Työkyvyn tuen tiimi, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)
Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli koostuu asiakkaan tarpeita vastaavista oikea-aikaisista työkyvyn tuen monialaisista palveluista. Tavoitteena on, että asiakkaiden työkyvyn tuen tarve tunnistetaan varhain.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli koostuu asiakkaan tarpeita vastaavista oikea-aikaisista työkyvyn tuen monialaisista palveluista. Tavoitteena on, että asiakkaiden työkyvyn tuen tarve tunnistetaan varhain.
Toimintamallin kuvaus
Työkyvyn tuen tiimi on moniammatillinen asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden ja resurssien mukaisesti. Monialaiset työ- ja toimintakyvyn tuen palvelut toteutetaan yhteistyössä alueella toimivien sidosryhmäkumppanien kanssa. Asiakkaan tilanteen mukaisesti monialaisen palveluprosessin tuloksena asiakkaan työ- ja toimintakyky sekä mahdollisuudet työllistyä, pysyä työssä tai palata työhön paranevat. Asiakaskohderyhmänä ovat osatyökykyiset, työttömät työnhakijat ja ilman työtä olevat sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevat henkilöt.
Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin käyttöönoton päätavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien sekä osatyökykyisten työkyvyn ja työllistymisen parantaminen. Työkyvyn tuen tiimin juurruttamisen tavoitteena osaksi tulevaisuuden sote-keskuksiin tavoitellaan ennaltaehkäisevää ja oikea-aikaista työttömien työikäisten työ- ja toimintakyvyn tukemista.
Pilotoitu työkyvyn tuen tiimi muodostui kolmesta työkyvyn asiantuntijasta: lääkäri (50 % työaika), työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja ja työkykykoordinaattori.
Asiakkaan palvelupolun vaiheet Työkyvyn tuen tiimissä
Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli palvelupolkumallisena kuviona löytyy erillisestä liitteestä. Tässä vaiheiden kuvaukset lyhyesti:
1. Ohjautuminen Työkyvyn tuen tiimin palveluun
Kun asiakkaan tarve työkyvyn parantamiseen havaitaan, hänet ohjataan Työkyvyn tuen tiimin palveluun joko jonkin palveluntarjoajan, esimerkiksi TE-palveluiden tai 3. sektorin toimijan lähettämänä, tai hän hakeutuu Työkyvyn tuen tiimiin itse. Asiakkaan palveluun lähettävä taho tarkistaa ensin Työkyvyn tuen tiimin palveluiden sopivuuden asiakkaan tarpeisiin Työkyvyn tuen tiimin asiakaskriteeristön avulla.
2. Työkyvyn tarpeen selvittäminen ja tavoitteiden asettaminen
Työkykykoordinaattori tai työkyvyn tuen tiimin terveydenhoitaja vastaanottaa asiakkaan alkuhaastattelun merkeissä. Alkuhaastatteluun voi osallistua myös palveluun lähettävän tahon asiantuntija tai häntä voidaan konsultoida erikseen. Asiakas voi halutessaan ottaa tapaamiseen mukaansa vertaistukihenkilön.
Asiakkaan kanssa käydään läpi tämän lähtötilanne ja tavoitteet, myös läheisverkoston tilanne. Asiakas vastaa alkukyselyyn ja täyttää suostumuslomakkeen tietojen luovuttamiseen.
Tarvittaessa, esimerkiksi jos asiakas ei ole vielä käynyt lakisääteisessä terveystarkastuksessa, hänet ohjataan Työkyvyn tuen tiimiin kuuluvan terveydenhoitajan pakeille. Terveydenhoitaja ohjaa asiakkaan tarpeen mukaan eteenpäin lääkärin vastaanotolle, jossa asiakas saa myös tarvittavat lausunnot esimerkiksi kuntoutuksen hakemista varten. Työkykykoordinaattori voi ohjata asiakkaan myös suoraan työkyvyn tuen tiimin lääkärin vastaanotolle.
3. Palveluiden suunnittelu ja yhteistyön koordinointi
Työkykykoordinaattori kutsuu koolle monialaisen palveluverkoston tapaamisen, hyödyntäen ajankohtaista palvelualueen palvelukarttaa. Hän voi myös konsultoida erikseen eri asiantuntijatahoja tarpeen mukaan. Myös kuka tahansa palveluverkoston jäsen voi pyytää verkoston koolle kutsumista tarvittaessa. Ennen tapaamista työkykykoordinaattori pyytää osallistujia arvioimaan asiakkaan kokonaistilanteen (esim. turvasähköpostia käyttäen).
Asiakkaan palvelutarpeesta riippuen tapaamisia työkykykoordinaattorin ja/tai monialaisen tiimin kanssa voi olla useampiakin.
4. Työkykyä tukevat keinot ja menetelmät
Asiakastapaamiset pidetään mahdollisimman kompaktina ja niihin osallistuvat vain asiakkaan työ- ja toimintakyvyn edistämisen kannalta keskeiset toimijat. Asiantuntijat voivat konsultoida toisiaan asiakkaan asioiden edistämiseksi asiakkaan luvalla, esimerkiksi etuuksien yhteensovittamiseksi ja etuussudenkuoppien estämiseksi.
