Sairaalaklovnit Suomessa – pieni ILO on ISO asia!

Sairaalaklovnit toimivat lapsen tukena hoitolaitoksissa tuottaen iloa tilanteissa, joihin liittyy kuormittavia tai rajoittavia tekijöitä. Työmuoto vaikuttaa sairaalassa potilaana olemiseen luoden myönteistä kokemusta, edistäen viihtyvyyttä ja antaen psykososiaalista tukea.

Toimintaympäristö **

Sairaalaklovnit toimivat säännöllisesti kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu), ja lisäksi vierailemme useissa keskussairaaloissa ja teemme kotikäyntejä. Vuoden 2022 aikana laajennamme toimintaamme ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksiköihin. 

Sairaalaklovnityö on vakiintunutta ja pitkäjänteistä toimintaa, joka tapahtuu taide- ja sote-alojen risteyspinnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva uudistus ja sitä myötä tapahtuva palveluiden uudelleen organisoimisen tapa vaikuttaa myös siihen, miten sairaalaklovnitoiminta ja sen rahoitus tulevaisuudessa järjestetään. Tavoitteena on jatkossa olla entistä kiinteämpi osa sairaaloiden toimintaa.

Erilaiset julkishallinnolliset päätökset linjaavat sitä, miten turvata taiteen yhdenvertainen saavutettavuus ja taidelähtöisten menetelmien käyttö sotepalveluissa. Yhtenä esimerkkinä on Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 periaatepäätös. Yhteiskunnassa toteutettavat poliittiset päätökset taiteen hyvinvointitoiminnan rahoituksesta vaikuttavat suoraan myös sairaalaklovnitoiminnan jatkuvuuteen.

Yhteiskunnan on laissa kirjatun pykälän mukaisesti huolehdittava kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisesta mahdollisuudesta osallistua kulttuuriin ja taiteeseen. Sairaalaklovnityö takaa taidelähtöiset kokemukset myös sairaalahoidossa oleville lapsille ja nuorille, ja on siten edistämässä yhdenvertaisuuden toteutumista. 

Tutkitun tiedon ja yleisen ymmärryksen lisääntyminen taidelähtöisten menetelmien vaikutuksista hyvinvointiin lisäävät myös sairaalaklovnityön arvostusta ja kysyntää. Lisääntynyt tutkimusyhteistyö ja sitä myötä tieteellinen näyttö sairaalaklovnityön vaikuttavuudesta edesauttaa sairaalaklovnityön uskottavuutta sekä työn kehittämistä ja työmenetelmien laajentamista uusille kohderyhmille.

Sairaalaklovnitoiminnalle on varsin pieni yhteiskunnallinen rahoitus tällä hetkellä (Stea-avuustus) ja suurin osa työstä siihen liittyvine kuluineen rahoitetaan yhdistyksen omalla varainhankinnalla (avustukset, yksityiset lahjoitukset, yrityssponsorit) sekä sairaaloiden omarahoitusosuuksilla (lähinnä sairaaloiden saamilla Lastenklinikoiden Kummien potilasviihtyvyyteen osoitetuilla varoilla). Samaan aikaan sairaalaklovnityö on oma erityistä ammattitaitoa vaativa ammatti ja työsuhteet on järjestetty pääasiassa vakituisin työsuhtein (kokonaislaajuus noin 14 henkilötyövuotta) ja huomioiden klovneina toimivien henkilöiden jatkokoulutus- ja työhyvinvoinnin tarpeet sekä muut työnantajavelvoitteet. Samaan aikaan rahoitus on kuitenkin hyvin suhdanneriippuvaista ja vaikeasti ennakoitavaa. Sairaalaklovnitoiminnalle tulisi saada vakituinen rahoitusmalli, jolla yliopistosairaaloiden klovnityö voidaan turvata jatkossa.

