Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

RRP, pilari 3, Pohjois-Savo: Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. 

Toimintaympäristö **

Työkykyohjelman laajentaminen on jatkumoa Sanna Marinin hallituskaudella käynnistetyille työllisyystoimille, joilla haluttiin nostaa työllisyysaste 75 %:iin. Tuolloin Työkykyohjelmassa pilotoitiin laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta 19 eri hankkeessa ympäri Suomea vuosina 2020-2022. Hankkeiden tavoitteena oli vahvistaa sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua ja lisätä työhön sijoittumista edistävien toimien käyttöä.  

Työkykyohjelman laajennoksen tavoitteena on edelleen löytää ratkaisuja olemassa oleviin osatyökykyisten työllistymisen haasteisiin.  Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta pilotoitiin seuraavaksi  kuudella paikkakunnalla  vuosina 2023-2024 osana aikuissosiaalityötä ja vammaispalveluita. 

Suomessa on arviolta 65 000 työhön haluavaa ja työhön kykenevää osatyökyistä, joilla on taustallaan hyvin monenlaista osaamista, koulutusta ja työhistoriaa. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet ja erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työllistymisen esteitä ei ole pystytty purkamaan tarpeeksi. Työllistymisen tukea ei ole riittävästi tarjolla ja tuen menetelmät vaihtelevat. TE-toimiston palvelut eivät ole kaikille tukea tarvitseville työnhakijoille riittäviä. Työeläkelaitosten ja KELAn järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen taas eivät ole oikeutettuja kaikki, joita kuntoutus hyödyttäisi. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa olisi kehitettävää siinä että ne tukisivat paremmin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä.   Sosiaali- ja terveysministeriön Työkykyohjelman arviointiraportin mukaan osatyökykyisten työllistymisen tuen parantamisen lisäksi myös työnantajat tarvitsisivat tietoa ja tukea palkatakseen osatyökykyisen töihin. Yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tarvittaisi huomattavasti nykyistä tiiviimpää yhteistyötä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Työnantajat tarvitsisivat tukea esimerkiksi osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin.

Työhönvalmennuksen pilotoinnin toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu isoja muutoksia; hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 alusta lähtien vastanneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vastaavasti TE-palvelut ovat siirtymässä kuntien ja työllisyysalueiden järjestämisvastuulle  1.1.2025.  Ajankohtaisesti Kuopion seudulla on meneillään työllisyyden kuntakokeilu 1.3.2021–31.12.2024,  jossa osa Pohjois-Savon TE-toimiston asiakkaista on siirtynyt oman kotikuntansa asiakkaaksi ja määrätyt valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävät on siirretty kuntien tehtäviksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta  pilotoidaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuosina 2023–2024 osana Työkykyohjelman laajennoksen projektia. Tavoitteena on juurruttaa työhönvalmennuksen toimintamalli osaksi työikäisten sosiaalipalveluita ja edistää näin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmennus on tarkoitettu asiakkaille, joille muut työllistymistä tukevat toimet esimerkiksi TE-toimiston, kuntakokeilun ja TYP -palveluiden kautta ovat riittämättömiä. Laatuperusteinen työhönvalmennus pohjautuu IPS -sijoita ja valmenna toimintamalliin ja toimintaa ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot, sekä 25 laatukriteeriä. Vastaavaa työhönvalmennusta pilotoidaan Pohjois-Savon lisäksi viidellä muulla hyvinvointialueella. 

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen lähtökohtana on asiakkaan oma kiinnostus ja motivaatio päästä töihin. Yhdessä työhönvalmentajan kanssa asiakas etsii osaamistaan, voimavarojaan ja mielenkiinnonkohteitaan vastaavia töitä avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmentaja on prosessissa mukana asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja tarjoaa tukea myös työantajalle sekä työyhteisölle. Työhönvalmennus on aikarajaton.  

Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työllistymistä ja työssä pysymistä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella työhönvalmennukseen ohjaudutaan keskisen palvelualueen työikäisten sosiaalipalveluiden tai verkostojen kautta. Palvelu toteutetaan verkostoyhteistyönä eri toimijoiden kuten Kelan, sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntakokeilun ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. 

