Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen tiimi, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli koostuu asiakkaan tarpeita vastaavista oikea-aikaisista työkyvyn tuen monialaisista palveluista. Tavoitteena on, että asiakkaiden työkyvyn tuen tarve tunnistetaan varhain. 

Toimintaympäristö **

Pohjois-Savon hyvinvointialueelta puuttuu strukturoitu työkyvyn tuen palvelukokonaisuus ja työkyvyn tuen palveluilta toteutetaan vaihtelevasti ja fragmentaarisesti hyvinvointialueen sisällä. Työttömien työnhakijoiden sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevien työikäisten terveystarkastuksia tehdään pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Pohjois-Savon hyvinvointialueelta puuttuu kuitenkin yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli. 

Työllisyyspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on 1.1.2025 alkaen kolme työllisyysaluetta. Työllisyyspalvelut ovat olennainen osa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta, ja muutosvaihe on otollinen aika ottaa käyttöön ja juurruttaa  työkyvyn tuen tiimin toimintamalli Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Savossa pitkäaikais- ja rakennetyöttömien sekä työttöminä olevien vammais- ja pitkäaikaissairaiden määrät ovat tilastollisesti korkeita. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta elokuussa 2022 oli 8,9 % ja Kuopiossa 9,3 %. Alueella tehtiin vuonna 2019 vähiten (1,8 %) työttömien terveystarkastuksia (koko maa 5,2 %), vaikkakin toteutuneiden tarkastusten määrät ovat noususuuntaisia (vuosi 2021: 7,1 %). Heikossa työmarkkina-asemassa oleville työikäisille suunnattu monialainen työ- ja toimintakykyä tukeva monialainen työ ei ole koordinoitua, eikä käytössä ole työkyvyn tuen monialaisia palvelurakenteita (pois lukien lakisääteinen TYP-toiminta). Ammattilaiset kokevat tarvetta laajempaan ja tiiviimpään monialaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen kehittämiseen. 

Tavoitteena on tukea työikäisten työelämäosallisuutta, työssä pysymistä, työllistymistä, uudelleen kouluttautumista tai ensimmäisen tutkinnon suorittamista. Tavoitteen toteuttamiseksi asiakkaat ohjataan tarkoituksenmukaiseen eli heidän tarpeisiinsa, kyvykkyyksiinsä ja tavoitteisiinsa perustuviin oikea-aikaisiin palveluihin. Tavoitteena on työllistymisen edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ammattilaisten työkykyyn liittyvä osaaminen kehittyy konsultoinneissa ja ammattilaisten toimiessa osana moniammatillisia tiimejä. Alueen ammattilaisilla on mahdollisuus suorittaa työkykykoordinaattorin koulutus ja esimerkiksi Kelan ja THL:n järjestämiä koulutuksia. Asiakas oppii sanoittamaan osaamistaan ja osaamisvajeitaan, hänen itseluottamuksensa ja oman arvon tuntonsa vahvistuu ja hän aktivoituu ja motivoituu osallistumaan aktiivisemmin yhteiskuntaan. Opiskelu- tai työelämäosallisuus lisää koettu hyvinvointia. Tavoitteena on, että asiakas löytää työ- ja toimintakykyään tukevaa ja vastaavaa kuntoutusta, työtä tai koulutusta. 

Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin yhteiskehittelytyössä tunnistettiin nykytilan haasteet sen tärkeimpien sidosryhmien eli asiakkaiden, palveluita asiakkaille tuottavien asiantuntijoiden ja palveluita tuottavien organisaatioiden näkökulmasta. Näistä tarpeista koottiin vaatimuksia työkyvyn tuen tiimin toimintamallia kohtaan. Nämä vaatimukset ohjasivat toimintamallille asetettavia tavoitteita mallia muotoiltaessa.