Sairaalaklovnit ry on Efhco:n (The European Federation of Healthcare Clown Organizations) laatusertifioitu jäsen, Soste:n (Suomen sosiaali- ja terveys ry) jäsenjärjestö, VaLa:n (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) jäsen sekä Kulttuurihyvinvointipoolin jäsen.

Sairaalaklovnit ry on saanut useita tunnustuksia ja palkintoja toiminnastaan; mm. Lastenkulttuurin valtionpalkinnon v. 2015 sekä Yle:n Kulttuurigaalan Kulttuurin hyvinvointi -palkinnon v. 2021.

Sairaalaklovnit ry on virallisesti kaksikielinen yhdistys, ja klovnityötä tehdään säännöllisesti sekä suomeksi että ruotsiksi (ja mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä). 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sairaalaklovnit ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka on perustettu vuonna 2002 mahdollistamaan sairaalaklovnitoiminta Suomessa. Sairaalaklovnit toimivat lapsen tukena hoitolaitoksissa tuottaen hyvää mieltä ja iloa tilanteissa, joihin liittyy kuormittavia tai rajoittavia tekijöitä. Toiminnan tavoitteena on vaikuttaa lapsen ja perheen sairaalakokemukseen ja siitä jäävään muistoon. Sairaalaklovnien työmuotona on myönteistä potilaskokemusta luova, sairaalaviihtyvyyttä edistävä ja psykososiaalista tukea tarjoava klovnitoiminta sairaaloissa. Sairaalaklovneria on keino lapsilähtöiseen ja tilanneherkkään vuorovaikutukseen leikin, mielikuvituksen ja improvisaation kautta. Klovnitoiminta perustuu yleisinhimilliseen huumorintajuun, läsnäoloon sekä kohtaamisen voimaan.

Osastokiertojen lisäksi klovnit tekevät toimenpiteisiin valmistavaa klovneriaa, jonka tarkoituksena on vapauttaa hoitohenkilökunnan resurssit varsinaiseen hoitotyöhön klovnin huolehtiessa lapsen ja perheen emotionaalisesta ja toimenpiteeseen valmistavasta osuudesta. Toimenpiteet nopeutuvat, koska lapset ovat paremmin valmistautuneita tilanteeseen. Muun muassa pelkotilojen aiheuttamat viivästykset vähenevät. Toimenpiteistä palautuminen on nopeampaa, koska työmuoto mahdollistaa esilääkityksen vähentämisen. Tilanteet koetaan miellyttävämpinä, ja koettu kivun määrä pienempänä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sairaaloiden vastuulla on huolehtia hyvän potilaskokemuksen toteutumisesta. Hoitohenkilökunnalla on kuitenkin käytettävissään vain rajalliset resurssit, eikä heillä ole tarpeeksi aikaa potilaan emotionaaliseen tukemiseen. Sairaalaklovnit sujuvoittavat hoitohenkilökunnan työtä valmistelemalla lasta tuleviin toimenpiteisiin ja tukemalla lasta toimenpidetilanteissa. Tällöin hoitohenkilökunta voi keskittyä hoitotyöhön ja toimenpidetilanteet ovat sujuvampia, kun lapsi on paremmin sitoutunut hoitotoimenpiteisiin.

Sairaalassa oloon ja siellä tehtäviin tutkimuksiin voi lapsella liittyä monenlaisia tunteita, kuten pelkoa ja huolta. Sairaalaklovnit auttavat lasta käsittelemään tunteitaan ja lievittämään pelkotiloja. Esimerkiksi leikkimällä sairaalan välineillä ja ottamalla hoitohenkilökunnan mukaan hassutteluun, he muuttavat koko sairaalan ilmapiiriä kevyemmäksi ja helpommin lähestyttävämmäksi lapselle. Lapsen nauraessa klovnin kanssa myös omaiset rentoutuvat ja koko tilan ilmapiiri vapautuu.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sairaalaklovnit ry:ssä työskentelee sairaalaklovneina yhteensä yli 20 esittävän taiteen ammattilaista, jotka ovat valmiita edelleen kehittämään työtä ja laajentamaan sitä uusille kohderyhmille.  Yhdistys järjestää klovneilleen jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä vertaistukea tarjoavaa koutsaus-toimintaa, joilla ylläpidetään ja kehitetään artistien ammattitaitoa.