Asiakas osallistuu aktiivisesti oman palveluprosessinsa suunnitteluun ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Suunnitelma päivitetään yhdessä tarvittavien palveluntarjoajatahojen kanssa. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan palveluiden oikea-aikaisuus ja oikea järjestys. Asiakkaalle nimetään asiakasvastaava, joka on asiakkaan pääasiallinen yhteystaho.
5. Jatko-ohjaus palveluihin. Palveluiden toteutus ja seuranta
Asiakassuunnitelman mukaisesti asiakas ohjataan palveluihin, ja asiakas alkaa seurata palvelusuunnitelmaa käytännössä. Asiakas on itse aktiivinen toimija oman suunnitelmansa toteuttamisessa. Asiakasvastaava ja asiakas seuraavat edistymistä. Jos on tarpeen, asiakasvastaava välittää tiedot työkyvyn tuen tiimille.
Palvelusuunnitelmaa päivitetään ja täydennetään tarvittaessa. Työkykykoordinaattori, asiakasvastaava tai muu verkoston jäsen voi tarvittaessa pyytää monialaisen verkostotapaamisen kokoontumisen tarvittavalla asiantuntijaedustuksella. Tarvittaessa asiakasvastaava tai muu palvelun tarjoava taho voi ohjata asiakkaan takaisin Työkyvyn tuen tiimin monialaisen palveluverkoston piiriin tai pyytää uutta verkostotapaamista.
6. Tavoitteen saavuttaminen
Kun asiakkaan palveluiden kokonaisuus on lähestymässä päätöstään, Työkyvyn tuen tiimin työkykykoordinaattori kutsuu yhteen päätöstapaamisen. Tämä tapaaminen voi olla monialainen verkostotapaaminen tai pienempi kokous, riippuen asiakkaan tilanteesta ja palveluntarjoajista. Päätöstapaamisessa käydään läpi asiakasvastaavan tekemä arvio asiakkaan tavoitteiden saavuttamisesta ja tämän työkyvystä. Lisäksi asiakas arvioi itse omaa edistymistään.
Asiakassuunnitelmaan kirjatun tavoitteen saavuttaminen arvioidaan Työkyvyn tuen tiimin mittareiden avulla. Riippuen siitä onko asiakkaan tavoite saavutettu vai tarvitseeko asiakas vielä lisätukea, hänet voidaan ohjata takaisin tarvittaviin palveluihin.
Pohjois-Savon hyvinvointialueelta puuttuu strukturoitu työkyvyn tuen palvelukokonaisuus ja työkyvyn tuen palveluilta toteutetaan vaihtelevasti ja fragmentaarisesti hyvinvointialueen sisällä. Työttömien työnhakijoiden sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevien työikäisten terveystarkastuksia tehdään pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Pohjois-Savon hyvinvointialueelta puuttuu kuitenkin yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli.
Työllisyyspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on 1.1.2025 alkaen kolme työllisyysaluetta. Työllisyyspalvelut ovat olennainen osa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta, ja muutosvaihe on otollinen aika ottaa käyttöön ja juurruttaa työkyvyn tuen tiimin toimintamalli Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
Palvelun kohderyhmä on osatyökykyiset, työttömät työnhakijat tai ilman työtä olevat työ- ja opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevat työikäiset 18-65-vuotiaat pohjoissavolaiset. Palvelussa voidaan tukea sellaisten asiakkaiden työ- ja toimintakykyä, joilla ei ole akuuttia vakavaa mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaa. Asiakkaalla on oltava motivaatiota ja riittävät edellytykset edistää työ- ja toimintakykyään esimerkiksi aloittamalla ammatillinen kuntoutus, opiskelu tai työllistyä.
Työkyvyn tuen tiimin palveluista hyötyvät asiakkaat, joilla on:
- Kuntoutumis- ja työllistymisedellytyksiä
- Tarve monialaiseen työ- ja toimintakykyarvioon
- Pitkäaikainen työkykyyn vaikuttava fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja/tai kognitiivinen haaste
- Ratkaisua työllistymisen edistämiseksi ei ole löytynyt asiakkaan aiemmista palveluista
Edellytyksenä onnistuneelle asiakkuudelle nähdään myös:
- Asiakas on motivoitunut edistämään omaa työkykyään
- Asiakas ei kärsi akuutista päihde- tai mielenterveysongelmasta ja/tai vakavasta mielenterveysongelmasta (jolloin edelleen ohjaus sopivampaan palveluun on paikallaan ennen Työkyvyn tuen tiimin palveluihin etenemistä)
- Asiakkaalla ei ole käynnissä olevaa työkykyyn tai sen arviointiin vaikuttavaa prosessia erikoissairaanhoidossa.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty ja asiakkaita osallistettu PROM-mittauksilla: asiakas täyttää PROM-kyselyn, kun hän aloittaa palvelussa ja uudestaan puolen vuoden kuluttua asiakkuuden alkamisesta. Toimintamallin suunnittelussa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita asiakasymmärryksen kerryttämiseksi. Asiakkailta on kerätty myös palautetta työkyvyn tuen tiimiltä saamastaan palvelusta sähköisellä kyselylomakkeella.
