RRP, pilari 3, Pohjois-Savo: Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus

Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
RRP, pilari 3, Pohjois-Savo: Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. 

Toteutuspaikka
Kuopio/keskinen alue, työikäisten sosiaalipalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Päivi Kuikka

Luotu

30.05.2023

Viimeksi muokattu

02.07.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamallia pilotoitiin vuosina 2023–2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueella keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluissa. Pilotoinnin tavoitteena oli edistää sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien kuten kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työllistymistä ja työssä pysymistä. Sosiaalipalveluiden lisäksi asiakkaita työhönvalmennukseen ohjautui työllisyyden kuntakokeilusta sosiaalipalveluiden ulkopuolelta. Työhönvalmennus oli tarkoitettu asiakkaille, joille muut työllistymistä tukevat toimet esimerkiksi TE-toimiston, kuntakokeilun ja TYP -palveluiden kautta olivat  riittämättömiä. Palvelu toteutettiin verkostoyhteistyönä eri toimijoiden kuten Kelan, sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntakokeilun ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Laatukriteereistä poiketen työhönvalmennusta toteutettiin työikäisten sosiaalipalveluissa ilman varsinaista tiiminvetäjää yhden kehittäjä työhönvalmentajan ja yhden työhönvalmentajan työpanoksella. Laatuperusteisen  työhönvalmennuksen prosessiin sisältyviä yhteistyösopimuksia tehtiin yhteensä 37kpl. Ennen työhönvalmennuksen aloittamista asiakkaalle tehtiin päätös Sosiaalihuoltolain 27 d §:n Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta. Työhönvalmennus oli periaatteessa aikarajaton, mutta käytännössä asiakastyö työikäisten sosiaalipalveluissa päättyy syyskuussa 2024.

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna  - työhönvalmennuksen malliin, jota ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä. Työhönvalmennuksen lähtökohtana on työnhakijan oma kiinnostus ja motivaatio päästä töihin. Yhdessä työhönvalmentajan kanssa asiakas etsii osaamistaan, voimavarojaan ja mielenkiinnon kohteitaan vastaavia töitä avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmentaja on prosessissa mukana asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja tarjoaa tukea myös työnantajalle sekä työyhteisölle.

Tutustu laatuperusteisen työhönvalmennuksen laatukriteereihin ja asiakastyön lomakkeistoon.

https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus/laatukriteereihin-perustuva-tyohonvalmennus/laatukriteerit-ja-asiakastyon-lomakkeisto

Toimintaympäristö **

Suomessa on arviolta 65 000 työhön haluavaa ja työhön kykenevää osatyökyistä, joilla on taustallaan hyvin monenlaista osaamista, koulutusta ja työhistoriaa. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet ja erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työllistymisen esteitä ei ole pystytty purkamaan tarpeeksi. Työllistymisen tukea ei ole riittävästi tarjolla ja tuen menetelmät vaihtelevat. TE-toimiston palvelut eivät ole kaikille tukea tarvitseville työnhakijoille riittäviä. Työeläkelaitosten ja KELAn järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen taas eivät ole oikeutettuja kaikki, joita kuntoutus hyödyttäisi tai kuntoutus ei ole edistänyt töihin pääsyä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa olisi kehitettävää siinä että ne tukisivat paremmin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä.   

Sosiaalihuollon seurantarekisterin tietojen mukaan vuoden 2023 heinä-, elo- ja syyskuussa noin 7,7%  väestön 18 - 64 vuotiaista  oli työikäisten palvelutehtävän asiakkaina (noin 250 000 henkilöä). Pohjois-Savossa vastaava osuus oli 4,3% joka tarkoittaa 5500 henkilöasiakasta. Sosiaalihuollossa on useita palveluita, jotka voidaan nähdä työllistymistä edistävinä palveluina kuten sosiaalihuollon työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta, kuntouttava työtoiminta ja kehitysvammalain mukainen työtoiminta ja työhönvalmennus. Näistä palveluista ei nykyisellään kuitenkaan edetä avoimille työmarkkinoille. Tähän tarpeeseen vastaamaan Työkykyohjelman laajennos pilotoi laatuperusteista työhönvalmennusta muun muassa osaksi työikäisten sosiaalipalveluita ajatuksena että jokainen ihminen on kykenevä työhön - kunhan työ on tekijälle sopivaa ja hänellä on työhön tarvittava tuki. 

Sosiaali- ja terveysministeriön Työkykyohjelman arviointiraportin mukaan osatyökykyisten työllistymisen tuen parantamisen lisäksi myös työnantajat tarvitsisivat tietoa ja tukea palkatakseen osatyökykyisen töihin. Yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tarvittaisi huomattavasti nykyistä tiiviimpää yhteistyötä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Työnantajat tarvitsisivat tukea esimerkiksi osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin.

Työhönvalmennuksen pilotoinnin toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu isoja muutoksia; hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 alusta lähtien vastanneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vastaavasti TE-palvelut ovat siirtymässä kuntien ja työllisyysalueiden järjestämisvastuulle  1.1.2025.  Ajankohtaisesti Kuopion seudulla on meneillään työllisyyden kuntakokeilu 1.3.2021–31.12.2024,  jossa osa Pohjois-Savon TE-toimiston asiakkaista on siirtynyt oman kotikuntansa asiakkaaksi ja määrätyt valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävät on siirretty kuntien tehtäviksi.