Asiakkaiden haasteet:

  • Asiakkaan ongelmat kumuloituvat, jolloin yksi haastava elämäntapahtuma voi "katkaista kamelin selän”.
  • Palveluviidakossa navigoiminen vaatii asiakkaalta tällä hetkellä paljon energiaa ja sinnikkyyttä. Asiakkaiden kyky hoitaa asioitaan on muutenkin heikentynyt muun muassa taloudellisten haasteiden takia.
  • Asiakkaan tarpeeseen vastaavat palvelut tulevat hänelle usein liian myöhään tai niihin pääseminen kestää kauan.
  • Asiakas joutuu raportoimaan eri tahoille. Tämän takia asiakkaan on vaikea hahmottaa palveluidensa kokonaiskuvaa.
  • Läheisverkoston vaikutuksia asiakkaan työkykyyn ei tunnisteta. Perhetilanne ja läheisten oireilu voi vaikuttaa asiakkaan työkykyyn alentavasti.
  • Hoidon jatkuvuus on haaste. Asiantuntijoiden vaihtuminen kesken palvelusuhdetta lisää asiakkaan riskiä pudota kesken prosessia pois. Uusi hoitosuhde vaatii luottamuksen rakentamista alusta uudestaan.
  • Palveluntarjoajien kieli on asiakkaalle usein vaikeasti ymmärrettävää ja vaatisi ”tulkkia” arkikielelle.
  • Asiakas ei aina koe saavansa arvostavaa, ymmärtävää ja luottamusta rakentavaa kohtelua.

Asiantuntijoiden ja palveluita tuottavien organisaatioiden haasteet

  • Palveluekosysteemin tuntemus: asiantuntijat eivät aina tiedä, ketä kaikkia toimijoita asiakkaan palvelupolussa voisi hyödyntää. Etenkin 3. sektorin palveluntarjoajat voivat jäädä vieraaksi.
  • Prosessien tehottomuus: asiakkaalle tarjotaan päällekkäisiä palveluita tai väärässä järjestyksessä, jolloin niiden vaikuttavuus laskee.
  • Asiakkaan motivaation puute oman työkyvyn parantamiseen vaihtelee.
  • Asiakas ei usein osaa kertoa omasta opiskelu- ja työhistoriastaan.
  • Tiedonkulku ja sen rajoitteet: yhteisten tietoaltaiden ja työkalujen puute vaativat paljon viestintää ja tiedonvaihtoa
  • Yhteistyön mallit: tällä hetkellä esiintyy suuria vaihteluita siinä, miten yhteistyötä tehdään, ja työn tekeminen on henkilöitynyttä. Yhteistyö vaatii fyysistä läsnäoloa. Etätyökalujen hyödyntäminen voisi olla paremmalla tasolla.
  • Roolit ja asiakasvastuun jakautuminen on joskus epäselvää. Kuka on päävastuullinen asiakkaan palvelukokonaisuudesta, jos tällä on useampia eri palveluprosesseja käynnissä yhtä aikaa?
  • Ajankäyttö ja resurssien niukkuus on haaste. Asiantuntijoiden saaminen ”saman pöydän ääreen” keskustelemaan asiakkaan palvelusuunnitelmasta voi olla vaikeaa.
  • Vaikuttavuus ja seuranta: palveluiden vaikuttavuutta ei tällä hetkellä aina mitata systemaattisesti.
  • Muuttuva toimintaympäristö: muutokset lainsäädännössä, kansallisella tasolla ja eri palveluntuottajien organisaatioissa tekevät palveluiden pitkäjänteisestä suunnittelusta haastavaa. Riskinä on toimintamallien sirpaloituminen, asiakkaan palvelukatkokset ja asiantuntijavaihdosten lisääntyminen.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työkyvyn tuen toimintamallia on kehitetty palvelumuotoilun keinoin. 

Mallin muotoiluun osallistettiin sekä loppuasiakkaita edustavia kokemusasiantuntijoita, työkyvyn tuen pilottitiimin asiantuntijoita sekä keskeisimpien yhteistyökumppaneiden asiantuntijoita. Lisäksi työkyvyn tuen tiimin toimintamallia läpi myös yhteistyökumppaneiden organisaatiotasoa edustavien roolien kanssa.