Asiakkaan palveluprosessi perustuu asiakkaan motivaatioon, tavoitteiseen ja resursseihin, jotka kartoitetaan asiakkuuden alkaessa syväluotaavalla haastattelulla. Haastattelussa hyödynnetään asiakkaan tilanteen mukaan myös mm. AUDIT, BDI ja GDA7-kyselyitä. Näin muodostetaan ymmärrys asiakkaan kokonaistilanteesta, joka on aina asiakastyön perusta. Monialaiset palvelut kootaan asiakkaan ympärille em. keskusteluun perustuen. Asiakas on moniammatillisen tiimin tapaamisen keskiössä ja tiimi kokoontuu hänen suostumuksellaan. Työkyvyn tuen palvelu on asiakkaalle vapaaehtoista ja hän tekee itseään koskevat päätökset.
Tiimin toimintamallin vakiinnuttaminen sen toimintaympäristöön, Pohjois-Savon hyvinvointialueen sote-keskuksiin, edellyttää, että kiinnitetään erityistä huomiota:
- Työkyvyn tuen tiimin mallin jalkauttamiseen on varattava aikaa, jotta uudet monialaisen yhteistyön mallit juurtuvat asiantuntijoiden arkeen. Etenkin alussa tiimin on hyvä palata toimintamallin materiaaleihin ja säännöllisesti peilata mallissa ehdotettuja toimintatapoja ja niistä ennakoitavia hyötyjä suhteessa omaan työhön.
- Toimintamallin perehdyttäminen tiimin yhteistyökumppaneille: toimintaympäristön palveluntuottajien on hyvä olla tietoisia Työkyvyn tuen tiimin toimintamallista, jotta he osaavat ohjata tiimin palveluista parhaiten hyötyviä asiakkaita Työkyvyn tuen tiimin pariin sekä parhaiten hyötyvät monialaisen verkostomallissa toimimisesta. Erityisen tärkeää on huolehtia tiedon siirtymisestä toimijoilta Työkyvyn tuen tiimille. Palveluntuottaja-organisaation asiantuntija voi myös itse pyytää Työkyvyn tuen tiimin monialaisen verkostotapaamisen koolle kutsumista asiakkaansa puolesta.
- Palveluiden kartoittaminen: 3. sektorin toimijoiden tarjoamien palveluiden säännöllinen kartoittaminen ja palvelukartan päivittäminen on tärkeää, sillä 3. sektorin palvelut tukevat Työkyvyn tuen tiimin asiakkaita ja moni asiakkaista ohjautuu Työkyvyn tuen tiimin palveluihin 3. sektorin palveluntarjoajalta.
- Työkyvyn tuen tiimin palveluiden jatkuvuuden turvaaminen asiantuntijoiden vaihtuessa: Työyhteisöissä tulee sopia, kuinka monialaisen tiimityön perehdytys tullaan hoitamaan tiimiin kuuluvan asiantuntijan vaihtuessa. On hyvä ohjeistaa myös kumppanuusverkoston toimijoita pitämään tieto ajan tasalla asiakkaan palveluista vastaavista henkilöistä.
- Jatkuva kehittäminen ja arvioiminen: Suosittelemme että Työkyvyn tuen tiimille laaditaan suunnitelma toimintamallin kehittämiselle ja sen vaikuttavuuden seuraamiselle, esimerkiksi säännöllisten kehityspalavereiden ja mittaamisen muodossa.
Sidosryhmäkyselyn vastauksia, vaikuttavuusarviointia ja sen tuloksia.
Lyhyen aikavälin vaikutukset
Työkyvyn tuen tiimin palvelussa mukana olevat asiakkaat ovat saaneet aiempaa tarkoituksenmukaisempaa palvelua, jolloin heidän työ- ja toimintakykynsä on vahvistunut, yksilöllinen asiakkaan tarpeita vastaavaa palvelu on tukenut heidän edellytyksiään työllistyä ja on vahvistanut heidän kokemustaan osallisuudesta. Voimme todentaa näitä vaikutuksia saadulla asiakaspalautteella, asiakkaiden työmarkkina-aseman muutoksilla sekä muutoksilla heidän työ- ja toimintakyvyssään esim. tilanteissa, joissa asiakas on aloittanut ammatillisen kuntoutuksen tai opiskelun.
Pitkän aikavälin vaikutukset
Näkyvät heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen kohentumisena, osatyökykyisten työttömien työ- ja toimintakyvyn parantumisena sekä työttömyyden keston lyhenemisenä. Työllisyysasteen nouseminen vaikuttaa positiivisesti hyvinvointialueen talouteen lisäämällä verotuloja. Yksilötasolla työelämäosallisuus ylläpitää ja edistää koettua hyvinvointia ja terveyttä, mikä puolestaan vähentää pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää, ja näin vähentää julkisia sote-kustannuksia.