Rakenteisen potilastiedon hyödyntäminen hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa (RRP, P4, I1)
Helsingin kaupungin terveyspalveluissa Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamista yksilö- ja väestötasolla. Molemmat työkalut yhdistävät rakenteiseen potilastietoon tutkittua tietoa.
Toimintamallin nimi
Helsingin kaupungin terveyspalveluissa Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamista yksilö- ja väestötasolla. Molemmat työkalut yhdistävät rakenteiseen potilastietoon tutkittua tietoa.
Kuva
Kuvateksti
Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamisen kehityspolkuPäätöksentuki ja Terveyshyötyarvio ovat molemmat olleet Helsingillä käytössä entisessä potilastietojärjestelmässä ja hankeen aikana ne integroitiin asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin. Hankeaikana molempien työkalujen käyttö pyrittiin vakiinnuttamaan osaksi terveysasemien ja sisätautien poliklinikan pysyvää tiedolla johtamista ja hoidon laadun kehittämistä.
Päätöksentuen käyttö edistää hoidon laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta yksilötasolla tarjoamalla ammattilaiselle reaaliaikaisia, asiakaskohtaisia ja näyttöön perustuvia toimintaohjeita potilastietojärjestelmässä.
Terveyshyötyarvio mahdollistaa väestötason tietojen tarkastelun. Terveyshyötyarvion tiedot ovat poikkileikkaus koko väestön terveystiedoista sillä hetkellä, kun tiedot on poimittu potilastietojärjestelmästä. Terveyshyötyarvion tietojen avulla voidaan:
- Analysoida ja seurata väestön terveydentilaa
- Tarkastella erilaisia asiakasryhmiä, esimerkiksi diabetesta sairastavia
- Tarkastella erilaisten asiakas/potilasryhmien hoidon laatua yksiköittäin, tiimeittäin tai hoitovastaavan oman väestön osalta
- Saada tietoa hoitovajeista ja hoidossa havaituista riskeistä
- Seurata hoidon laatua ja hoidon laadun kehittymistä suhteessa ajantasaiseen tutkimustietoon, hoitosuosituksiin ja kansallisten laaturekistereiden laatumittareihin
- Kehittää toimintaa sekä kohdentaa voimavaroja sinne, missä tarpeet ja hyödyt ovat suurimmat.
Päätöksentukea ja sen käytettävyyttä on ollut tarpeen kehittää Terveyshyötyarvion rinnalla, koska Terveyshyötyarvio raportoi rakenteisen potilastiedon ohella Päätöksentuen sisältöjä, kuten muistutteita hoitovajeista.
Terveyshyötyarvio on tällä hetkellä Helsingillä vain tietojohtamisen käytössä. Sovelluksessa olevaa yksittäisen potilaan tarkastelun mahdollisuutta ei ole hyödynnetty lainsäädännöllisten esteiden vuoksi. Jos potilastiedon käsittelyyn koskevaan lainsäädäntöön ja/tai lainsäädännön tulkintoihin tulee ennakoivaa työotetta nykyistä paremmin mahdollistavia muutoksia, pystyy terveydenhuollon ammattilainen tulevaisuudessa löytämään hoidon piiristä pudonneita tai riskissä olevia asiakkaita ja tarjoamaan heille tarvittavaa hoitoa kohdennetusti ja ennakoivasti hyödyntämällä Terveyshyötyarvion tuottamaa tietoa.
Mikäli puututaan yksittäisen henkilön hoitovajeeseen digitaalisia työkaluja hyödyntäen, tällaiset työkalut luokitellaan lääkintälaitteiksi EU:n lääkintälaiteregulaation (MDR) mukaisesti.
- Päätöksentuki potilastietojärjestelmään integroituna on luokan IIa lääkintälaite.
- Terveyshyötyarvio on luokan IIa lääkintälaite mikäli sen avulla tunnistetaan ja kontaktoidaan yksittäisiä henkilöitä.
- Terveyshyötyarviota ei ole lääkintälaite silloin, kun sitä käytetään tietojohtamisessa.
Käynnissä on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen jälkeinen aika sekä digitalisoitumisen murros. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2023 ja vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.
Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus tulee pääosin valtiolta. Väestön ikääntyessä, työikäisen väestön vähetessä ja julkisen sektorin kamppaillessa säätöpaineiden alla uusien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulisi pystyä merkittävästi hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Tiedolla johtamista pidetään yhtenä hyvinvointialueuudistuksen onnistumisen kulmakivistä ja yhdistettynä digitalisaation hyötyihin ja mahdollisuuksiin se voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä palveluiden järjestämiseen.
Hyödynnettäessä rekisterinpitäjän omiin rekistereihin kertyvää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoa tiedolla johtamiseen lainsäädäntö sekä tukee, antaa raamit, että asettaa haasteita tietojen käsittelylle ja hyödyntämiselle:
- Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kaventamaan väestön terveyseroja. Em. lain mukaan terveydenhuollon tulisi perustua näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio tukevat tätä velvoitetta, koska ne yhdistävät rakenteiseen potilastietoon tutkittua tietoa.
- Sote-järjestämislaki (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Helsinki on suuri toimija ja Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon avulla on mahdollista tarkastella ja vertailla väestön terveystietoja Helsingin sisäisesti, eri alueiden tai terveysasemien kesken.
- Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) antaa lakiperustan oman alueen omassa toiminnassa syntyneiden tietojen hyödyntämiseen tiedolla johtamisessa. Sote-tietojen yhdisteleminen, tietopohjan laajentaminen ja tiedolla johtamisen edistäminen auttavat kehittämään vaikuttavampia palveluja sekä asiakkaan kannalta toimivia palvelukokonaisuuksia.
- Tietosuojasäädökset ovat tärkeitä suojatessaan asiakkaan yksityisyyttä ja henkilötietojen, kuten terveystietojen käsittelyä, mutta ne aiheuttavat myös rajoitteita ja tulkintaepäselvyyksiä tietojen käyttöön sekä automaation hyödyntämiseen tietojen käsittelyssä.
Terveydenhuollon palvelut keskittyvät enemmän korjaavaan kuin ennaltaehkäisevään toimintaan, vaikka kustannustehokkaampaa olisi torjua sairauksia ennalta ja toteuttaa niin sanottua etsivää terveydenhoitoa digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen.
Helsinki lukuina:
- Väkiluku:) 684 018 (31.12.2024)
- Suurin ikäryhmä 30–34-vuotiaat (64 010)
- 19,5 % puhuu äidinkielenään muita, kuin kotimaisia kieliä (131 878)
-
Helsingin kaupungilla on yhteensä 37 599 työntekijää, joista sosiaali- terveys- ja pelastus -toimialalla on 39,4 %
Lähde: Tilastotietoja Helsingistä 2024, Etusivu | Helsingin kaupunkiEsimerkkejä Terveyshyötyarvio -tiedon pohjalta havaituista hoitovajeista vuodelta 2025:
- Suurella joukolla helsinkiläisiä on verenpainetautidiagnoosi ja verenpaine yli tavoitetason 135/85 mmHg tai yli (n. 80 000 asiakasta)
- Havaitaan henkilöitä, joilla on diagnosoitu verenpainetauti, diabetes ja LDL yli 1,8, mmol/l viimeisimmässä mittauksessa eli kokonaisuutena suuri valtimotautiriski (n. 11 000 asiakasta).
Päätöksentuen käyttäjiä ovat lääkärit, hammaslääkärit, hammashoitajat, suuhygienistit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt, lähi- ja perushoitajat ja näiden alojen opiskelijat sekä farmasistit terveys- ja päihdepalveluissa ja sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluissa.
Terveyshyötyarvion hyödyntämisen ensivaiheessa kohderyhmänä ovat Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan kuuluvan terveys- ja päihdepalveluiden johto, esihenkilöt ja kehittäjät. Tietoisuutta Terveyshyötyarviosta on lisätty hankkeen loppu vaiheessa muissakin Sotepe:n palveluissa. Kohderyhmä voi laajentua asiakastyötä tekeviin ammattilaisiin, jos ennakoivaa terveydenhoitoa koskevat lakimuutokset toteutuvat.
