpidon ja jatkokehityksen sekä ammattilaisten käytön tuen ja koulutusten toteutuksen hankeajan jälkeiseen aikaan.
- Varmistamme osaltamme toimintamallin jatkuvuuden hankkeen jälkeen.
Päätöksentuen käyttäjiä ovat lääkärit, hammaslääkärit, hammashoitajat, suuhygienistit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt, lähi- ja perushoitajat ja näiden alojen opiskelijat sekä farmasistit terveys- ja päihdepalveluissa ja sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluissa.
Terveyshyötyarvion hyödyntämisen ensivaiheessa kohderyhmänä ovat Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan kuuluvan terveys- ja päihdepalveluiden johto, esihenkilöt ja kehittäjät. Tietoisuutta Terveyshyötyarviosta on lisätty hankkeen loppu vaiheessa muissakin Sotepe:n palveluissa. Kohderyhmä voi laajentua asiakastyötä tekeviin ammattilaisiin, jos ennakoivaa terveydenhoitoa koskevat lakimuutokset toteutuvat.
Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käytöstä hyötyvät Helsingin terveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat, sillä heidän hoitonsa tulee nykyistä enemmän perustumaan tietoon, Käypä hoito -suosituksiin ja muuhun näyttöön.
Päätöksentuen osalta asiakasymmärrystä on kerätty järjestämällä työpajoja ammattilaisten kanssa sekä jalkautumalla kentälle seuraamaan ja tukemaan Päätöksentuen käyttöä. Näissä tilanteissa esille tulleet kehitysideat on viety eteenpäin Duodecimille ja Apotille. Päätöksentuki auttaa havaitsemaan hoitovajeita ja lisää mm. hoidon turvallisuutta, mutta ammattilaiset eivät aina muista tai ehdi avata Päätöksentukea, koska se pitää Apotissa avata erikseen. Päätöksentuen automaattisen avautumisen eteen on hankkeessa tehty pitkäjänteisesti töitä ja ratkaisu automaattisen avautumiseen löytyi syksyllä 2025.
Terveyshyötyarvio koetaan tarpeelliseksi työkaluksi ja esihenkilöillä ja johtajilla on motivaatiota sen käyttöön. Terveyshyötyarviossa on paljon tietoa johtamisen tueksi, mutta tiedon hyödyntämistä vasta opetellaan. Arjen työ ja kiire aiheuttavat haasteita uuden toimintamallin omaksumiseen ja käyttöönottoon. Käyttöönottoa haastaa myös Terveyshyötyarvion raporttien ja käytettävyyden kehittäminen käyttöönoton ja hyödyntämisen rinnalla.
Terveyshyötyarvion käytön tukitilaisuuksissa on koottu tietoa käytettävyydestä, kehitysehdotuksista ja tiedoissa esiintyneistä virheistä, ja nämä kaikki on otettu huomioon jatkokehityksessä. Osa kohderyhmän yksiköiden toiminnoista on sellaisia, joita Terveyshyötyarvion raporttien perusmuoto ei tue. Näiden kohderyhmien palveluiden ymmärtämiseksi on järjestetty yhteisiä työpajoja ja kyselyitä, jotta Terveyshyötyarviota saadaan kehitettyä myös heille toimivaksi.