Käynnissä on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen jälkeinen aika sekä digitalisoitumisen murros. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2023 ja vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.
Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus tulee pääosin valtiolta. Väestön ikääntyessä, työikäisen väestön vähetessä ja julkisen sektorin kamppaillessa säätöpaineiden alla uusien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulisi pystyä merkittävästi hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Tiedolla johtamista pidetään yhtenä hyvinvointialueuudistuksen onnistumisen kulmakivistä ja yhdistettynä digitalisaation hyötyihin ja mahdollisuuksiin se voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä palveluiden järjestämiseen.
Hyödynnettäessä rekisterinpitäjän omiin rekistereihin kertyvää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoa tiedolla johtamiseen lainsäädäntö sekä tukee, antaa raamit, että asettaa haasteita tietojen käsittelylle ja hyödyntämiselle:
- Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kaventamaan väestön terveyseroja. Em. lain mukaan terveydenhuollon tulisi perustua näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat tätä velvoitetta, koska ne yhdistävät rakenteiseen potilastietoon tutkittua tietoa.
- Sote-järjestämislaki (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Helsinki on suuri toimija ja Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon avulla on mahdollista tarkastella ja vertailla väestön terveystietoja Helsingin sisäisesti, eri alueiden tai terveysasemien kesken.
- Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) antaa lakiperustan oman alueen omassa toiminnassa syntyneiden tietojen hyödyntämiseen tiedolla johtamisessa. Sote-tietojen yhdisteleminen, tietopohjan laajentaminen ja tiedolla johtamisen edistäminen auttavat kehittämään vaikuttavampia palveluja sekä asiakkaan kannalta toimivia palvelukokonaisuuksia.
- Tietosuojasäädökset ovat tärkeitä suojatessaan asiakkaan yksityisyyttä ja henkilötietojen, kuten terveystietojen käsittelyä, mutta ne aiheuttavat myös rajoitteita ja tulkintaepäselvyyksiä tietojen käyttöön sekä automaation hyödyntämiseen tietojen käsittelyssä.
Terveydenhuollon palvelut keskittyvät enemmän korjaavaan kuin ennaltaehkäisevään toimintaan, vaikka kustannustehokkaampaa olisi torjua sairauksia ennalta ja toteuttaa niin sanottua etsivää terveydenhoitoa digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen.
Helsinki lukuina:
- Väkiluku:) 684 018 (31.12.2024)
- Suurin ikäryhmä 30–34-vuotiaat (64 010)
- 19,5 % puhuu äidinkielenään muita, kuin kotimaisia kieliä (131 878)
-
Helsingin kaupungilla on yhteensä 37 599 työntekijää, joista sosiaali- terveys- ja pelastus -toimialalla on 39,4 %
Lähde: Tilastotietoja Helsingistä 2024, Etusivu | Helsingin kaupunki
Esimerkkejä Terveyshyötyarvio -tiedon pohjalta havaituista hoitovajeista vuodelta 2025:
- Suurella joukolla helsinkiläisiä on verenpainetautidiagnoosi ja verenpaine yli tavoitetason 135/85 mmHg tai yli (n. 80 000 asiakasta)
- Havaitaan henkilöitä, joilla on diagnosoitu verenpainetauti, diabetes ja LDL yli 1,8, mmol/l viimeisimmässä mittauksessa eli kokonaisuutena suuri valtimotautiriski (n. 11 000 asiakasta).
Rakenteista potilastietoa on tarpeen pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja palveluiden kohdentamisessa sekä hoidon laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Tarvittiin työkalut, joilla voidaan seurata Käypä Hoito -suositusten mukaisen hoidon toteutumista ja työkalut, jotka kokoavat tiedon yhteen selkeiksi kokonaisuuksiksi. Duodecim Terveyshyötyarvio yhdessä Päätöksentuen kanssa vastaa näihin tarpeisiin.
Tarvetta tiedon hyödyntämiselle on johtamisen eri tasoilla; strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla sekä yksikkö- ja tiimitasolla. Terveyshyötyarvion tuottama tieto hyödyttää kaikkia edellä mainittuja johtamisen tasoja. Lisäksi Terveyshyötyarvion tiedot ovat tuoreita — uusi tietopoiminta Apotista Terveyshyötyarvioon toteutetaan neljännesvuosittain.
