Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen tiimi, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamallin tavoitteena on, että asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti heidän tarpeisiinsa perustuviin työkyvyn tuen palveluihin. Tavoitteena on työkyvyn tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen. 

 

Toimintaympäristö

Pohjois-Savon hyvinvointialueelta puuttuu strukturoitu työkyvyn tuen palvelukokonaisuus ja työkyvyn tuen palveluita toteutetaan vaihtelevasti ja pirstaleisesti hyvinvointialueen sisällä. Työttömien työnhakijoiden sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevien työikäisten terveystarkastuksia tehdään pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa sotekeskuksissa. Pohjois-Savon hyvinvointialueelta puuttuu kuitenkin yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli. 

Työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kunnan/kuntien muodostamille työllisyysalueille vuoden 2025 alusta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on 1.1.2025 alkaen kolme työllisyysaluetta. Työllisyyspalvelut ovat olennainen osa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Muutosvaihe on otollinen ajankohta ottaa käyttöön työkyvyn tuen tiimin toimintamalli Pohjois-Savon hyvinvointialueen sotekeskuksissa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Savossa pitkäaikais- ja rakennetyöttömien sekä työttöminä olevien vammais- ja pitkäaikaissairaiden määrät ovat tilastollisesti korkeita.  Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta vuonna 2022 oli 9,5 %, vuonna 2023 10,1 % ja vuonna 2024 (lokakuu) 10,5 %. Pohjois-Savossa työttömien terveystarkastuksia on tehty vähänlaisesti, vaikka palvelu on lakisääteinen ja pitkäaikaistyöttömien määrä on tilastollisesti korkea (34,7 %, 10/2024).  Työttömien terveystarkastuksia vuonna 2022 tehtiin 4,7 % (koko maa 7,1 %) ja 3,5 % vuonna 2023 (koko maa 8,3 %). Tehtyjen terveystarkastusten vähäinen määrä voi osittain johtua puutteellisesti toimenpidekoodien käytöstä. 

Heikossa työmarkkina-asemassa oleville työikäisille suunnattu työ- ja toimintakykyä tukeva monialainen työ ei ole koordinoitua ja työkyvyn tuen monialaiset palvelurakenteet puuttuvat (pois lukien *lakisääteinen TYP-toiminta). Ammattilaiset kokevat tarvetta laajempaan ja tiiviimpään monialaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen kehittämiseen. 

Tavoitteenamme on tukea työikäisten työelämäosallisuutta: työssä pysymistä, työllistymistä, uudelleen kouluttautumista tai ensimmäisen tutkinnon suorittamista. Tavoitteen toteuttamiseksi asiakkaat ohjataan oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaiseen eli heidän tarpeisiinsa, kyvykkyyksiinsä ja tavoitteisiinsa perustuviin työ- ja toimintakykyä tukeviin palveluihin. Tavoitteenamme on syrjäytymisen ehkäiseminen sekä osallisuuden ja työllistymisen  edistäminen. 

*Lakisääteinen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli, jossa yhdessä asiakkaan kanssa arvioidaan, suunnitellaan ja vastataan prosessivastuullisesti asiakkaan työllistymisprosessin etenemisestä. TYP-laki muuttuu 1.1.2025 TYM-laiksi, jolloin kriteerit asiakkuudelle muuttuvat. Lakimuutos vaikuttanee siten myös työkyvyn tuen tiimin toimintamallin asiakkuuksiin. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Olemme kehittäneet työkyvyn tuen tiimin toimintamallia yhteiskehittämisen menetelmin asiakkaiden sekä palveluita tuottavien asiantuntijoiden ja organisaatioiden näkökulmasta. Toimintamallilla pyritään vastaamaan asiakkaiden ja sidosryhmien esiin tuomiin tarpeiisiin. 

