Rakenteisen potilastiedon hyödyntäminen hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa (RRP, P4, I1)
Helsingin kaupungin terveyspalveluissa Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamista yksilö- ja väestötasolla. Molemmat työkalut yhdistävät rakenteiseen potilastietoon tutkittua tietoa.
Toimintamallin nimi
Helsingin kaupungin terveyspalveluissa Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamista yksilö- ja väestötasolla. Molemmat työkalut yhdistävät rakenteiseen potilastietoon tutkittua tietoa.
Kuva
Kuvateksti
Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamisen kehityspolkuToimintamalli perustuu Duodecim Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon hyödyntämiseen terveydenhuollon tiedolla johtamisessa. Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio ovat molemmat olleet Helsingillä käytössä jo useita vuosia ja ne toimivat integroituina Apotti-potilastietojärjestelmään. Hankeaikana pyritään vakiinnuttamaan molempien työkalun käyttö ja hyödyntäminen osaksi johtamista ja hoidon laadun parantamista.
Päätöksentukea ja sen käytettävyyttä on välttämätöntä kehittää Terveyshyötyarvion rinnalla edelleen, koska Terveyshyötyarvio raportoi rakenteisen potilastiedon ohella Päätöksentuen sisältöjä, kuten muistutteita hoitovajeista.
- Päätöksentuki tukee hoidon laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta yksilötasolla tarjoamalla reaaliaikaisia, asiakaskohtaisia ja näyttöön perustuvia toimintaohjeita: muistutuksia, suosituksia ja varoituksia.
- Terveyshyötyarvio mahdollistaa väestötason tietojen tarkastelun ja tuottaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta ja väestön terveystilanteesta. Terveyshyötyarvion tiedot ovat poikkileikkaus koko väestön terveystiedoista sillä hetkellä, kun tiedot on poimittu potilastietojärjestelmästä eräajossa.
Terveyshyötyarvion tietojen avulla voidaan:
- Analysoida ja seurata väestön terveydentilaa
- Tarkastella erilaisia asiakasryhmiä, esimerkiksi diabetesta sairastavia
- Saada tietoa hoitovajeista ja hoidossa havaituista riskeistä
- Seurata hoidon laatua ja hoidon laadun kehittymistä suhteessa ajantasaiseen tutkimustietoon, hoitosuosituksiin ja kansallisten laaturekisterien laatumittareihin.
- Kehittää toimintaa sekä kohdentaa voimavaroja sinne, missä tarpeet ja hyödyt ovat suurimmat
Käyttöönotto ja käytön laajentaminen:
- Päätöksentuki on käytössä Helsingin terveys- ja päihdepalveluissa sekä sairaala-kuntoutus ja hoivapalveluissa lääkäreillä, hammaslääkäreillä, hammashoitajilla, suuhygienisteillä, sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla, kätilöillä ja lähi- ja perushoitajilla sekä näiden alojen opiskelijoilla ja farmasisteilla. Päätöksentuen käyttöä pyritään lisäämään merkittävästi hankkeen aikana.
- Terveyshyötyarvio on käytössä Helsingin terveysasemien ja suun terveydenhoidon johdolla ja esihenkilöillä sekä keskitetyissä palveluissa. Terveyshyötyarvion hyödyntämistä ja käyttäjäryhmiä on tarkoitus laajentaa.
- Terveyshyötyarvio on tällä hetkellä Helsingillä vain tietojohtamisen käytössä.
Terveyshyötyklinikka -hankkeen tietojohtamisen kehittämiskokonaisuudet:
- Terveyshyötyarvion tietopoimintojen (eräajo) toteutus Apotista neljä kertaa vuodessa
- Terveyshyötyarvio - tiedon hyödyntäminen tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden ja asemien omien tavoitteiden seurannassa.
- Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käytettävyyden kehittäminen ja käytön laajentaminen.
- Järjestelmien tiedon laadun jatkuva kehittäminen.
- Henkilötietojen käsittelyn tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen.
- Ammattilaisten kouluttaminen ja sitouttaminen Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käyttöön.
- Tietojohtamisen vahvistaminen Helsingin terveyspalveluissa.
- Toimintamallin jatkuvuuden varmistaminen hankkeen jälkeen.