Yhteiskehittämisen prosessissa on ollut mukana asiantuntijoita ja muita edustajia Kuopion työllisyyspalveluista, Pohjois-Savon TE-toimistosta, Kelasta, hyvinvointialueen sosiaalipalveluista (työikäisten sosiaalipalvelut ja aikuissosiaalityö), hyvinvointialueen yleis- ja aikuispsykiatriasta, hyvinvointialueen erityispalveluista (kuntoutus), hankkeen asiantuntijoista (mm. työkyvyn tuen tiimi ja projektikoordinaattori), asiakkaista sekä alueella toimivista 3. sektorin palveluntuottajista. Hankkeen aikana tunnistettiin lisäksi Kuopion keskisen alueen kolmannen sektorin toimijat, joita Työkyvyn tuen tiimi voi hyödyntää asiakkaan monialaisessa verkostotyössä.

Hankkeen palvelumuotoilutiimi suunnitteli ja toteutti yhdessä hankkeen kanssa kolme yhteiskehittelytyöpajaa. Työpajoissa työskenneltiin pienryhmätyöskentelynä käyttäen erilaisia suunnittelupohjia ja kanvaaseja tukena asiakasymmärryksen esilletuomisessa ja asiakkaan ja palveluverkoston asiantuntijoiden tarpeiden kokoamisessa. Työskentelyn tuloksena tuotettiin em. työkaluja hyödyntäen asiakastarinoita ja empatiakarttoja[OK1] , palvelutarvekarttoja ja asiakkaiden esimerkkipalvelupolkuja monialaisen työkyvyn tuen tiimin mallissa.

Lisäksi muotoilijat toteuttivat osallistettaville laadullisia haastatteluja sekä kyselytutkimuksia työpajojen tueksi.

Yhteiskehittelytyöpajat

1. työpajassa keskityttiin pilotoitavan mallin tarkentamiseen asiakkaan näkökulmasta:

  • Minkä tyyppiset asiakkaat hyötyvät parhaiten työkyvyn tuen tiimin palveluista?
  • Miten asiakkaan palvelutarpeisiin vastataan parhaiten, ja miten monialainen toimintamalli voi auttaa tässä?
  • Minkälaista palvelukokemusta ja tukea asiakkaat kaipaavat?

2. työpajassa laadittiin ideoita asiantuntijoiden organisoitumiseen monialaisella toimintamallilla:

  • Miten eri asiantuntijat organisoituvat monialaisesti tukemaan asiakkaan tarpeita?
  • Mitä vaatimuksia mallille nousee asiantuntijoiden organisoitumista ajatellen?

3. työpajassa käytiin alustavaa toimintamallin ehdotusta läpi palveluverkostoa edustavien organisaatioiden kanssa:

  • Miten varmistetaan tiedon siirtyminen toimijalta toiselle
  • Miten palveluntarjoajien yhteistyö ja resurssoinnin sujuvuus mahdollistetaan parhaiten
  • Miten mallin ehdottama roolitus ja vastuunjako toimisivat käytännössä

 [OK1]Tähän linkataan liitteet empatiakartat ja tarvekartat.

 

Tavoiteltu muutos

Asiakkaan saama palvelu on oikea-aikaista sekä hänen todellisiin tarpeisiin, lähtökohtiin, kyvykkyyksiin ja tavoitteisiin perustuvaa. Jatkossa työkyvyn tukeminen painottuu enenevässä määrin työkyvyn ylläpitämiseen ja työttömyyden  ennaltaehkäisyyn. Pitkällä tähtäimellä havaittava muutos ja tulos on se, että työikäisten pohjoissavolaisten työttömyysaika, työttömyysjaksot sekä työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat ajanjaksot lyhenevät ajallisesti. Lisäksi osa-aikaisen työn tekemisen mahdollisuudet lisääntyvät. 

Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli perustuu monialaiseen verkostoyhteistyömalliin. Haluttu muutos on alueen sote-toimijoiden ja työkyvyn tukeen keskeisesti kytkeytyvien sidosryhmien ammattilaisten yhteisen tahtotilan luominen. Tavoitteena on alueen toimijoiden sitoutuminen monialaiseen hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen edellytysten edistämiseen.  

Toimintamallin tavoitteina ovat monialaisen yhteistyön helpottuminen, asiantuntijoiden työn sujuvoittaminen, palveluiden vaikuttavuuden kasvu sekä luottamusta herättävän motivoivan ja asiakaslähtöisen asiakaskokemuksen varmistaminen. 

Toimintamallin avulla saavutetaan seuraavat tavoitteet:

  • Palveluiden monialaisuus ja keskitetty koordinointi tehostavat osatyökykyisten asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tukemista kohdentamalla palveluntuottajien toimintaa. Monialaisuus vähentää päällekkäisiä ja rinnakkaisia palveluita. 
  • Työkyvyn tiimin tuen toimintamallin vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti ja vaikuttavuus integroidaan olennaiseksi osaksi palvelua. Erilaisilla mittareilla seurataan sekä asiakassuunnitelmassa sovittujen asiakkaan tavoitteiden saavuttamista että toimintamallin vaikuttavuutta yleisesti, jolloin toimintamallia pystytään kehittämään tiedolla johtaen.
  • Asiantuntijoiden työ sujuvoituu, kun osapuolet sitoutuvat yhteiseen prosessiin.
  • Parempi asiakastiedon siirtyminen mahdollistaa osapuolille ajantasaisen kuvan asiakkaan tilanteesta.
  • Palveluverkoston eri toimijoiden tunnistaminen ja kartoitus helpottuu ajantasaisen palvelukartan avulla.
  • Ketterä ja ratkaisupainotteinen toimintamalli on tarpeeksi kevyt ja joustava soveltaa. Asiakkaan toimintakyky ja kyky edistää prosessia itse määrittävät tarvittavan monialaisen tuen määrän ja tavat. Monialainen yhteistyö pyritään järjestämään niin että se ei vaadi liian sitovia tai raskaita resurssointeja.
  • Ne asiakkaat, jotka aidosti hyötyvät monialaisesta työkyvyn tuen tiimin palveluista, ohjataan tiimin palveluihin ja heille tarjotaan oleelliset palvelut, oikeassa vaiheessa ja järjestyksessä.
  • Huomioidaan asiakkaan lähipiirin vaikutus asiakkaan työkykyyn ja ohjataan tarvittaessa asiakkaan läheistä eteenpäin palveluihin.
  • Asiakkaalle pyritään luomaan sujuva, arvostava ja luottamusta herättävä palvelukokemus. Asiakkaan toimijuutta ja motivaatiota tuetaan ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla vastuuttamalla asiakasta osallistumaan oman suunnitelmansa tekemiseen ja sen toteuttamiseen. 
  • Vertaistuen hyödyntäminen luo asiakkaalle turvallisuuden tunnetta, kun asiakas voi ottaa halutessaan tukihenkilön mukaan tapaamisiin.

 

Muutoksen mittaaminen

Asiakas täyttää PROM-seurantamittarin kaksi kertaa; kun asiakkuus työkyvyn tuen tiimissä alkaa ja puoli vuotta asiakkuuden alkamisesta (+/- 2 viikkoa). PROM-seurantamittari sisältää kolme keskeistä työ- ja toimintakykyä kuvaavaa mittaria: työkykyjana (työkykypistemäärä), osallisuusindikaattori ja 3x10D-elämäntilannemittari. Lisäksi asiakkailta kerätään sähköisesti asiakaspalautetta saamastaan palvelusta. 

NHG:n tiivistelmä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Palvelun kohderyhmä on osatyökykyiset, työttömät työnhakijat tai ilman työtä olevat työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevat työikäiset 18-65-vuotiaat pohjoissavolaiset. Palvelussa voidaan tukea sellaisten asiakkaiden työ- ja toimintakykyä, joilla ei ole akuuttia vakavaa mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaa. Asiakkaalla on oltava motivaatiota ja riittävät edellytykset edistää työ- ja toimintakykyään esimerkiksi aloittamalla ammatillinen kuntoutus, opiskelu tai työllistyä. 

