RRP, pilari 3, Pohjois-Savo: Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus
Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Oivalla ja ymmärrä
Työkykyohjelman laajentaminen on jatkumoa Sanna Marinin hallituskaudella käynnistetyille työllisyystoimille, joilla haluttiin nostaa työllisyysaste 75 %:iin. Tuolloin Työkykyohjelmassa pilotoitiin laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta 19 eri hankkeessa ympäri Suomea vuosina 2020-2022. Hankkeiden tavoitteena oli vahvistaa sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua ja lisätä työhön sijoittumista edistävien toimien käyttöä.
Työkykyohjelman laajennoksen tavoitteena on edelleen löytää ratkaisuja olemassa oleviin osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin. Ohjelmaa toteutetaan seuraavaksi kuudella alueella ympäri Suomea. Ohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Suomessa on arviolta 65 000 työhön haluavaa ja työhön kykenevää osatyökyistä, joilla on taustallaan hyvin monenlaista osaamista, koulutusta ja työhistoriaa. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet ja erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työllistymisen esteitä ei ole pystytty purkamaan tarpeeksi. Työllistymisen tukea ei ole riittävästi tarjolla ja tuen menetelmät vaihtelevat. TE-toimiston palvelut eivät ole kaikille tukea tarvitseville työnhakijoille riittäviä. Työeläkelaitosten ja KELAn järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen taas eivät ole oikeutettuja kaikki, joita kuntoutus hyödyttäisi. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa olisi kehitettävää siinä että ne tukisivat paremmin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Työkykyohjelman arviointiraportin mukaan osatyökykyisten työllistymisen tuen parantamisen lisäksi myös työnantajat tarvitsisivat tietoa ja tukea palkatakseen osatyökykyisen töihin. Yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tarvittaisi huomattavasti nykyistä tiiviimpää yhteistyötä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Työnantajat tarvitsisivat tukea esimerkiksi osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin.
Työhönvalmennuksen pilotoinnin toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu isoja muutoksia; hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 alusta lähtien vastanneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vastaavasti TE-palvelut ovat siirtymässä kuntien ja työllisyysalueiden järjestämisvastuulle 1.1.2025. Ajankohtaisesti Kuopion seudulla on meneillään työllisyyden kuntakokeilu 1.3.2021–31.12.2024, jossa osa Pohjois-Savon TE-toimiston asiakkaista on siirtynyt oman kotikuntansa asiakkaaksi ja määrätyt valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävät on siirretty kuntien tehtäviksi.
Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta pilotoidaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuosina 2023–2024 osana Työkykyohjelman laajennoksen projektia. Tavoitteena on juurruttaa työhönvalmennuksen toimintamalli osaksi työikäisten sosiaalipalveluita ja edistää näin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmennus on tarkoitettu asiakkaille, joille muut työllistymistä tukevat toimet esimerkiksi TE-toimiston, kuntakokeilun ja TYP -palveluiden kautta ovat riittämättömiä. Laatuperusteinen työhönvalmennus pohjautuu IPS -sijoita ja valmenna toimintamalliin ja toimintaa ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot, sekä 25 laatukriteeriä. Vastaavaa työhönvalmennusta pilotoidaan Pohjois-Savon lisäksi viidellä muulla hyvinvointialueella.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen lähtökohtana on asiakkaan oma kiinnostus ja motivaatio päästä töihin. Yhdessä työhönvalmentajan kanssa asiakas etsii osaamistaan, voimavarojaan ja mielenkiinnonkohteitaan vastaavia töitä avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmentaja on prosessissa mukana asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja tarjoaa tukea myös työantajalle sekä työyhteisölle. Työhönvalmennus on aikarajaton.
Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työllistymistä ja työssä pysymistä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella työhönvalmennukseen ohjaudutaan keskisen palvelualueen työikäisten sosiaalipalveluiden tai verkostojen kautta. Palvelu toteutetaan verkostoyhteistyönä eri toimijoiden esimerkiksi Kelan, sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-toimiston ja kunnan työllisyyspalveluiden kanssa.
Toiminta-alueella työhönvalmennusta tarjoavat julkinen sektori, yksityiset palveluntuottajat ja 3. sektori. Esimerkiksi Pohjois-Savon TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilun asiakkaille tuotetaan ostopalveluna työhönvalmennusta, joka sisältää yksilöllistä valmennusta ja tukea työmarkkinoille siirtymiseen sekä vaihtoehtojen pohtimiseen silloin, kun työnhaun perustaidot ovat jo hallussa. Kela ja työeläkevakuuttajat järjestävät työhönvalmennusta osana ammatillista kuntoutusta, jota tuottavat yksityiset palveluntuottajat ja 3. sektori. Työhönvalmennusta voidaan kohdentaa myös erityisryhmille kuten maahanmuuttajille.
Laatuperusteinen työhönvalmennus on vaihtoehto palveluvalikoimassa, josta hyötyisivät juuri ne henkilöt, joilla on taustalla pitkittyneen työttömyyden lisäksi useita erilaisia tuetun työllistymisen palveluita ja osalla lisäksi Kelan ammatillista kuntoutusta. Tarpeen voisi jatkossa kuvitella myös kasvavan hallituksen työllisyysasteen nostamisen myötä, joka käytännössä tarkoittaa täsmätyökykyisten entistä suurempaa osuutta työelämässä. Työllisyyden edistäminen ei myöskään voi olla työn hakemisen ja tekemisen valmiuksien parantamista vaan samalla työnantajien asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttamista; työnantajat voivat epäröidä pitkään työttömänä olleen henkilön palkkaamista.
Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistämisen työhönvalmennusta toteutetaan osana Työkykyohjelman laajennoksen projektia. Projektipäällikön lisäksi projektissa työskentelee projektikoordinaattori, työkykykoordinaattori, kehittäjä-työhönvalmentaja ja työhönvalmentaja. Kehittäjä-työhönvalmentaja ja työhönvalmentaja tekevät yhteistyötä Kuopion Keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluiden kanssa; työllisyyspalvelukoordinaattorit, sosiaalisen kuntoutuksen palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Keskinen alue kattaa Kuopion keskustan ohessa myös Tuusniemen ja Kaavin, joten hankkeen edetessä yhteistyötä tehdään myös näiden paikkakuntien työikäisten sosiaaliohjaajan kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat Työkykyohjelman laajennoksen osalta työkyvyn tuen tiimi sekä muut ohjelmaan kuuluvat hanketoimijat. Yhteistyö on tiivistä myös Siilinjärvellä toimivan IPS - Sijoita ja valmenna aluehankkeen kanssa.
Yritysyhteistyö Kuopion kaupungin kanssa.
Asiakaslähtöinen ja laatukriteereihin perustuva työhönvalmennuksen toimintamalli on tavoitteena ottaa osaksi hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluita. Samalla työikäisten asiakasryhmien sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden eteneminen työllistymisen palveluissa olisi entistä tavoitteellisempaa. Tavoitteena on myös luoda selkeä palveluohjauksen malli laatuperusteiseen työhönvalmennukseen ja liittää toimintamalli työkyvyn tuen palvelukarttaan sekä huomioida se käsikirjassa/ohjekortissa.
Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistämisen työhönvalmennusta toteutetaan IPS-toimintamallin mukaisesti. Toimintaa ohjaavat 25 laatukriteeriä, 8 periaatetta ja asiakasprosessin 5 vaihetta.
Asiakkaille ja ammattilaisille sekä työnantajille laaditaan palautekysely, jonka lisäksi käytetään laadullista arviointia ja erilaisia mittareita tavoitteiden saavuttamisen arviointiin: osallisuusindikaattori, 3x10D ja työkykypistemäärä.
THL raportointi x2
Tavoiteltujen muutosten saavuttamisen mittaamiseksi pilotoinnissa seurataan myös asiakasmäärää, TAITE-valmennusten määrää ja työllisyyskerrointa sekä kansallisen kehittämisen koulutuksiin osallistuneiden määrää. Itsearviointi on osa hankkeen työsuunnitelmaa. Arviointia toteutetaan hankkeen aikana, peilaten hankkeen tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja toteumiin.
Muutoksen saavuttamiseksi hyvinvointialueen käytössä olevia työllistymistä tukevia palvelupolkuja ja hyviä käytänteitä on aloitettu tunnistamaan. Syksyn 2023 aikana työhönvalmennuksen toimintamalli on otettu käyttöön työikäisten sosiaalipalveluissa pääasiassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ja TYP:istä ohjautuneiden asiakkaiden kanssa. Ennen asiakastyön aloittamista pilotoinnissa luotiin toimintamalli myös asiakastietojärjestelmään kirjaamista ja päätöksen tekoa varten; kyseessä on pilotoinnin ajan tarjottava sosiaalipalvelu, jonka myöntämisperusteissa sovelletaan vanhan sosiaalihuoltolain 27 d §. Työntekijöinä työhönvalmentajat eivät voi tehdä viranhaltijapäätöstä, joten päätöksen viimeistelystä oli myös sovittava työyhteisössä. Asiakastyön aloitusvaiheessa tietosuojaan liittyvät asiat vaativat myös oman prosessinsa; työhönvalmennuksen menetelmään liittyen käytössä on useita paperilomakkeita, joissa käsitellään muun muassa asiakkaan terveystietoja ja hänen saamiaan sosiaaliturvaetuuksia. Lomakkeille on ollut tarkoitus saada suojattu verkkokansio. Pilotoinnin asiakastavoitteena on noin 40 asiakasta; työhönvalmennuksessa työskentelee yksi työhönvalmentaja ja kehittäjä-työhönvalmentaja, jonka työajasta 70% on käytössä työhönvalmennukseen. Näin ollen 40 asiakkaan tavoite on ylimitoitettu. Työhönvalmennuksen mallin mukaisen tiiminvetäjän tehtävän nämä kaksi työntekijää ovat jakaneet keskenään. Jatkossa laatuperusteisen työhönvalmennuksen kehittämistyö ja toimet sidotaan yhteen työkyvyn tuen tiimin kanssa muun muassa asiakasohjauksen ja yhteisasiakkaiden osalta.
Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen pilotti kohdentuu sosiaalihuoltolain määrittämiin työikäisiin asiakasryhmiin sekä kuntouttavassa työtoiminnassa oleviin asiakkaisiin.
Asiakkaiden tunnistamiseksi on yhteistyötä tehty työikäisten sosiaalipalveluissa työllisyyspalvelukoordinaattoreiden, sosiaalisen kuntoutuksen palveluohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Näiden lisäksi yhteistyötä on tehty alueellisen kuntakokeilun ja TE-toimiston vahvan palvelun työntekijöiden kanssa. Yhteistyötä Kuopion kaupungin yrityspalveluiden kanssa on käynnistelty vuoden 2023 syksyllä.
Kuvittele ja kokeile
Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta on pilotoitu aiemmin 19 eri hankkeessa ympäri Suomea vuosina 2020-2022. Työhönvalmennusta pilotoitiin kuntien sosiaali- ja vammaispalvelussa sekä parissa hankkeessa myös osana työllisyyspalveluita.