Työkyvyn tuen tiimi, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)
Työkyvyn tuen tiimi koostuu asiakkaan tarpeita vastaavista oikea-aikaisista työkyvyn tuen monialaisista palveluista. Tavoitteena on, että asiakkaiden työkyvyn tuen tarve tunnistetaan varhain.
Oivalla ja ymmärrä
Pohjois-Savon hyvinvointialueelta puuttuu strukturoitu työkyvyn tuen palvelukokonaisuus ja työkyvyn tuen palveluilta toteutetaan vaihtelevasti ja fragmentaarisesti hyvinvointialueen sisällä. Työttömien työnhakijoiden sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevien työikäisten terveystarkastuksia tehdään pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Pohjois-Savon hyvinvointialueelta puuttuu kuitenkin yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli.
Työllisyyspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on 1.1.2025 alkaen kolme työllisyysaluetta. Työllisyyspalvelut ovat olennainen osa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta, ja muutosvaihe on otollinen aika ottaa käyttöön ja juurruttaa työkyvyn tuen tiimin toimintamalli Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
Pohjois-Savossa pitkäaikais- ja rakennetyöttömien sekä työttöminä olevien vammais/pitkäaikaissairaiden määrät ovat tilastollisesti korkeita. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta elokuussa 2022 oli 8,9 % ja Kuopiossa 9,3 %. Alueella tehtiin vuonna 2019 vähiten (1,8 %) työttömien terveystarkastuksia (koko maa 5,2 %), vaikkakin toteutuneiden tarkastusten määrät ovat noususuuntaisia (vuosi 2021: 7,1 %). Heikossa työmarkkina-asemassa oleville työikäisille suunnattu monialainen työ- ja toimintakykyä tukeva monialainen työ ei ole koordinoitua, eikä käytössä ole työkyvyn tuen monialaisia palvelurakenteita (pois lukien lakisääteinen TYP-toiminta). Ammattilaiset kokevat tarvetta laajempaan ja tiiviimpään monialaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen kehittämiseen.
Tavoitteena on tukea työikäisten työelämäosallisuutta, työssä pysymistä, työllistymistä, uudelleen kouluttautumista tai ensimmäisen tutkinnon suorittamista. Tavoitteen toteuttamiseksi asiakkaat ohjataan tarkoituksenmukaiseen eli heidän tarpeisiinsa, kyvykkyyksiinsä ja tavoitteisiinsa perustuviin oikea-aikaisiin palveluihin. Tavoitteena on työllistymisen edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen.
Työkyvyn tuen toimintamallia on kehitetty palvelumuotoilun keinoin.
Asiakkaan saama palvelu on oikea-aikaista, asiakkaan todellisiin tarpeisiin, lähtökohtiin, kyvykkyyksiin ja tavoitteisiin perustuvaa. Jatkossa työkyvyn tukeminen painottuu enenevässä määrin työkyvyn ylläpitämiseen ja työttömyyden ennaltaehkäisyyn. Havaittava muutos ja tulos on se, että työikäisten pohjoissavolaisten työttömyysaika, työttömyysjaksot sekä työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat ajanjaksot lyhenevät. Lisäksi osa-aikaisen työn tekemisen mahdollisuudet lisääntyvät.
Asiakas täyttää PROM-seurantamittarin kaksi kertaa; kun asiakkuus työkyvyn tuen tiimissä alkaa ja puoli vuotta asiakkuuden alkamisesta (+/- 2 viikkoa). PROM-seurantamittari sisältää kolme keskeistä työ- ja toimintakykyä kuvaavaa mittaria: työkykyjana (työkykypistemäärä), osallisuusindikaattori ja 3x10D-elämäntilannemittari. Lisäksi asiakkailta kerätään sähköisesti asiakaspalautetta saamastaan palvelusta.
Palvelun kohderyhmä on osatyökykyiset, työttömät työnhakijat tai ilman työtä olevat työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevat työikäiset 18-65-vuotiaat pohjoissavolaiset. Palvelussa voidaan tukea sellaisten asiakkaiden työ- ja toimintakykyä, joilla ei ole akuuttia vakavaa mielenterveys- ja päihdeongelmaa. Asiakkaalla on oltava motivaatiota ja riittävät edellytykset edistää työ- ja toimintakykyään ja aito tahtotila aloittaa kuntoutus, opiskelu tai työllistyä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty ja asiakkaita osallistettu käyttämällä PROM-mittausta. Asiakas täyttää PROM-mittariston, kun hän aloittaa palvelussa ja uudestaan puolen vuoden kuluttua asiakkuuden alkamisesta. Asiakkaan tilanne kartoitetaan asiakkuuden alussa syväluotaavalla haastattelulla. Haastattelussa käytetään asiakkaan tilanteen mukaan myös mm. AUDIT, BDI ja GDA7-kyselyitä. Alkukeskustelussa muodostetaan ymmärrys asiakkaan kokonaistilanteesta, hänen tarpeistaan, toiveistaan ja motivaatiostaan, jotka ovat asiakastyön perusta. Asiakkaalle kootaan moniammatilliset palvelut em. seikkoihin perustuen. Moniammatillinen tiimi kokoontuu asiakkaan läsnä ollessa ja hänen suostumuksellaan. Asiakas tekee itseään koskevat päätökset.