Työkyvyn tuen tiimin palveluista hyötyvät asiakkaat, joilla on: 

  • Kuntoutumis- ja työllistymisedellytyksiä
  • Tarve monialaiseen työ- ja toimintakykyarvioon
  • Pitkäaikainen työkykyyn vaikuttava fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja/tai kognitiivinen haaste
  • Ratkaisua työllistymisen edistämiseksi ei ole löytynyt asiakkaan aiemmista palveluista

Edellytyksenä onnistuneelle asiakkuudelle nähdään myös:

  • Asiakas on motivoitunut edistämään omaa työkykyään
  • Asiakas ei kärsi akuutista päihde- tai mielenterveysongelmasta ja/tai vakavasta mielenterveysongelmasta (jolloin edelleen ohjaus sopivampaan palveluun on paikallaan ennen Työkyvyn tuen tiimin palveluihin etenemistä)
  • Asiakkaalla ei ole käynnissä olevaa työkykyyn tai sen arviointiin vaikuttavaa prosessia erikoissairaanhoidossa. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty ja asiakkaita osallistettu PROM-mittauksilla: asiakas täyttää PROM-kyselyn, kun hän aloittaa palvelussa ja uudestaan puolen vuoden kuluttua asiakkuuden alkamisesta. Toimintamallin suunnittelussa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita asiakasymmärryksen kerryttämiseksi. Asiakkailta on kerätty myös palautetta työkyvyn tuen tiimiltä saamastaan palvelusta sähköisellä kyselylomakkeella. 

Asiakkaan palveluprosessi perustuu asiakkaan motivaatioon, tavoitteiseen ja resursseihin, jotka kartoitetaan asiakkuuden alkaessa syväluotaavalla haastattelulla. Haastattelussa hyödynnetään asiakkaan tilanteen mukaan myös mm. AUDIT, BDI ja GDA7-kyselyitä. Näin muodostetaan ymmärrys asiakkaan kokonaistilanteesta, joka on aina asiakastyön perusta. Monialaiset palvelut kootaan asiakkaan ympärille em. keskusteluun perustuen. Asiakas on moniammatillisen tiimin tapaamisen keskiössä ja tiimi kokoontuu hänen suostumuksellaan. Työkyvyn tuen palvelu on asiakkaalle vapaaehtoista ja hän tekee itseään koskevat päätökset. 

Ratkaisun perusidea **

Työkyvyn tuen tiimi on moniammatillinen asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden ja resurssien mukaisesti. Monialaiset työ- ja toimintakyvyn tuen palvelut toteutetaan yhteistyössä alueella toimivien sidosryhmäkumppanien kanssa. Asiakkaan tilanteen mukaisesti monialaisen palveluprosessin tuloksena asiakkaan työ- ja toimintakyky sekä mahdollisuudet työllistyä, pysyä työssä tai palata työhön paranevat. Asiakaskohderyhmänä ovat osatyökykyiset, työttömät työnhakijat ja ilman työtä olevat sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevat henkilöt. 

Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin käyttöönoton päätavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien sekä osatyökykyisten työkyvyn ja työllistymisen parantaminen. Työkyvyn tuen tiimin juurruttamisen tavoitteena osaksi tulevaisuuden sote-keskuksiin tavoitellaan ennaltaehkäisevää ja oikea-aikaista työttömien työikäisten työ- ja toimintakyvyn tukemista. 

Pilotoitu työkyvyn tuen tiimi muodostui kolmesta työkyvyn asiantuntijasta: lääkäri (50 % työaika), työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja ja työkykykoordinaattori. 