Asiakkaiden tarpeet:

  • Asiakas pääsee oikea-aikaisesti ja ajallisesti sujuvasti tarpeisiinsa vastaaviin palveluihin.
  • Asiakas saa arvostavaa, ymmärtävää, kannustavaa ja luottamusta rakentavaa palvelua. 
  • Asiantuntija käyttää selkeää, konkreettista ja helposti ymmärrettävää arkikieltä. Asiakas saa selkokielistä palvelua.
  • Läheisverkoston vaikutus asiakkaan työkykyyn tunnistetaan. Perhetilanne ja läheisten oireilu voi alentaa asiakkaan työkykyä. 
  • Palvelu- tai hoitosuhteen jatkuvuuden turvaaminen. Asiantuntijoiden vaihtuminen kesken palvelusuhdetta lisää riskiä keskeyttää prosessi. Uusi hoitosuhde vaatii luottamuksen rakentamista alusta uudestaan. 
  • Selkeät palvelukokonaisuudet ja palvelupolut. Asiakkaiden kyky hoitaa asioitaan on usein heikentynyt muun muassa taloudellisten haasteiden takia. Nykyisissä hajanaisissa palvelukokonaisuuksissa navigoiminen vaatii asiakkaalta paljon energiaa ja sinnikkyyttä. 
  • Koordinaattori/vastuuhenkilö, jolle asiakas raportoi tilanteensa edistymisestä. Tällöin vastuu palvelukokonaisuuden hahmottamisesta ei kuormita asiakasta liikaa. 

Asiantuntijoiden ja palveluita tuottavien organisaatioiden tarpeet: 

  • Palveluekosysteemin tuntemuksen lisääminen, jotta asiatuntijat tietäisivät, ketä kaikkia toimijoita asiakkaan palvelupolulla voisi hyödyntää. Etenkin 3. sektorin palveluntarjoajien tunteminen. 
  • Palveluprosessien tehokkuuden lisääminen karsimalla päällekkäisiä palveluita ja tarjoamalla palveluita oikeassa järjestyksessä, jotta palvelut ovat entistä vaikuttavampia. 
  • Keinoja asiakkaan motivoimiseen oman työkykynsä parantamiseen.
  • Yhteiset tietojärjestelmät tarkoituksenmukaisen tiedonkulun varmistamiseksi ja tiedonvaihdon sujuvoittamiseksi.
  • Strukturoitu yhtenevä yhteistyömalli. Toimijoiden läheinen fyysinen sijainti sekä etätyökalujen tehokkaampi käyttö tehostavat yhteistyötä. 
  • Selkeät roolit ja vastuut asiakkaan palvelukokonaisuudessa. Etenkin, jos asiakas on useissa palveluprosesseissa yhtä aikaa. 
  • Systemaattinen palveluiden seuranta ja vaikuttavuuden mittaaminen. 
  • Ajankäytön ja resurssien käyttäminen tehokkaammin. Asiantuntijoiden saaminen ”saman pöydän ääreen” keskustelemaan asiakkaan palvelusuunnitelmasta helpottuu, kun tuodaan selkeämmin esille, mitä hyötyä yhteisistä tapaamisista on.

Sidosryhmissä huolta aiheuttaa muuttuva toimintaympäristö: muutokset lainsäädännössä ja eri palveluntuottajien organisaatioissa tekevät palveluiden pitkäjänteisestä suunnittelusta haastavaa. Riskinä on toimintamallien sirpaloituminen, katkokset asiakkaan palvelupolulla ja asiantuntijavaihdosten lisääntyminen. Toimintaympäristön muutoksista johtuviin haasteisiin voidaan osaltaan vastata ylläpitämällä keskustelua sidosryhmien kesken ja luomalla ketterä, muunneltavissa oleva työkyvyn tuen tiimin toimintamalli. 

Kehittämistyö ja sen tuloksena syntynyt toimintamalli vahvistavat ammattilaisten osaamista asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tukemisessa. Selkeä työkyvyn tuen toimintamalli tukee asiakkaan työelämäosallisuutta. Tavoitteena on, että asiakas löytää työ- ja toimintakykyään tukevaa ja vastaavaa kuntoutusta, työtä tai koulutusta. Yksilöiden opiskelu- tai työelämäosallisuus lisää heidän kokemaansa kokonaisvaltaista hyvinvointia.  

Tarvekarttojen tavoitteena on tuoda esimerkinomaisesti esille asiakkaiden erilaisia tilanteita ja tarpeita. Voit tutustua palvelumuotoiluprosessissa syntyneisiin tarvekarttoihin oheisesta liitteestä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia on kehitetty palvelumuotoilun avulla. Mallia yhteiskehitettiin loppuasiakkaita edustavien kokemusasiantuntijoiden, työkyvyn tuen pilottitiimin asiantuntijoiden ja keskeisten verkostojen edustajien kanssa.  Kehittämistyöhön osallistui asiakastyötä tekeviä asiantuntijoita ja esihenkilöitä.   