Toiminta-alueella työhönvalmennusta tarjoavat julkinen sektori, yksityiset palveluntuottajat ja 3. sektori.  Esimerkiksi Pohjois-Savon TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilun asiakkaille tuotetaan ostopalveluna työhönvalmennusta, joka sisältää yksilöllistä valmennusta ja tukea työmarkkinoille siirtymiseen sekä vaihtoehtojen pohtimiseen silloin, kun työnhaun perustaidot ovat jo hallussa. Kela ja työeläkevakuuttajat järjestävät työhönvalmennusta osana ammatillista kuntoutusta, jota tuottavat yksityiset palveluntuottajat ja 3. sektori.  Työhönvalmennusta voidaan kohdentaa myös erityisryhmille kuten maahanmuuttajille.  

Laatuperusteinen työhönvalmennus on vaihtoehto palveluvalikoimassa, josta hyötyisivät juuri ne henkilöt, joilla on taustalla pitkittyneen työttömyyden lisäksi useita erilaisia tuetun työllistymisen palveluita ja osalla lisäksi Kelan ammatillista kuntoutusta. Tarpeen voisi jatkossa kuvitella myös kasvavan hallituksen työllisyysasteen nostamisen myötä, joka käytännössä tarkoittaa osatyökykyisten entistä suurempaa osuutta työelämässä. Työllisyyden edistäminen ei myöskään voi olla työn hakemisen ja tekemisen valmiuksien parantamista vaan samalla työnantajien asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttamista sillä työnantajat voivat epäröidä pitkään työttömänä olleen henkilön palkkaamista tai kokevat osatyökyisen työllistämisen liian vaikeana ja byrokraattisena. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työllisyyskatsauksen (04/24) mukaan Pohjois-Savossa oli huhtikuun lopulla 12 027 työtöntä työnhakijaa, mikä on 881 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Savossa oli huhtikuussa 10,7 %, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä viime vuotta korkeampi. Työhönvalmennuksen pilotointialueella Kuopiossa työttömien osuus työvoimasta on sama 10,7%. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita alueella oli huhtikuun lopussa 1 402, mikä on 115 enemmän kuin vuosi sitten (Kuopiossa 817 hlö). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Pohjois-Savossa huhtikuun lopussa 3 898 henkilöä, mikä on 110 henkeä enemmän kuin viime vuonna (Kuopiossa 2246 hlö). Seutukunnittain tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kaikilla muilla Pohjois-Savon seuduilla paitsi Ylä-Savossa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoon huhtikuun aikana 2 605, mikä on 888 työpaikkaa vähemmän kuin vuosi sitten.

Edelliseen vuoteen verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi huhtikuussa suhteellisesti eniten Leppävirralla (38 %), Kaavilla (34 %) ja Rautalammilla (20 %) ja laski eniten Keiteleellä (-18 %) ja Suonenjoella (-8 %). Määrällisesti eniten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Kuopiossa, jossa työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun lopussa 605 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, työkokeiluissa, palkkatukityössä, yrittäjänä starttirahalla, vuorottelupaikkaan sijoitettuina, kuntouttavassa työtoiminnassa ja muissa palveluissa olevien määrä oli huhtikuun lopussa yhteensä 4 448, mikä on hieman enemmän kuin vuosi sitten. Ilman näitä palveluja työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta olisi ollut Pohjois-Savossa 14,6 %.  Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä laski 87 hlö:llä (-15,5%) vuoden takaiseen verrattuna. 

Kuntouttavassa työtoiminnassa aloittaneiden asiakkaiden määrä vuonna 2023 Pohjois-Savossa oli 566 hlö (Kuopiossa 157 hlö). Vuonna 2023 Pohjois-Savon kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen osuus oli yli 20m€, josta Kuopion osuus oli yli 12m€ (Kelasto).