Asiakkaan palvelupolun vaiheet Työkyvyn tuen tiimissä

Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli palvelupolkumallisena kuviona löytyy erillisestä liitteestä. Tässä vaiheiden kuvaukset lyhyesti:

1. Ohjautuminen Työkyvyn tuen tiimin palveluun

Kun asiakkaan tarve työkyvyn parantamiseen havaitaan, hänet ohjataan Työkyvyn tuen tiimin palveluun joko jonkin palveluntarjoajan, esimerkiksi TE-palveluiden tai 3. sektorin toimijan lähettämänä, tai hän hakeutuu Työkyvyn tuen tiimiin itse. Asiakkaan palveluun lähettävä taho tarkistaa ensin Työkyvyn tuen tiimin palveluiden sopivuuden asiakkaan tarpeisiin Työkyvyn tuen tiimin asiakaskriteeristön avulla. 

2. Työkyvyn tarpeen selvittäminen ja tavoitteiden asettaminen

Työkykykoordinaattori tai työkyvyn tuen tiimin terveydenhoitaja vastaanottaa asiakkaan alkuhaastattelun merkeissä. Alkuhaastatteluun voi osallistua myös palveluun lähettävän tahon asiantuntija tai häntä voidaan konsultoida erikseen. Asiakas voi halutessaan ottaa tapaamiseen mukaansa vertaistukihenkilön. 

Asiakkaan kanssa käydään läpi tämän lähtötilanne ja tavoitteet, myös läheisverkoston tilanne. Asiakas vastaa alkukyselyyn ja täyttää suostumuslomakkeen tietojen luovuttamiseen. 

Tarvittaessa, esimerkiksi jos asiakas ei ole vielä käynyt lakisääteisessä terveystarkastuksessa, hänet ohjataan Työkyvyn tuen tiimiin kuuluvan terveydenhoitajan pakeille. Terveydenhoitaja ohjaa asiakkaan tarpeen mukaan eteenpäin lääkärin vastaanotolle, jossa asiakas saa myös tarvittavat lausunnot esimerkiksi kuntoutuksen hakemista varten. Työkykykoordinaattori voi ohjata asiakkaan myös suoraan työkyvyn tuen tiimin lääkärin vastaanotolle. 

3. Palveluiden suunnittelu ja yhteistyön koordinointi

Työkykykoordinaattori kutsuu koolle monialaisen palveluverkoston tapaamisen, hyödyntäen ajankohtaista palvelualueen palvelukarttaa. Hän voi myös konsultoida erikseen eri asiantuntijatahoja tarpeen mukaan. Myös kuka tahansa palveluverkoston jäsen voi pyytää verkoston koolle kutsumista tarvittaessa. Ennen tapaamista työkykykoordinaattori pyytää osallistujia arvioimaan asiakkaan kokonaistilanteen (esim. turvasähköpostia käyttäen).

Asiakkaan palvelutarpeesta riippuen tapaamisia työkykykoordinaattorin ja/tai monialaisen tiimin kanssa voi olla useampiakin. 

4. Työkykyä tukevat keinot ja menetelmät

Asiakastapaamiset pidetään mahdollisimman kompaktina ja niihin osallistuvat vain asiakkaan työ- ja toimintakyvyn edistämisen kannalta keskeiset toimijat. Asiantuntijat voivat konsultoida toisiaan asiakkaan asioiden edistämiseksi asiakkaan luvalla, esimerkiksi etuuksien yhteensovittamiseksi ja etuussudenkuoppien estämiseksi. 

Asiakas osallistuu aktiivisesti oman palveluprosessinsa suunnitteluun ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Suunnitelma päivitetään yhdessä tarvittavien palveluntarjoajatahojen kanssa. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan palveluiden oikea-aikaisuus ja oikea järjestys. Asiakkaalle nimetään asiakasvastaava, joka on asiakkaan pääasiallinen yhteystaho. 

5. Jatko-ohjaus palveluihin. Palveluiden toteutus ja seuranta

Asiakassuunnitelman mukaisesti asiakas ohjataan palveluihin, ja asiakas alkaa seurata palvelusuunnitelmaa käytännössä. Asiakas on itse aktiivinen toimija oman suunnitelmansa toteuttamisessa. Asiakasvastaava ja asiakas seuraavat edistymistä. Jos on tarpeen, asiakasvastaava välittää tiedot työkyvyn tuen tiimille.