Yhteiskehittämisen prosessissa on ollut mukana asiakastyönasiantuntijoita ja esihenkilöitä Kuopion työllisyyspalvelusta, Pohjois-Savon TE-palveluista, Kelasta, hyvinvointialueen sosiaalipalveluista (työikäisten sosiaalipalvelut ja aikuissosiaalityö), hyvinvointialueen yleis- ja aikuispsykiatriasta, hyvinvointialueen erityispalveluista (kuntoutus) sekä pilotoitavan toimintamallin henkilöstöä, kokemusasiantuntijoita ja alueella toimivien 3. sektorin palveluntuottajia. 

Palvelumuotoilutiimi suunnitteli ja toteutti kolme yhteiskehittelytyöpajaa. Työpajat sisälsivät pienryhmätyöskentelyä, joissa käytimme erilaisia suunnittelupohjia ja kanvaaseja asiakasymmärryksen esilletuomisessa sekä asiakkaan ja palveluverkoston asiantuntijoiden tarpeiden kokoamisessa. Työskentelyn tuloksena tuotimme em. työkaluja hyödyntäen asiakastarinoita, empatia- ja -palvelutarvekarttoja sekä asiakkaiden esimerkkipalvelupolkuja monialaisen työkyvyn tuen tiimin mallissa.

Lisäksi palvelumuotoilijat haastattelivat kokemusasiantuntijoita sekä tekivät kyselytutkimuksia työpajojen tueksi.

Yhteiskehittelytyöpajat

1. työpajassa keskityttiin pilotoitavan mallin tarkentamiseen asiakkaan näkökulmasta:

  • Minkä tyyppiset asiakkaat hyötyvät parhaiten työkyvyn tuen tiimin palveluista?
  • Miten asiakkaan palvelutarpeisiin vastataan parhaiten, ja miten monialainen toimintamalli voi auttaa tässä?
  • Minkälaista palvelukokemusta ja tukea asiakkaat kaipaavat?

2. työpajassa laadittiin ideoita asiantuntijoiden organisoitumiseen monialaisella toimintamallilla:

  • Miten eri asiantuntijat organisoituvat monialaisesti tukemaan asiakkaan tarpeita?
  • Mitä vaatimuksia mallille nousee asiantuntijoiden organisoitumista ajatellen?

3. työpajassa käytiin alustavaa toimintamallin ehdotusta läpi palveluverkostoa edustavien organisaatioiden kanssa:

  • Miten varmistetaan tiedon siirtyminen toimijalta toiselle?
  • Miten palveluntarjoajien yhteistyö ja resurssoinnin sujuvuus mahdollistetaan parhaiten?
  • Miten mallissa ehdotettu roolitus ja vastuunjako toimisivat käytännössä?

Toimijajoukon sitouttaminen yhteiskehittämiseen

Sitoutamme sidosryhmiä yhteistyöhön keskustelemalla ja tuomalla esille monialaisen työn tuomia hyötyjä asiantuntijan omassa työssä. Olemme pyytäneet sidosryhmiltä palautetta sekä kyselylomakkeella että haastatteluissa. Olemme saaneet palautetta toimintamallin onnistumisista ja onnistumisen edellytyksistä sekä sidosryhmien roolista pilotoinnin aikana ja mahdollisesta roolista tulevaisuudessa. Monikanavainen palautteen pyytäminen lisäsi sidosryhmien osallisuuden kokemusta ja vahvisti halukkuutta tehdä yhteistyötä ja kehittää toimintamallia. 

Empatiakarttojen tavoitteena on lisätä asiakasymmärrystä. Voit tutustua empatiakarttoihin oheisesta liitteestä. 

Tavoiteltu muutos

Asiakkaan saama palvelu on oikea-aikaista sekä hänen todellisiin tarpeisiin, lähtökohtiin, kyvykkyyksiin ja tavoitteisiin perustuvaa. Työkyvyn tukeminen painottuu enenevässä määrin työkyvyn ylläpitämiseen ja työttömyyden  ennaltaehkäisyyn. Pitkällä tähtäimellä havaittava muutos ja tulos on se, että työikäisten pohjoissavolaisten työttömyysjaksot ja niiden kesto sekä työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella vietettävät ajanjaksot lyhenevät. Lisäksi osa-aikaisen työn tekemisen mahdollisuudet lisääntyvät. 

Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli perustuu monialaiseen verkostoyhteistyömalliin. Haluttu muutos on alueen sote-toimijoiden ja työllisyyden hoidon toimijoiden yhteisen tahtotilan ja toimintatapojen luominen. Tavoitteena on alueen toimijoiden sitoutuminen monialaiseen hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön työikäisten asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen edistämiseen.  

Toimintamallin avulla saavutetaan seuraavat tavoitteet:

  • Palveluiden monialaisuus ja keskitetty koordinointi tehostavat osatyökykyisten asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tukemista kohdentamalla palveluntuottajien toimintaa. Monialaisuus vähentää päällekkäisiä ja rinnakkaisia palveluita. 
  • Työkyvyn tiimin tuen toimintamallin vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti ja vaikuttavuus integroidaan olennaiseksi osaksi palvelua. Erilaisilla mittareilla seurataan sekä asiakassuunnitelmassa sovittujen asiakkaan tavoitteiden saavuttamista että toimintamallin vaikuttavuutta yleisesti, jolloin toimintamallia pystytään kehittämään tiedolla johtaen.
  • Asiantuntijoiden työ sujuvoituu, kun osapuolet sitoutuvat yhteiseen prosessiin.
  • Sujuvampi asiakastiedon siirtyminen mahdollistaa osapuolille ajantasaisen kuvan asiakkaan tilanteesta.
  • Ketterä ja ratkaisupainotteinen toimintamalli on tarpeeksi kevyt ja joustava soveltaa. Asiakkaan toimintakyky ja tavoitteet määrittävät tarvittavan monialaisen tuen määrän ja tavat. Monialainen yhteistyö pyritään järjestämään niin ettei se vaadi liian raskaita prosesseja ja sitovia henkilöstöresursseja.
  • Asiakkaat, jotka aidosti hyötyvät monialaisesta työkyvyn tuen tiimin palveluista, ohjataan tiimin palveluihin ja heille tarjotaan oleelliset palvelut oikeassa vaiheessa ja järjestyksessä.
  • Huomioidaan asiakkaan lähipiirin vaikutus asiakkaan työkykyyn ja ohjataan tarvittaessa asiakkaan läheistä eteenpäin palveluihin.
  • Asiakkaalle pyritään luomaan sujuva, arvostava ja luottamusta herättävä palvelukokemus. Asiakkaan toimijuutta ja motivaatiota tuetaan ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla vastuuttamalla asiakasta osallistumaan oman suunnitelmansa tekemiseen ja sen toteuttamiseen. 

Toimintamallin tavoitteina ovat monialaisen yhteistyön helpottuminen, asiantuntijoiden työn sujuvoittaminen, palveluiden vaikuttavuuden kasvu sekä luottamusta herättävän motivoivan ja asiakaslähtöisen asiakaskokemuksen varmistaminen. 

Muutoksen mittaaminen

Asiakkaan tilanteen edistymistä seurataan PROM-kyselyllä. Asiakas täyttää PROM-seurantamittariston kaksi kertaa: kun asiakkuus työkyvyn tuen tiimissä alkaa ja puoli vuotta asiakkuuden alkamisesta. PROM-seurantamittari sisältää kolme keskeistä työ- ja toimintakykyä kuvaavaa mittaria:

  • työkykyjana (työkykypistemäärä)
  • osallisuusindikaattori
  • 3x10D-elämäntilannemittari.

Lisäksi asiakkailta kerätään sähköisesti asiakaspalautetta saamastaan palvelusta. 

Pilotoinnin vaikuttavuusarvioinnin toteutti Nordic Healthcare Group Oy (NHG) Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehityskumppanin Istekki Oy:n toimeksiannosta. Vaikuttavuusarviointi kattoi 8/23-6/24 välisen toimintajakson ja sisälsi asiakkaiden osalta 6 kuukauden PROM-seurannan. 

Vaikuttavuusarviointi antoi viitteitä parantuneesta yhteistyöstä sidosryhmien välillä sekä potentiaalista kehittää työkyvyn tuen tiimin työn tuottavuutta nykyisestä.  Työkykykoordinaattorin ja lääkärin asiakastyön asiakasmäärien perusteella tiimin toiminnan tuottavuus ei ole vielä toimintamallin tavoitellulla tasolla.  Tiimin kokonaistuottavuuden arviointia rajoittivat vajavaiset pohjatiedot terveydenhoitajan asiakastyön osalta sekä vertailukohdan puute. 