Toiminta-alueella työhönvalmennusta tarjoavat julkinen sektori, yksityiset palveluntuottajat ja 3. sektori.  Esimerkiksi Pohjois-Savon TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilun asiakkaille tuotetaan ostopalveluna työhönvalmennusta, joka sisältää yksilöllistä valmennusta ja tukea työmarkkinoille siirtymiseen sekä vaihtoehtojen pohtimiseen silloin, kun työnhaun perustaidot ovat jo hallussa. Kela ja työeläkevakuuttajat järjestävät työhönvalmennusta osana ammatillista kuntoutusta, jota tuottavat yksityiset palveluntuottajat ja 3. sektori.  Työhönvalmennusta voidaan kohdentaa myös erityisryhmille kuten maahanmuuttajille.  

Laatuperusteinen työhönvalmennus on vaihtoehto palveluvalikoimassa, josta hyötyisivät juuri ne henkilöt, joilla on taustalla pitkittyneen työttömyyden lisäksi useita erilaisia tuetun työllistymisen palveluita ja osalla lisäksi Kelan ammatillista kuntoutusta. Tarpeen voisi jatkossa kuvitella myös kasvavan hallituksen työllisyysasteen nostamisen myötä, joka käytännössä tarkoittaa osatyökykyisten entistä suurempaa osuutta työelämässä. Työllisyyden edistäminen ei myöskään voi olla työn hakemisen ja tekemisen valmiuksien parantamista vaan samalla työnantajien asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttamista sillä työnantajat voivat epäröidä pitkään työttömänä olleen henkilön palkkaamista tai kokevat osatyökyisen työllistämisen liian vaikeana ja byrokraattisena. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen kohderyhmää olivat hankesuunnitelman mukaisesti sosiaalihuoltolain määrittämät työikäiset asiakasryhmät kuten kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat. Toiminnan käynnistyttyä palveluun on ohjautunut asiakkaita myös työllisyyden kuntakokeilusta, joista osalla ei ole ollut sosiaalihuollon asiakkuutta. Palveluun ohjautuneet asiakkaat ovat olleet pitkään työttömänä olleita ja taustalla on ollut pääasiassa terveyden tilaan liittyviä haasteita, osatyökykyisyyttä ja puutteita osaamisessa. 

Asiakkaiden tunnistamiseksi yhteistyötä on tehty sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Näiden lisäksi yhteistyötä on tehty alueellisen kuntakokeilun ja TE-toimiston vahvan palvelun työntekijöiden kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin juurtumisessa olennaista on mukana olevien organisaatioiden johdon tuki ja sitoutuminen laatuperusteiselle työhönvalmennukselle. Pohjois-Savossa johto ei viestinyt esimerkiksi siitä miten työhönvalmennus tukisi organisaation missiota tai määritellyt selkeitä tavoitteita  työhönvalmennukselle tai avoimille työmarkkinoille työllistymiselle. Tähän vaikutti ainakin se, että jo pilotoinnin varhaisesta vaiheesta lähtien oli tiedossa ettei työhönvalmennus ole juurtumassa osaksi työikäisten sosiaalipalveluita hyvinvointialueen haastavassa taloudellisessa tilanteessa, jossa myös muita ei lakisääteisiä palveluja karsittiin.  Työhönvalmennus ei ole lakisääteinen palvelu ja juurtumisen kannalta olisikin olennaista, että työhönvalmennuksesta säädettäisi laissa, jotta sen järjestäminen sitä tarvitseville asiakkaille olisi jatkossa varmemmin mahdollista. Lisäksi kun työhönvalmennuksen tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille, nähtiin se hyvinvointialueella enemmän työllisyyspalveluihin kuuluvana kokonaisuutena. Muita käyttöön oton ehtoja olisivat olleet henkilöstöresurssin riittävyys, työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönotto oman työn oheen ja tähän kouluttaminen sekä koordinoivien vastuuhenkilöiden määrittäminen. Työhönvalmennuksen vaikuttavuuden mittaamiseen pitäisi myös kiinnittää huomiota ja kuinka tätä tietoa asiakkailta kerättäisi. 

Laatukriteereiden mukaisen työhönvalmennuksen toimivuuteen ja käyttöön ottoon liittyen olennaista on myös monialaisen yhteistyön rakenteiden olemassaolo; laatukriteereiden mukaisesti työikäisten sosiaalipalveluissa työhönvalmentaja teki ainoastaan työhönvalmennusta ja asiakkaan tarvitessa monialaista tukea muut palveluprosessit olivat käynnissä työhönvalmennuksen aikana ja toimivat työllistymistä tukien. Verkostotyötä tehtiin muun muassa Kelan, sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntakokeilun ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyö sidosryhmien kanssa edellytti tiedottamista työhönvalmennuspalvelusta asiakkaita ohjaaville tahoille, mutta myös muille yhteistyökumppaneille. 