Palvelusuunnitelmaa päivitetään ja täydennetään tarvittaessa. Työkykykoordinaattori, asiakasvastaava tai muu verkoston jäsen voi tarvittaessa pyytää monialaisen verkostotapaamisen kokoontumisen tarvittavalla asiantuntijaedustuksella. Tarvittaessa asiakasvastaava tai muu palvelun tarjoava taho voi ohjata asiakkaan takaisin Työkyvyn tuen tiimin monialaisen palveluverkoston piiriin tai pyytää uutta verkostotapaamista.

6. Tavoitteen saavuttaminen 

Kun asiakkaan palveluiden kokonaisuus on lähestymässä päätöstään, Työkyvyn tuen tiimin työkykykoordinaattori kutsuu yhteen päätöstapaamisen. Tämä tapaaminen voi olla monialainen verkostotapaaminen tai pienempi kokous, riippuen asiakkaan tilanteesta ja palveluntarjoajista. Päätöstapaamisessa käydään läpi asiakasvastaavan tekemä arvio asiakkaan tavoitteiden saavuttamisesta ja tämän työkyvystä. Lisäksi asiakas arvioi itse omaa edistymistään. 

Asiakassuunnitelmaan kirjatun tavoitteen saavuttaminen arvioidaan Työkyvyn tuen tiimin mittareiden avulla. Riippuen siitä onko asiakkaan tavoite saavutettu vai tarvitseeko asiakas vielä lisätukea, hänet voidaan ohjata takaisin tarvittaviin palveluihin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tiimin toimintamallin vakiinnuttaminen sen toimintaympäristöön, Pohjois-Savon hyvinvointialueen sote-keskuksiin, edellyttää, että kiinnitetään erityistä huomiota: 

  • Työkyvyn tuen tiimin mallin jalkauttamiseen on varattava aikaa, jotta uudet monialaisen yhteistyön mallit juurtuvat asiantuntijoiden arkeen. Etenkin alussa tiimin on hyvä palata toimintamallin materiaaleihin ja säännöllisesti peilata mallissa ehdotettuja toimintatapoja ja niistä ennakoitavia hyötyjä suhteessa omaan työhön.
  • Toimintamallin perehdyttäminen tiimin yhteistyökumppaneille: toimintaympäristön palveluntuottajien on hyvä olla tietoisia Työkyvyn tuen tiimin toimintamallista, jotta he osaavat ohjata tiimin palveluista parhaiten hyötyviä asiakkaita Työkyvyn tuen tiimin pariin sekä parhaiten hyötyvät monialaisen verkostomallissa toimimisesta. Erityisen tärkeää on huolehtia tiedon siirtymisestä toimijoilta Työkyvyn tuen tiimille. Palveluntuottaja-organisaation asiantuntija voi myös itse pyytää Työkyvyn tuen tiimin monialaisen verkostotapaamisen koolle kutsumista asiakkaansa puolesta.
  • Palveluiden kartoittaminen: 3. sektorin toimijoiden tarjoamien palveluiden säännöllinen kartoittaminen ja palvelukartan päivittäminen on tärkeää, sillä 3. sektorin palvelut tukevat  Työkyvyn tuen tiimin asiakkaita ja moni asiakkaista ohjautuu Työkyvyn tuen tiimin palveluihin 3. sektorin palveluntarjoajalta. 
  • Työkyvyn tuen tiimin palveluiden jatkuvuuden turvaaminen asiantuntijoiden vaihtuessa: Työyhteisöissä tulee sopia, kuinka monialaisen tiimityön perehdytys tullaan hoitamaan tiimiin kuuluvan asiantuntijan vaihtuessa. On hyvä ohjeistaa myös kumppanuusverkoston toimijoita pitämään tieto ajan tasalla asiakkaan palveluista vastaavista henkilöistä. 
  • Jatkuva kehittäminen ja arvioiminen: Suosittelemme että Työkyvyn tuen tiimille laaditaan suunnitelma toimintamallin kehittämiselle ja sen vaikuttavuuden seuraamiselle, esimerkiksi säännöllisten kehityspalavereiden ja mittaamisen muodossa.
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli on suunniteltu joustavaksi malliksi, jonka tavoitteena on helpottaa asiantuntijoiden työtä ja tarjota asiakaskohtaisesti hänelle parhaiten sopivaa työkyvyn tukea. Malli on aina yksinkertaistettu kuvaus käytännön toimeenpanosta. Sitä siis voi ja pitääkin soveltaa.