Vaikuttavuutta ja toiminnan kustannusvaikuttavuutta ei päästy luotettavasti arvioimaan keskeisten mittareiden (työkyky, osallisuus, tyytyväisyys elämään) lyhyen seuranta-ajan, alhaisen vastausmäärän sekä pienten keskimääräisten muutosten vuoksi. Kuitenkin kustannusvaikuttavuusselvitys antoi viitteitä asiakkaiden ja ammattilaisten kokemista hyödyistä: 58 % asiakkaista koki saamansa palvelun hyödylliseksi ja 30 % oli väitteestä osin samaa mieltä. Hieman useampi asiakas suosittelisi palvelua kuin jättäisi suosittelematta (NPS = 9). Sidosryhmien ammattilaisista taas 96 % suosittelisi toiminnan jatkumista pilottikauden jälkeen.

Toimintamallin arviointiin liittyy useita rajoitteita, joista tärkein on asiakkaan tilanteen kehittymisen arviointijakson lyhyys. Arviointiväli tulisi jatkossa olla kuutta kuukautta pidempi.  Ulkoisen arvioijan suosituksena on jatkaa toiminnan seurantaa vahvemman arviointipohjan kerryttämiseksi. Voit tutustua vaikuttavuusraporttiin oheisesta liitteestä.  

Toteutussuunnitelma

Työkyvyn tuen tiimintoimintallin tavoitteiden saavuttamista tukee: 

  • Selkeä tieto rooleista ja vastuista kussakin asiakasprosessissa sekä riittävän intensiivinen tietojen vaihtaminen, jotta palvelut kohdentuisivat oikein ja olisivat mahdollisimman oikea-aikaisia.

  • Suunnitelmallinen ja säännöllinen yhteydenpito verkoston jäsenien kesken lisää molemminpuolista palvelujen tuntemista ja vähentäisi häiriökysyntää, etenkin perusterveydenhuollossa. ​

  • ​Kaikkien toimijoiden sitoutumista ja resursointia sekä yhteisten tavoitteiden asettamista.​

  • Selkeä päätöstapaaminen, jotta asiakkaalle ja palveluprosessissa mukana oleville tahoille on selvää, miten asiakkaan tilanne on edistynyt ja miten prosessissa edetään.​

  • Tiimin itseohjautuvuus sekä vastuunkantaminen ja -jakaminen tiimin kesken. 

  • Psykiatrisen sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työpanoksen sekä neuropsykologisen osaamisen saaminen kiinteämmäksi osaksi tiimi. Kelan tiiviimpi mukana olo tukisi ammattilaisten osaamisen lisääntymistä Kelan palvelupaletista kriteeristöineen. ​

  • Toimiva tiimityö vaatii avoimuutta ja luottamusta. On tärkeää, että ammattilaisten vaihtuvuus olisi mahdollisimman vähäistä.​

Työkyvyn tuen tiimin yhteistoimijuuden kehittäminen reflektiotyöpajoissa puolen vuoden välein :​

  • Käydään dialogissa läpi onnistumisia ja kehittämiskohteita​

  • Tarkastellaan asiakaskokemuksia (avoin palaute, asiakaskyselykoonnit) sekä muita vaikuttavuusmittareita​

  • Osaamisen kehittäminen ja tiedon jakaminen yhdessä​

  • Roolien ja vastuiden läpikäynti ja tarvittaessa muutokset​

  • Lisäksi luodaan yhteisen työskentelyn ja oppimisen alusta (esimerkiksi HowSpace, ei asiakastietojen käsittelyä). ​

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palvelun kohderyhmä on osatyökykyiset, työttömät työnhakijat tai ilman työtä olevat työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevat työikäiset 18-65-vuotiaat pohjoissavolaiset. Asiakkaalla on oltava motivaatiota ja riittävät edellytykset edistää työ- ja toimintakykyään esimerkiksi aloittamalla ammatillinen kuntoutus, opiskelu tai työllistyä. 

Työkyvyn tuen tiimin palveluista hyötyvät asiakkaat, joilla on: 

  • Kuntoutumis- ja työllistymisedellytyksiä
  • Tarve monialaiseen työ- ja toimintakykyarvioon
  • Pitkäaikainen työkykyyn vaikuttava fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja/tai kognitiivinen haaste
  • Ratkaisua työllistymisen edistämiseksi ei ole löytynyt asiakkaan aiemmista palveluista.