Vuoden 2023 alusta voimaan astunut hyvinvointialueuudistus muutti työllisyyden hoidon kenttää, ja esimerkiksi kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Lisää muutoksia on tulossa TE24-uudistukseen ja työvoimapalveluiden sisällölliseen kehittämiseen liittyen sekä Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen osalta kuntouttavan työtoiminnan palauttamisesta kuntien järjestämisvastuulle  kuitenkin niin, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus sopia kyseisten palveluiden järjestämisestä myös toisin esimerkiksi hyvinvointialueen kautta koko alueen laajuisesti. 

Työllisyyden hoidon kenttä on muutoksessa ja monien haasteiden edessä. Hallituksen toimet heikentävät osa-aikaisen työn kannattavuutta, mutta samaan aikaan on valtakunnallisesti tavoitteena nostaa työllisyysastetta ja lisätä entistä enemmän työelämäosallisuutta myös osatyökyisten keskuudessa. Työllisyysasteen nostaminen Pohjois-Savonkin alueella edellyttää että myös osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille löydetään heidän työkykyään vastaavaa työtä. Tällaisten räätälöityjen työtehtävien  luominen työnhakijan osaamista ja vahvuuksia hyödyntämällä  tarvitsee avukseen monialaista ja intensiivistä tukea. Tämänkaltaista tukea voi tarjota esimerkiksi laatuperusteinen työhönvalmennus,  jonka tuki ulottuu myös työnantajaan auttaen muun muassa rekrytoinnissa ja työtehtävien muokkaamisessa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistämisen työhönvalmennusta toteutetaan osana  Työkykyohjelman laajennoksen projektia. Projektipäällikön lisäksi projektissa työskentelee projektikoordinaattori, työkykykoordinaattori, kehittäjä-työhönvalmentaja ja työhönvalmentaja. Kehittäjä-työhönvalmentaja ja työhönvalmentaja tekevät  yhteistyötä Kuopion keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluiden ammattihenkilöiden kanssa kuten sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Keskinen alue kattaa Kuopion keskustan ohessa myös Tuusniemen ja Kaavin, joten hankkeen edetessä yhteistyötä tehdään myös näiden paikkakuntien työikäisten sosiaaliohjaajan kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat Työkykyohjelman laajennoksen osalta työkyvyn tuen tiimi sekä muut ohjelmaan kuuluvat hanketoimijat. Yhteistyö on tiivistä myös Siilinjärvellä toimivan IPS -  Sijoita ja valmenna aluehankkeen kanssa.  Työnantajayhteistyön kehittämiseksi yhteistyötä tehdään lisäksi Kuopion kaupungin ja TE-toimiston yrityspalvelujen kanssa. 

Tavoiteltu muutos

Asiakaslähtöinen ja laatukriteereihin perustuva työhönvalmennuksen toimintamalli on tavoitteena ottaa osaksi hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluita. Samalla  työikäisten asiakasryhmien sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden eteneminen työllistymisen palveluissa olisi entistä tavoitteellisempaa. Tavoitteena on myös luoda selkeä palveluohjauksen malli laatuperusteiseen työhönvalmennukseen. 

Muutoksen mittaaminen

Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistämisen työhönvalmennusta toteutetaan IPS-toimintamallin mukaisesti. Toimintaa ohjaavat 25 laatukriteeriä, 8 periaatetta ja asiakasprosessin 5 vaihetta.

Asiakkaille ja ammattilaisille sekä työnantajille laaditaan palautekysely, jonka lisäksi käytetään laadullista arviointia ja erilaisia mittareita tavoitteiden saavuttamisen arviointiin: osallisuusindikaattori, 3x10D ja työkykypistemäärä.

THL raportointi x2

Tavoiteltujen muutosten saavuttamisen mittaamiseksi pilotoinnissa seurataan myös asiakasmäärää,  TAITE-valmennusten määrää ja työllisyyskerrointa sekä kansallisen kehittämisen koulutuksiin osallistuneiden määrää.  Itsearviointi on osa hankkeen työsuunnitelmaa. Arviointia toteutetaan hankkeen aikana, peilaten hankkeen tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja toteumiin.