Päätöksentuen ja Terveyshyötyarvion käytöstä hyötyvät Helsingin terveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat, sillä heidän hoitonsa tulee nykyistä enemmän perustumaan tietoon, Käypä hoito -suosituksiin ja muuhun näyttöön.
Päätöksentuen osalta asiakasymmärrystä on kerätty järjestämällä työpajoja ammattilaisten kanssa sekä jalkautumalla kentälle seuraamaan ja tukemaan Päätöksentuen käyttöä. Näissä tilanteissa esille tulleet kehitysideat on viety eteenpäin Duodecimille ja Apotille. Päätöksentuki auttaa havaitsemaan hoitovajeita ja lisää mm. hoidon turvallisuutta, mutta ammattilaiset eivät aina muista tai ehdi avata Päätöksentukea, koska se pitää Apotissa avata erikseen. Päätöksentuen automaattisen avautumisen eteen on hankkeessa tehty pitkäjänteisesti töitä ja ratkaisu automaattisen avautumiseen löytyi syksyllä 2025.
Terveyshyötyarvio koetaan tarpeelliseksi työkaluksi ja esihenkilöillä ja johtajilla on motivaatiota sen käyttöön. Terveyshyötyarviossa on paljon tietoa johtamisen tueksi, mutta tiedon hyödyntämistä vasta opetellaan. Arjen työ ja kiire aiheuttavat haasteita uuden toimintamallin omaksumiseen ja käyttöönottoon. Käyttöönottoa haastaa myös Terveyshyötyarvion raporttien ja käytettävyyden kehittäminen käyttöönoton ja hyödyntämisen rinnalla.
Terveyshyötyarvion käytön tukitilaisuuksissa on koottu tietoa käytettävyydestä, kehitysehdotuksista ja tiedoissa esiintyneistä virheistä, ja nämä kaikki on otettu huomioon jatkokehityksessä. Osa kohderyhmän yksiköiden toiminnoista on sellaisia, joita Terveyshyötyarvion raporttien perusmuoto ei tue. Näiden kohderyhmien palveluiden ymmärtämiseksi on järjestetty yhteisiä työpajoja ja kyselyitä, jotta Terveyshyötyarviota saadaan kehitettyä myös heille toimivaksi.
Duodecim Päätöksentuki ja Terveyshyötyarvio ovat Helsingillä käytössä, mutta työkalujen toimivuutta ja hyödynnettävyyttä on tarpeen kehittää edelleen. Potilastietojärjestelmän vaihto vuonna 2021 sekä hidasti etenemistä että asetti uusia haasteita kehittämistyölle. Näitä haasteita ratkaistiin hankeaikana.
Sovellusten integrointi potilastietojärjestelmään vaatii rahaa, aikaa ja osaavaa henkilöstöresurssia terveyspalveluiden tuottajalta, Duodecimilta ja potilastietojärjestelmätoimittajalta. Uusien toimintamallien juurruttaminen osaksi arjen työtä vaatii myös oman aika- ja henkilöresurssinsa. Resurssoinnin tulisi jatkua myös hankeajan jälkeen, jotta työ toimintamallin mukaisen muutoksen vakiinnuttamiseksi jatkuu ja toimintamalli juurtuu pysyväksi osaksi organisaation toimintaa.
Toimivuuden ehdot:
- Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon laadun varmistamiseksi on olemassa jatkuva ja selkeä prosessi.
- Päätöksentuen käytettävyys ammattilaiselle on saatu kehitettyä mahdollisimman helpoksi ja käyttöä on osa päivittäistä potilastyötä.
- Johdon sitoutuminen ja tuki hankeaikana ja hankeajan jälkeen.
- Toimintamallin täysi hyöty saadaan käyttöön vasta lainsäädännön selkiyttämisen ja/tai muutosten jälkeen. Ennakoiva työote ja tunnistettuihin hoitovajeisiin puuttuminen perustuva asiakkaiden tunnistaminen Terveyshyötyarvion tietojen pohjalta ei ole toistaiseksi mahdollista.
Toimintamallin juurruttamisen tehtävät:
- Ammattilaisille ja johdolle järjestetään tukitunteja ja perehdytystä sovellusten käytöstä ja tiedon hyödynnettävyydestä laajasti eri Helsingin Sotepe:n palveluissa.