Edellytyksiä onnistuneelle asiakkuudelle ovat:

  • Asiakas on motivoitunut edistämään omaa työkykyään
  • Asiakas ei kärsi akuutista ja/tai vakavasta päihde- tai mielenterveysongelmasta 
  • Asiakkaalla ei ole käynnissä olevaa työkykyyn tai sen arviointiin liittyvää prosessia erikoissairaanhoidossa. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty palautekyselyllä ja kuuden kuukauden PROM-seurantamittauksilla. Asiakasymmärryksen kerryttämiseksi yhteiskehittämisessä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita. 

Asiakas on palvelun keskiössä

Asiakkaan palveluprosessi perustuu asiakkaan motivaatioon, tavoitteiseen ja resursseihin, joita työkyvyn tuen tiimin työkykykoordinaattori kartoittaa ensimmäisessä asiakastapaamisessa.  Haastattelussa hyödynnetään asiakkaan tilanteen mukaan myös mm. AUDIT, BDI ja GDA7-kyselyitä. Alkuhaastattelussa työkykykoordinaattori muodostaa ymmärryksen asiakkaan kokonaistilanteesta, joka on aina asiakastyön perusta. Monialaiset palvelut kootaan asiakkaan ympärille alkukeskustelun perusteella. Asiakas on moniammatillisen tiimin tapaamisen keskiössä ja tiimi kokoontuu hänen suostumuksellaan. Työkyvyn tuen palvelu on asiakkaalle vapaaehtoista ja hän tekee itseään koskevat päätökset.  

Voit tutustua työkykykoordinaattorin käyttämään alkuhaastattelurunkoon "Asiakkaan alkuhaastattelurunko"-liitteestä. 

Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin käyttöönoton päätavoitteena on työikäisten työelämän ulkopuolella olevien sekä osatyökykyisten työ- ja toimintakyvyn ja työllistymisen edellytysten parantaminen. Tavoitteena on juurruttaa työkyvyn tuen tiimin toimintamalli osaksi sotekeskuksia. 

Asiakaskohderyhmänä ovat osatyökykyiset, työttömät työnhakijat ja ilman työtä olevat sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevat työikäiset henkilöt. Työkyvyn tuen tiimi on moniammatillinen asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden ja resurssien mukaisesti. Monialaiset työ- ja toimintakyvyn tuen palvelut toteutetaan yhteistyössä alueella toimivien sidosryhmäkumppanien kanssa. Asiakkaan tavoitteen mukaisesti monialaisen palveluprosessin tuloksena hänen työ- ja toimintakykynsä, mahdollisuudet työllistyä, pysyä työssä tai palata työhön paranevat. 

Asiakkaan palvelupolun vaiheet Työkyvyn tuen tiimissä: 

1. Ohjautuminen Työkyvyn tuen tiimin palveluun

2. Työkyvyn tarpeen selvittäminen ja tavoitteiden asettaminen

3. Palveluiden suunnittelu ja yhteistyön koordinointi

4. Työkykyä tukevat keinot ja menetelmät

5. Jatko-ohjaus palveluihin. Palveluiden toteutus ja seuranta

6. Tavoitteen saavuttaminen 

Voit tutustua Työkyvyn tuen tiimin toimintamalliin oheisesta liitteestä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin vakiinnuttaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueen sotekeskuksiin edellyttää huomion kiinnittämistä seuraaviin asioihin: 