Terveyshyötyklinikka -hankkeessa käyttöön otetut sovellukset vastaavat seuraaviin tarpeisiin:
- Koronapandemian aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkaminen
- Kansansairauksia sairastavien hoidon tehostaminen ja hoitotasapainon parantaminen
- Kiristyvän hoitotakuun toteutumisen edistäminen
- Palveluun pääsyn helpottuminen ja nopeutuminen palvelujen tarkoituksenmukaisemman kohdentumisen vuoksi
- Toiminnan ja palvelujen vahvempi tiedolla johtaminen
- Käypä hoito- suosituksen mukainen hoito ja hoidon seuranta
- Ratkaisujen löytäminen henkilötietojen käsittelyn lainsäädännön haasteisiin
- Vaikuttaminen Terveyshyötyarvion käytön yhteydessä havaittujen käytännön esimerkkien avulla ennakoivaa työotetta mahdollistavan lainsäädännön edistämiseen
Päätöksentuen käyttäjiä ovat lääkärit, hammaslääkärit, hammashoitajat, suuhygienistit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt, lähi- ja perushoitajat ja näiden alojen opiskelijat sekä farmasistit terveys- ja päihdepalveluissa ja sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluissa.
Terveyshyötyarvion hyödyntämisen ensivaiheessa kohderyhmänä ovat Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan kuuluvan terveys- ja päihdepalveluiden johto, esihenkilöt ja kehittäjät. Tietoisuutta Terveyshyötyarviosta on lisätty hankkeen loppu vaiheessa muissakin Sotepe:n palveluissa. Kohderyhmä voi laajentua asiakastyötä tekeviin ammattilaisiin, jos ennakoivaa terveydenhoitoa koskevat lakimuutokset toteutuvat.
Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käytöstä hyötyvät Helsingin terveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat, sillä heidän hoitonsa tulee nykyistä enemmän perustumaan tietoon, Käypä hoito -suosituksiin ja muuhun näyttöön.
Päätöksentuen osalta asiakasymmärrystä on kerätty järjestämällä työpajoja ammattilaisten kanssa sekä jalkautumalla kentälle seuraamaan ja tukemaan Päätöksentuen käyttöä. Näissä tilanteissa esille tulleet kehitysideat on viety eteenpäin Duodecimille ja Apotille. Päätöksentuki auttaa havaitsemaan hoitovajeita ja lisää mm. hoidon turvallisuutta, mutta ammattilaiset eivät aina muista tai ehdi avata Päätöksentukea, koska se pitää Apotissa avata erikseen. Päätöksentuen automaattisen avautumisen eteen on hankkeessa tehty pitkäjänteisesti töitä ja ratkaisu automaattisen avautumiseen löytyi syksyllä 2025.
Terveyshyötyarvio koetaan tarpeelliseksi työkaluksi ja esihenkilöillä ja johtajilla on motivaatiota sen käyttöön. Terveyshyötyarviossa on paljon tietoa johtamisen tueksi, mutta tiedon hyödyntämistä vasta opetellaan. Arjen työ ja kiire aiheuttavat haasteita uuden toimintamallin omaksumiseen ja käyttöönottoon. Käyttöönottoa haastaa myös Terveyshyötyarvion raporttien ja käytettävyyden kehittäminen käyttöönoton ja hyödyntämisen rinnalla.
Terveyshyötyarvion käytön tukitilaisuuksissa on koottu tietoa käytettävyydestä, kehitysehdotuksista ja tiedoissa esiintyneistä virheistä, ja nämä kaikki on otettu huomioon jatkokehityksessä. Osa kohderyhmän yksiköiden toiminnoista on sellaisia, joita Terveyshyötyarvion raporttien perusmuoto ei tue. Näiden kohderyhmien palveluiden ymmärtämiseksi on järjestetty yhteisiä työpajoja ja kyselyitä, jotta Terveyshyötyarviota saadaan kehitettyä myös heille toimivaksi.