  • Hyödynnä monialaisia verkostotapaamisia tarpeen mukaan. Kaikki asiakkaat eivät välttämättä tarvitse monialaisen verkoston palveluja koko palvelupolun keston ajan. 
  • Tue asiakasta tämän kyvykkyydet, tarpeet ja tavoitteet huomioiden.  Joillekin asiakkaille on miellyttävämpää, jos ensimmäisissä asiointitapaamisissa Työkyvyn tuen tiimin kanssa ovat paikalla vain ne asiantuntijat, joiden läsnäolo on välttämätöntä. Käyttäkää kahdenkeskisiä konsultointeja ja sopikaa asiakkaan kanssa, että osa monialaisista verkostotapaamisista voidaan käydä ilman asiakkaan osallistumista.
  • Hyödynnä asiakkaan tukemisessa aktiivisesti palveluverkostoa ja sen eri toimijoita, 3. sektorin toimijat mukaan lukien. Konsultointia etuuksiin ja kuntoutustukiin saa Kelalta etäkonsultointina tällä hetkellä TYP-järjestelmässä. Viranomaislinjat konsultointiin löytyvät myös työikäisten sosiaalipalveluissa.
  • Pyri aina asiakkaan arvostavaan ja ymmärtävään kohtaamiseen. Kunnioita asiakkaan toiveita ja tavoitteita. Puhu asiakkaan kieltä. Jos asiakas haluaa, hän voi ottaa tapaamisiin mukaansa tukihenkilön vertaistueksi.
  • Pohdi mitä hyötyä Työkyvyn tuen tiimin toimintamallista voi olla omalle työllesi, ja mikä on oma roolisi asiakkaan työkyvyn edistämisessä. Uudet toimintatavat voivat tehostaa työskentelyä ja tuoda tarvittavaa joustoa oman työn järjestelyyn.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Sidosryhmäkyselyn vastauksia, vaikuttavuusarviointia ja sen tuloksia. 

Lyhyen aikavälin vaikutukset

Työkyvyn tuen tiimin palvelussa mukana olevat asiakkaat ovat saaneet aiempaa tarkoituksenmukaisempaa palvelua, jolloin heidän työ- ja toimintakykynsä on vahvistunut, yksilöllinen asiakkaan tarpeita vastaavaa palvelu on tukenut heidän edellytyksiään työllistyä ja on vahvistanut heidän kokemustaan osallisuudesta. Voimme todentaa näitä vaikutuksia saadulla asiakaspalautteella, asiakkaiden työmarkkina-aseman muutoksilla sekä muutoksilla heidän työ- ja toimintakyvyssään esim. tilanteissa, joissa asiakas on aloittanut ammatillisen kuntoutuksen tai opiskelun. 

Pitkän aikavälin vaikutukset

Näkyvät heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen kohentumisena, osatyökykyisten työttömien työ- ja toimintakyvyn parantumisena sekä työttömyyden keston lyhenemisenä. Työllisyysasteen nouseminen vaikuttaa positiivisesti hyvinvointialueen talouteen lisäämällä verotuloja. Yksilötasolla työelämäosallisuus ylläpitää ja edistää koettua hyvinvointia ja terveyttä, mikä puolestaan vähentää pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää, ja näin vähentää julkisia sote-kustannuksia.