  • Toimintamallin jalkauttamiseen on varattava aikaa, jotta uudet monialaisen yhteistyön mallit juurtuvat asiantuntijoiden arkeen. Tiimin on hyvä kerrata säännöllisesti toimintamallin materiaaleja ja peilata mallissa ehdotettuja toimintatapoja ja niistä ennakoitavia hyötyjä suhteessa omaan työhön. 
  • Toimintamallin perehdyttäminen tiimin yhteistyökumppaneille: toimintaympäristön palveluntuottajien on hyvä olla tietoisia työkyvyn tuen tiimin palveluista, jotta he osaavat ohjata palveluun siitä parhaiten hyötyviä asiakkaita. Yhteistyökumppaneiden tulisi huolehtia monialaiseen yhteistyöhön osallistuvien ammattilaisten perehdyttämisestä omassa organisaatiossaan. 
  • Palveluiden kartoittaminen: 3. sektorin toimijoiden tarjoamien palveluiden säännöllinen kartoittaminen, sillä 3. sektorin palvelut tukevat  Työkyvyn tuen tiimin asiakkaita.
  • Työkyvyn tuen tiimin palveluiden jatkuvuuden turvaaminen asiantuntijoiden vaihtuessa: työyhteisöissä tulee sopia, kuinka monialaisen tiimityön perehdytys hoidetaan tiimiin kuuluvan asiantuntijan vaihtuessa. On hyvä ohjeistaa myös kumppanuusverkoston toimijoita pitämään tieto ajan tasalla asiakkaan palveluista vastaavista henkilöistä. 
  • Jatkuva kehittäminen ja arvioiminen: suosittelemme että Työkyvyn tuen tiimille laaditaan suunnitelma toimintamallin kehittämiselle ja sen vaikuttavuuden seuraamiselle (esim. säännölliset kehityspalaverit ja mittaaminen). 

Voit tutustua työkyvyn tuen tiimin toimintamallin ammattilaisten rooleihin, asiakasprosessiin ja toimenpiteisiin oheisesta Palvelukäsikirjasta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli on suunniteltu joustavaksi malliksi, jonka tavoitteena on helpottaa asiantuntijoiden työtä ja tarjota asiakkaille heille parhaiten sopivaa työkyvyn tukea. Malli on aina yksinkertaistettu kuvaus käytännön toimeenpanosta, joten sitä voi ja pitääkin soveltaa.

Vinkkejä soveltamiseen: 

  • Hyödynnä monialaisia verkostotapaamisia tarpeen mukaan. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse monialaisen verkoston palveluja ja tarve vaihtelee prosessin aikana.
  • Tue asiakasta tämän kyvykkyydet, tarpeet ja tavoitteet huomioiden.  Asiakkaille on miellyttävämpää, kun tapaamisissa  ovat paikalla vain ne asiantuntijat, joiden läsnäolo on välttämätöntä. Asiantuntijat voivat sopia kahdenkeskisiä konsultointitapaamisia asiakkaan luvalla. 
  • Hyödynnä asiakkaan tukemisessa aktiivisesti palveluverkostoa ja sen eri toimijoita, 3. sektorin toimijat mukaan lukien. 
  • Pyri aina asiakkaan arvostavaan ja ymmärtävään kohtaamiseen. Kunnioita asiakkaan toiveita ja tavoitteita. Puhu asiakkaan kieltä. Jos asiakas haluaa, hän voi ottaa tapaamisiin mukaansa tukihenkilön vertaistueksi.
  • Pohdi, mitä hyötyä Työkyvyn tuen tiimin toimintamallista voi olla omalle työllesi, ja mikä on oma roolisi asiakkaan työkyvyn edistämisessä. Uudet toimintatavat voivat tehostaa työskentelyä ja tuoda tarvittavaa joustoa oman työn järjestelyyn.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lyhyen aikavälin vaikutukset

Työkyvyn tuen tiimin palvelussa mukana olevat asiakkaat ovat saaneet aiempaa tarkoituksenmukaisempaa palvelua, jolloin heidän työ- ja toimintakykynsä on vahvistunut. Yksilöllinen asiakkaan tarpeita vastaavaa palvelu on tukenut heidän edellytyksiään työllistyä ja vahvistanut heidän kokemustaan osallisuudesta. Lyhyen aikavälin vaikutuksia todentavat saamamme asiakaspalaute, muutokset asiakkaiden työmarkkina-asemassa ja heidän työ- ja toimintakyvyssään esim. tilanteissa, joissa asiakas on aloittanut ammatillisen kuntoutuksen tai opiskelun. 

Pitkän aikavälin vaikutukset

Näkyvät heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen kohentumisena, osatyökykyisten työttömien työ- ja toimintakyvyn parantumisena sekä työttömyyden keston lyhenemisenä. Työllisyysasteen nouseminen vaikuttaa positiivisesti hyvinvointialueen talouteen lisäämällä verotuloja. Yksilötasolla työelämäosallisuus ylläpitää ja edistää koettua hyvinvointia ja terveyttä, mikä puolestaan vähentää pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää, ja näin vähentää julkisia sote-kustannuksia.