Silloin kun puututaan yksittäisen henkilön hoitovajeeseen digitaalisia työkaluja hyödyntäen, tällaiset työkalut luokitellaan lääkintälaitteiksi EU:n lääkintälaiteregulaation (MDR) mukaisesti.
- Päätöksentuki potilastietojärjestelmään integroituna on luokan IIa lääkintälaite.
- Terveyshyötyarvio on luokan IIa lääkintälaite silloin, kun sen avulla tunnistetaan ja kontaktoidaan yksittäisiä henkilöitä.
- Terveyshyötyarviota ei ole lääkintälaite silloin, kun sitä käytetään tietojohtamisessa.
Jos potilastiedon käsittelyyn koskevaan lainsäädäntöön ja/tai lainsäädännön tulkintoihin tulee ennakoivaa työotetta nykyistä paremmin mahdollistavia muutoksia, pystyy terveydenhuollon ammattilainen tulevaisuudessa löytämään hoidon piiristä pudonneita tai riskissä olevia asiakkaita ja tarjoamaan heille tarvittavaa hoitoa kohdennetusti ja ennakoivasti hyödyntämällä Terveyshyötyarvion tuottamaa tietoa.
Käynnissä on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen jälkeinen aika sekä digitalisoitumisen murros. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2023 ja vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti Helsingin kaupunki vastaa edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.
Hyvinvointialueiden ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus tulee valtiolta ja samaan aikaan väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee, uusien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulisi pystyä merkittävästi hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Tiedolla johtamista pidetään yhtenä hyvinvointialueuudistuksen onnistumisen kulmakivistä ja yhdistettynä digitalisaation hyötyihin ja mahdollisuuksiin se voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä palveluiden järjestämiseen.
Hyödynnettäessä rekisterinpitäjän omiin rekistereihin kertyvää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoa tiedolla johtamiseen lainsäädäntö sekä tukee, antaa raamit, että asettaa haasteita tietojen käsittelylle ja hyödyntämiselle:
- Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kaventamaan väestön terveyseroja. Em. lain mukaan terveydenhuollon tulisi perustua näyttöön ja hyviin käytäntöihin.
- Sote-järjestämislaki (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. On helpompi seurata palvelujen käyttöä ja vaikuttavuutta sekä vertailla ja kehittää palveluja, kun tietoja voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa reaaliaikaisesti.
- Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) antaa lakiperustan oman alueen omassa toiminnassa syntyneiden tietojen käyttämiselle tiedolla johtamiseen. Sote-tietojen yhdisteleminen ja tietopohjan laajentaminen auttavat kehittämään parempia ja vaikuttavampia palveluja sekä asiakkaan kannalta toimivia palvelukokonaisuuksia.
- Tietosuojasäädökset ovat tärkeitä suojatessaan asiakkaan yksityisyyttä ja henkilötietoja, kuten terveystietoja, mutta ne aiheuttavat myös rajoitteita ja tulkinnan epäselvyyksiä tietojen hyödyntämiseen ja automatisaation hyödyntämiseen.
- Väestön ikääntyessä ja julkisen sektorin säästöpaineessa on tarve kohdentaa resurssit vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti tiedolla johtamista hyödyntäen.
Terveydenhuollon palvelut keskittyvät enemmän korjaavaan kuin ennalta ehkäisevään toimintaan, vaikka kustannustehokkaampaa olisi torjua sairauksia ennalta ja toteuttaa ns. ”etsivää terveydenhoitoa” digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen. Terveyshyötyarvion ja Päätöksentuen avulla olisi mahdollista tunnistaa hoitovajeessa tai riskissä olevia henkilöitä ja kohdentaa heihin ennakoivasti palveluja.
- Väkiluku: 674 500 (31.12.2023)
- Suurin ikäryhmä 30–34-vuotiaat (64 010)
- 19,5 % puhuu äidinkielenään muita, kuin kotimaisia kieliä (131 878)
- Helsingin kaupungilla on yhteensä 37 599 työntekijää, joista sote-toimialalla on 39,4 %
Lähde: Tilastotietoja Helsingistä 2024, Etusivu | Helsingin kaupunki
Päätöksentuen kohderyhmänä ovat kaikki terveydenhuollon ammattilaiset terveys- ja päihdepalveluissa ja sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluissa. Terveyshyötyarvion hyödyntämisen ensivaiheessa kohderyhmänä ovat Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan kuuluvan terveys- ja päihdepalveluiden johto, esihenkilöt ja kehittäjät. Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käytöstä hyötyvät Helsingin terveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat, sillä heidän hoitonsa tulee nykyistä enemmän perustumaan tietoon, Käypä hoito -suosituksiin ja muuhun näyttöön.