Toteutussuunnitelma

Muutoksen saavuttamiseksi hyvinvointialueen käytössä  olevia työllistymistä tukevia palvelupolkuja ja hyviä käytänteitä on aloitettu tunnistamaan.  Syksyn 2023 aikana työhönvalmennuksen toimintamalli on otettu käyttöön työikäisten sosiaalipalveluissa pääasiassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ja TYP:istä ohjautuneiden asiakkaiden kanssa.  Ennen asiakastyön aloittamista pilotoinnissa luotiin toimintamalli myös asiakastietojärjestelmään kirjaamista ja päätöksen tekoa varten; kyseessä on pilotoinnin ajan tarjottava sosiaalipalvelu, jonka myöntämisperusteissa sovelletaan vanhan sosiaalihuoltolain 27 d §. Työntekijöinä työhönvalmentajat eivät voi tehdä viranhaltijapäätöstä, joten päätöksen viimeistelystä oli myös sovittava työyhteisössä. Asiakastyön aloitusvaiheessa tietosuojaan liittyvät asiat vaativat myös oman prosessinsa; työhönvalmennuksen menetelmään liittyen käytössä on useita paperilomakkeita, joissa käsitellään muun muassa asiakkaan terveystietoja ja hänen saamiaan sosiaaliturvaetuuksia. Lomakkeille on ollut tarkoitus saada suojattu verkkokansio. Pilotoinnin asiakastavoitteena on noin 40 asiakasta; työhönvalmennuksessa työskentelee yksi työhönvalmentaja ja kehittäjä-työhönvalmentaja, jonka työajasta 70% on käytössä työhönvalmennukseen. Näin ollen 40 asiakkaan tavoite on ylimitoitettu.  Työhönvalmennuksen mallin mukaisen tiiminvetäjän tehtävän nämä kaksi työntekijää ovat jakaneet keskenään.  Jatkossa laatuperusteisen työhönvalmennuksen kehittämistyö ja toimet sidotaan yhteen työkyvyn tuen tiimin kanssa muun muassa asiakasohjauksen ja yhteisasiakkaiden osalta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen kohderyhmää olivat hankesuunnitelman mukaisesti sosiaalihuoltolain määrittämät työikäiset asiakasryhmät kuten kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat. Toiminnan käynnistyttyä palveluun on ohjautunut asiakkaita myös työllisyyden kuntakokeilusta, joista osalla ei ole ollut sosiaalihuollon asiakkuutta. Palveluun ohjautuneet asiakkaat ovat olleet pitkään työttömänä olleita ja taustalla on ollut pääasiassa terveyden tilaan liittyviä haasteita, osatyökykyisyyttä ja puutteita osaamisessa. 

Asiakkaiden tunnistamiseksi yhteistyötä on tehty sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Näiden lisäksi yhteistyötä on tehty alueellisen kuntakokeilun ja TE-toimiston vahvan palvelun työntekijöiden kanssa.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta on pilotoitu aiemmin 19 eri hankkeessa ympäri Suomea vuosina 2020-2022. Työhönvalmennusta pilotoitiin kuntien sosiaali- ja vammaispalvelussa sekä parissa hankkeessa myös osana työllisyyspalveluita. 

Ratkaisun perusidea **

Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamallia pilotoitiin vuosina 2023–2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueella osana keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluita. Pilotoinnin tavoitteena oli edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien kuten kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työllistymistä ja työssä pysymistä. Sosiaalipalveluiden lisäksi asiakkaita työhönvalmennukseen ohjautui työllisyyden kuntakokeilusta sosiaalipalveluiden ulkopuolelta. Laatuperusteisen  työhönvalmennuksen prosessiin sisältyviä yhteistyösopimuksia tehtiin yhteensä 37kpl. Ennen työhönvalmennuksen aloittamista asiakkaalle tehtiin päätös Sosiaalihuoltolain 27 d §:n Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta. 