Lisäksi laatukriteereiden mukainen työhönvalmennus on erityisosaamista vaativa ja hyvin kokonaisvaltainen palvelu; työhönvalmentajat toteuttivatkin työhönvalmennuksen viittä vaihetta ja hallitsivat laatukriteeristön mukaisen toimintatavan. Tämä edellytti mahdollisuutta osallistua muun muassa THL:n järjestämiin IPS metodikoulutuksiin ja aikaa työskennellä laatukriteereiden mukaisesti.  Työhönvalmentajien olisi ollut laatukriteereiden mukaisesti suositeltavaa osallistua myös aktiivisesti viikoittain sosiaalipalvelun kokouksiin, joissa olisi käsitelty yksittäisiä asiakkaita ja heidän työllistymistavoitteitaan. Tämä toteutui niin, että työhönvalmentajat osallistuivat kerran kuukaudessa kuntouttavan työtoiminnan tiimikokoukseen.  Työhönvalmennusta käsittelevät asiakaskirjaukset oli integroitu asiakkaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään, mutta työhönvalmentajat eivät nähneet muiden sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kirjauksia. Työhönvalmentajien työtilat sijaitsivat suosituksen mukaisesti lähellä työikäisten sosiaalipalvelujen ammattihenkilöiden työtiloja. 

Onnistuakseen työllistymistavoitteessaan työhönvalmennus edellyttää myös yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä ja aikaa, jota ei voi täysin saavuttaa lyhyehköllä pilotointikaudella.  Lisäksi työnantajat tarvitsevat tukea osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden kesken, mutta myös yksinkertaisempia rakenteita, että työllistäminen olisi työnantajalle aidosti sujuvaa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Sosiaalihuollossa on useita palveluita, jotka voidaan nähdä työllistymistä edistävinä palveluina kuten sosiaalihuollon työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta, kuntouttava työtoiminta ja kehitysvammalain mukainen työtoiminta ja työhönvalmennus. Näistä palveluista ei nykyisellään kuitenkaan edetä avoimille työmarkkinoille. Tähän tarpeeseen vastaamaan Työkykyohjelman laajennos pilotoi laatuperusteista työhönvalmennusta muun muassa osaksi työikäisten sosiaalipalveluita ajatuksena että jokainen ihminen on kykenevä työhön - kunhan työ on tekijälle sopivaa ja hänellä on työhön tarvittava tuki. 

Toipumisorientaation mukainen palveluiden perusta on tukea henkilön toipumista riippumatta siitä, mikä hänen lähtökohtansa työkyvyn suhteen on. Käytännössä ammattilainen edistää asiakkaan kuntoutumista auttamalla häntä löytämään voimavaroja tekemään omia suunnitelmia ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta, joiden avulla hän pystyy elämään merkityksellistä ja antoisaa elämää sekä toteuttamaan päämääriään ja haaveitaan. Työelämäorientaation muistaminen myös sosiaalipalveluissa  ja työelämän puheeksi ottaminen säännöllisesti on tärkeää, kun tuetaan asiakkaan toiveikkuutta, autetaan häntä näkemään omia vahvuuksiaan ja ohjataan kyvykkyyden ja toimijuuden ilmaisuihin. Tämä on mahdollista toteuttaa nykyisilläkin resursseilla; kyse voi olla myös toisin tekemisestä. Tätä ajatusta vahvistamaan työikäisten sosiaalipalvelujen käyttöön laaditaan työelämän puheeksi ottamisen ohjekortti, jota voidaan hyödyntää myös esimerkiksi perhesosiaalityössä lapsiperheiden vanhempien työllistymisen tukena. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus sopii jokaiselle, joka haluaa työelämään ja tarvitsee tukea löytääkseen sopivan työn ja tukea työsuhteen aikana. 

Toimintamallin soveltaminen laatukriteereiden mukaisesti, että voidaan puhua IPS - työhönvalmennuksesta eikä ainoastaan tuetusta työhönvalmennuksesta, vaatii käytännössä kolmen työntekijän kokoaikaisen työpanoksen sekä aikaa luoda suhteita alueen työnantajiin ja tehdä verkostotyötä jo nyt yritysyhteistyötä tekevien tahojen kanssa. Toimintamallin käyttöönotto edellyttää lisäksi metodikoulutuksiin osallistumisen mahdollisuuksia ja jatkuvan asiantuntevan koordinoinnin. 

Laatuperusteinen työhönvalmennus ei ole lakisääteinen palvelu eikä hyvinvointialueilla ole taloudellista kannustinta kehittää tai tarjota työttömille tai osatyökykyisille muuta kuin lakisääteiset palvelut. Olisi lisäksi määriteltävä selkeämmin mihin lakiin työhönvalmennus perustuu ja mikä palvelu on kyseessä. Myös asiakasohjaukseen ja tai palvelutarpeen arviointiin olisi syytä kiinnittää huomiota tilanteessa, jossa asiakkaalle luodaan sosiaalihuollon asiakkuus vain työhönvalmennusta varten. 

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Ilmiöt