Käyttäjät perehdytetään ja koulutetaan Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käyttöön. Käyttäjille tarjotaan hankeaikana jatkuvaa tukea ja heiltä kerätään tietoa käyttökokemuksesta. Viestintää Päätöksentuesta ja Terveyshyötyarviosta hyödynnetään aktiivisesti implementoinnin tukena.
- Päätöksentuen käyttöä ja käytön juurruttamista tukevat erilaiset sidosryhmät, kuten esihenkilöt ja johtajat sekä Helsingin olemassa olevat verkostot, kuten Apotti-tukihenkilöt, prosessivastuulliset ja kehittäjäverkoston jäsenet.
- Terveyshyötyarvion tukitunneilla tarjotaan peruskäytön tukea sekä apua Terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin tavoitteiden seurantaan. Toistuviin teemoihin kuuluu kysy ja kehitä -osio, jossa on mahdollista antaa palautetta, kysyä neuvoa ja jakaa hyviä käytänteitä.
- Terveyshyötyarvion käyttäjien Teams-kanava toimii yhteisen jakamisen alustana, tiedotuskanavanan ja alustalla tarjotaan jatkuvaa käyttäjätukea.
- Loppukäyttäjät voivat antaa palautetta myös suoraan Kustannus Oy Duodecimille raportointisovelluksen kautta.
Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio ovat Helsingillä jatkuvassa käytössä, mutta työkalujen toimivuutta ja hyödynnettävyyttä on tarpeen kehittää edelleen. Potilastietojärjestelmän vaihto vuonna 2021 sekä hidasti etenemistä että asetti uusia haasteita kehittämistyölle. Näitä haasteita on nyt hankeaikana ratkaistu.
Toimivuuden ehdot:
- Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon laatuun ja tiedon siirtoon liittyvät haasteet saadaan riittävällä tasolla ratkaistua.
- Päätöksentuen käytettävyys ammattilaiselle on saatu kehitettyä mahdollisimman helpoksi ja käyttöä lisättyä merkittävästi.
- Toimintamallin täysi hyöty saadaan käyttöön vasta lainsäädännön selkiyttämisen ja/tai muutosten jälkeen. Ennakoiva työote ja tietoon perustuva systemaattinen, tunnistettuihin hoitovajeisiin puuttuminen ei ole toistaiseksi mahdollista.
Toimintamallin juurruttamisen tehtävät:
- Ammattilaisille ja johdolle järjestetään tukitunteja ja perehdytystä sovellusten käytöstä ja tiedon hyödynnettävyydestä.
- Käytön tueksi on kehitetty Duodecimin ja Apotin omien käyttöohjeiden lisäksi Helsingin omat käyttöohjeet.
- Terveysasemien ja sisätautien poliklinikan sekä suun terveydenhuollon johto sitoutetaan Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käyttöön ja hyödyntämiseen.
- Hankkeesta annetaan asiantuntemusta ja tukea terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden laatimiseen ja seurantaan.
- Hankkeen pilottihoitajat, koordinaattorit sekä hankkeen sisäiset sidosryhmät tukevat juurruttamisessa: työkalujen käyttöönotossa, käytössä sekä työkalujen vaatiman osaamisen ylläpidossa.
- Käytön tukea ja työkaluja kehitetään käyttäjiltä saatavan kirjallisen ja suullisen palautteen sekä kehitysehdotusten pohjalta. Käyttäjät osallistuvat Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon laadun varmistamiseen.
- Käyttöohjeiden ylläpitäminen ja ohjeista tiedottaminen suunnitellaan hankkeen jälkeinen aika huomioiden.
- Sisäistä viestintää ammattilaisille hyödynnetään juurruttamisen tukena.
- Muutoksia seurataan ja arvioidaan. Päätöksentuen käyttäjämäärätietoa seurataan ja Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon hyödyntämisen osalta seurataan terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
Kansikuva