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna  - työhönvalmennuksen malliin, jota ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä. Työhönvalmennuksen lähtökohtana on työnhakijan oma kiinnostus ja motivaatio päästä töihin. Pilotoinnin aikana THL toteutti laatuarvioinnin, jossa verrattiin laatuperusteisen työhönvalmennuksen toteutusta arviointihetkellä IPS -mallin laatukriteereihin. Toiminnan selkeitä vahvuuksia olivat työhönvalmentajien työote ja keskittyminen selkeästi vain työhönvalmennukseen sekä asiakaslähtöisyyden toteutuminen työhönvalmennustyössä. Työhönvalmennusta ja työpaikkojen etsintää sekä työnantajayhteistyötä tehtiin asiakkaiden toiveiden ja voimavarojen mukaisesti.  

Laatukriteereistä poiketen työhönvalmennusta toteutettiin työikäisten sosiaalipalveluissa ilman varsinaista tiiminvetäjää yhden kehittäjä työhönvalmentajan ja yhden työhönvalmentajan työpanoksella. Työhönvalmennus oli periaatteessa aikarajaton, mutta käytännössä asiakastyö työikäisten sosiaalipalveluissa päättyi syyskuussa 2024. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin juurtumisessa olennaista on mukana olevien organisaatioiden johdon tuki ja sitoutuminen laatuperusteiselle työhönvalmennukselle. Pohjois-Savossa johto ei viestinyt siitä miten työhönvalmennus tukisi organisaation missiota tai määritellyt selkeitä tavoitteita  työhönvalmennukselle tai avoimille työmarkkinoille työllistymiselle. Tähän vaikutti ainakin se, että jo pilotoinnin varhaisesta vaiheesta lähtien oli tiedossa ettei työhönvalmennus ole juurtumassa osaksi työikäisten sosiaalipalveluita hyvinvointialueen haastavassa taloudellisessa tilanteessa, jossa myös muita ei lakisääteisiä palveluja karsittiin.  Työhönvalmennus ei ole lakisääteinen palvelu ja juurtumisen kannalta olisikin olennaista, että työhönvalmennuksesta säädettäisi laissa, jotta sen järjestäminen sitä tarvitseville asiakkaille olisi jatkossa varmemmin mahdollista. Lisäksi kun työhönvalmennuksen tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille, nähtiin se hyvinvointialueella enemmän työllisyyspalveluihin kuuluvana kokonaisuutena. Muita juurtumista edistäviä tekijöitä olisivat olleet henkilöstöresurssin riittävyys, työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönotto oman työn oheen ja tähän kouluttaminen sekä koordinoivien vastuuhenkilöiden määrittäminen. Työhönvalmennuksen vaikuttavuuden mittaamiseen pitäisi myös kiinnittää huomiota ja kuinka tätä tietoa asiakkailta kerättäisi. 

Juurtumiseen liittyen olennaista on myös monialaisen yhteistyön rakenteiden olemassaolo; laatukriteereiden mukaisesti työikäisten sosiaalipalveluissa työhönvalmentaja teki ainoastaan työhönvalmennusta ja asiakkaan tarvitessa monialaista tukea muut palveluprosessit olivat käynnissä työhönvalmennuksen aikana ja toimivat työllistymistä tukien. Verkostotyötä tehtiin muun muassa Kelan, sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntakokeilun ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi laatukriteereiden mukainen työhönvalmennus on erityisosaamista vaativa ja hyvin kokonaisvaltainen palvelu; työhönvalmentajat toteuttivatkin työhönvalmennuksen viittä vaihetta ja hallitsivat laatukriteeristön mukaisen toimintatavan. Tämä edellytti mahdollisuutta osallistua muun muassa THL:n järjestämiin IPS metodikoulutuksiin ja aikaa työskennellä laatukriteereiden mukaisesti.  Työhönvalmentajien olisi ollut laatukriteereiden mukaisesti suositeltavaa osallistua myös aktiivisesti viikoittain sosiaalipalvelun kokouksiin, joissa olisi käsitelty yksittäisiä asiakkaita ja heidän työllistymistavoitteitaan. Tämä toteutui niin, että työhönvalmentajat osallistuivat kerran kuukaudessa kuntouttavan työtoiminnan tiimikokoukseen.  Työhönvalmennusta käsittelevät asiakaskirjaukset oli integroitu asiakkaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään, mutta työhönvalmentajat eivät nähneet muiden sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kirjauksia. Työhönvalmentajien työtilat sijaitsivat suosituksen mukaisesti lähellä työikäisten sosiaalipalvelujen ammattihenkilöiden työtiloja. 