- Käytön tueksi on kehitetty Duodecimin yleisten käyttöohjeiden lisäksi Helsingin organisaatiokohtaiset käyttöohjeet.
- Käyttöohjeiden ylläpitäminen ja sovellusten lisääminen olemassa oleviin ohjeisiin jatkuvuuden turvaamiseksi.
- Hankkeesta annetaan asiantuntemusta ja tukea terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden laatimiseen ja seurantaan.
- Hankkeen pilottihoitajat, koordinaattorit, asiantuntijalääkärit, data-analyytikot ja hankkeen muut sidosryhmät tukevat juurruttamisessa: työkalujen käyttöönotossa, käytössä sekä työkalujen vaatiman osaamisen ylläpidossa.
- Käytön tukea ja työkaluja kehitetään käyttäjiltä saatavan palautteen sekä kehitysehdotusten pohjalta.
- Käyttäjät osallistuvat Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon laadun varmistamiseen.
- Aktiivista sisäistä viestintää ammattilaisille hyödynnetään juurruttamisen tukena.
- Muutoksia seurataan ja arvioidaan. Päätöksentuen käyttäjämäärätietoa seurataan ja Terveyshyötyarvion tuottaman tiedon hyödyntämisen osalta seurataan terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
Terveyshyötyarvio saatiin integroitua Apottiin ja tietopoiminnat Apotista toimivat nyt suunnitellusti neljä kertaa vuodessa. Terveyshyötyarvio tiedolla johtamisen apuvälineenä on otettu käyttöön esihenkilöille ja johtajille, mutta käytön juurruttaminen on vasta alkuvaiheessa.
Terveyshyötyarvion raporteilta on löydetty selkeitä hoitovajeita, joita on nostettu hoidon kliinisiksi kehittämiskohteiksi terveysasemien ja sisätautien poliklinikan tuloskortin vaikuttavuustavoitteissa. Esihenkilöt ja johtajat ovat hyödyntäneet Terveyshyötyarviota ensisijaisesti näiden tavoitteiden seuraamiseen. Lisäksi Terveyshyötyarviota on hyödynnetty kausirokotusten suunnitteluun ja rokotusten resurssointiin.
Helsingin uusi kaupunkistrategia vuosille 2025-2029 julkaistiin syksyllä 2025. Kaupunkistrategia linjaa, että omalääkärimalli otetaan käyttöön myös Helsingissä (Helsinki josta voimme olla ylpeitä - Kaupunkistrategia 2025-2029). Hankkeen loppupuolella Terveyshyötyarvion tietoa hyödynnettiin terveysasemien omalääkäreiden kirjaamisasteen nykytilanteen tarkasteluun. Jatkokehityksessä edistetään Terveyshyötyarvion hyödynnettävyyttä omalääkärimallin toteutuksessa.
Hankkeesta on pyritty vaikuttamaan lainsäädännön uudistamiseen, jotta Terveyshyötyarviosta havaittuja hoitovajeasiakkaita voitaisiin ennakollisesti tunnistaa ja kontaktoida hoidon turvallisuutta ja tehostamista vaativien interventioiden toteuttamiseksi. Lainsäädäntömuutokset ovat edenneet lausuntokierrokselle ja tulevat mahdollisesti voimaan jo vuoden 2026 alkupuolella. Lisätietoa STM:n hankeikkunasta: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM020:00/2024.
Terveyshyötyarvion kehitystyön rinnalla on edistetty Duodecim Päätöksentuen integraatiota Apottiin. Päätöksentuen käyttö on ollut hyvin vähäistä ja käytön saaminen osaksi ammattilaisten jokapäiväistä työtä on ollut yllättävän haastavaa, vaikka erilaisia juurrutuskeinoja on käytetty laajasti ja systemaattisesti. Päätöksentuen käytettävyyttä Apotissa on parannettu sisällöllisesti ja toiminnallisesti koko hankkeen ajan. Syksyllä 2025 toteutuneen automaattisen avautumisen odotetaan lisäävän käyttöä.
Kansikuva