Onnistuakseen työllistymistavoitteessaan työhönvalmennus edellyttää myös yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä ja aikaa, jota ei voi täysin saavuttaa lyhyehköllä pilotointikaudella.  Lisäksi työnantajat tarvitsevat tukea osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden kesken, mutta myös yksinkertaisempia rakenteita, että työllistäminen olisi työnantajalle aidosti sujuvaa. 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus sopii jokaiselle, joka haluaa työelämään ja tarvitsee tukea löytääkseen sopivan työn ja tukea työsuhteen aikana. 

Toimintamallin soveltaminen laatukriteereiden mukaisesti, että voidaan puhua IPS - työhönvalmennuksesta eikä ainoastaan tuetusta työhönvalmennuksesta, vaatii käytännössä kolmen työntekijän kokoaikaisen työpanoksen sekä aikaa luoda suhteita alueen työnantajiin ja tehdä verkostotyötä jo nyt yritysyhteistyötä tekevien tahojen kanssa. Toimintamallin käyttöönotto edellyttää lisäksi metodikoulutuksiin osallistumisen mahdollisuuksia ja jatkuvan asiantuntevan koordinoinnin. 

Laatuperusteinen työhönvalmennus ei ole lakisääteinen palvelu eikä hyvinvointialueilla ole taloudellista kannustinta kehittää tai tarjota työttömille tai osatyökykyisille muuta kuin lakisääteiset palvelut. Olisi lisäksi määriteltävä selkeämmin mihin lakiin työhönvalmennus perustuu ja mikä palvelu on kyseessä. Myös asiakasohjaukseen ja tai palvelutarpeen arviointiin olisi syytä kiinnittää huomiota tilanteessa, jossa asiakkaalle luodaan sosiaalihuollon asiakkuus vain työhönvalmennusta varten. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Sosiaalihuollossa on useita palveluita, jotka voidaan nähdä työllistymistä edistävinä palveluina kuten sosiaalihuollon työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta, kuntouttava työtoiminta ja kehitysvammalain mukainen työtoiminta ja työhönvalmennus. Näistä palveluista ei nykyisellään kuitenkaan edetä avoimille työmarkkinoille. Tähän tarpeeseen vastaamaan Työkykyohjelman laajennos pilotoi laatuperusteista työhönvalmennusta muun muassa osaksi työikäisten sosiaalipalveluita ajatuksena että jokainen ihminen on kykenevä työhön - kunhan työ on tekijälle sopivaa ja hänellä on työhön tarvittava tuki. 

Toipumisorientaation mukainen palveluiden perusta on tukea henkilön toipumista riippumatta siitä, mikä hänen lähtökohtansa työkyvyn suhteen on. Käytännössä ammattilainen edistää asiakkaan kuntoutumista auttamalla häntä löytämään voimavaroja tekemään omia suunnitelmia ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta, joiden avulla hän pystyy elämään merkityksellistä ja antoisaa elämää sekä toteuttamaan päämääriään ja haaveitaan. Työelämäorientaation muistaminen myös sosiaalipalveluissa  ja työelämän puheeksi ottaminen säännöllisesti on tärkeää, kun tuetaan asiakkaan toiveikkuutta, autetaan häntä näkemään omia vahvuuksiaan ja ohjataan kyvykkyyden ja toimijuuden ilmaisuihin. Tämä on mahdollista toteuttaa nykyisilläkin resursseilla; kyse voi olla myös toisin tekemisestä. Tätä ajatusta vahvistamaan työikäisten sosiaalipalvelujen käyttöön laaditaan työelämän puheeksi ottamisen ohjekortti, jota voidaan hyödyntää myös esimerkiksi perhesosiaalityössä lapsiperheiden vanhempien työllistymisen tukena.