Hoitohenkilökunnan rooli toimintamallin kehittämisessä on merkittävä. Hoitohenkilökunta voi aktiivisesti hyödyntää klovnien ammattitaitoa erilaisissa toimenpidetilanteissa. Hoitohenkilökunta mahdollistaa sairaalaklovnitoiminnan antamalla klovneille tilaa toimia sekä olemalla heidän kanssaan luottamuksellisessa ja rakentavassa vuorovaikutuksessa. Jokaisessa yliopistollisessa keskussairaalassa sairaalaklovniartistit tapaavat säännöllisesti hoitohenkilökuntaa osastopalavereissa, joissa he vaihtavat keskenään kokemuksia.

Sairaalaklovnityön kehittäjäjoukkoon kuuluu myös tutkijoita. Yhteistyö yliopistojen tutkijoiden ja tutkimusryhmien kanssa tuo toiminnan vaikuttavuuden arviointiin tieteellistä näyttöä ja auttaa viemään sairaalaklovnityötä eteenpäin.

Kansainvälistä yhteiskehittämistä ja kokemusten jakamista toteutetaan eurooppalaisessa katto-organisaatiossa EFHCO:ssa (The European Federation of Healthcare Clown Organizations), jonka laatusertifioitu jäsen Sairaalaklovnit ry on. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on valtakunnallisesti saavutettavan sairaalaklovnitoiminnan mahdollistaminen sekä sairaalaklovnityömuotojen kehittyminen ja laajentuminen.

Sairaalaklovnityön tavoitteena on lapsen potilaskokemuksen parantaminen klovnerian ja leikin keinoin. Pyrimme sujuvoittamaan  hoitohenkilökunnan työtä antamalla lapselle toimenpidetilanteissa hänen tarvitsemaansa tukea, jotta hoitohenkilökunta voi rauhassa keskittyä hoitotoimenpiteeseen. Haluamme vastata yhä paremmin sairaalan tarpeisiin ja hoitohenkilökunnan palvelupyyntöihin. Tavoitteena on vahvistaa lapsen ja hoitohenkilökunnan välistä suhdetta tarjoamalla leikillisiä elementtejä myös hoitohenkilökunnan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen.

Yhdistyksen tavoitteena on jatkuvasti ylläpitää ja kehittää sairaalaklovniartistien ammattitaitoa. Rakenteellisella tasolla tavoittelemme sairaalaklovnityön vakiinnuttamista osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita, valtakunnallisen sairaalaklovnitoiminnan palvelurakenteen voimistamista sekä laajentumista uusille kohderyhmille. Tulevaisuudessa sairaalaklovnityö nähdään toivottavasti kiinteänä osana lasten ja nuorten hoitoa sairaaloissa.

Muutoksen mittaaminen

Lapsen potilaskokemuksen parantaminen

Keräämme perheiltä ja lapsilta palautetta sähköisellä palautelomakkeella ja kerran vuodessa toteutamme tehostetun palautteen keräämisen klovnikierron yhteydessä. Yhteistyössä tutkijoiden kanssa toteutamme vaikuttavuuden arviointitutkimuksia.

Yhteistyön tiivistäminen hoitohenkilökunnan kanssa

Suoritamme joka toinen vuosi hoitohenkilökunnalle suunnatun sähköisen kyselyn, jossa kysymme heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään sairaalaklovnitoiminnasta. Kyselyn tulokset käymme tarkasti läpi yhdistyksen artistien ja hallituksen kanssa. Osallistumme hoitohenkilökunnan osastopalavereihin ja vaihdamme säännöllisesti kokemuksia. Yhdessä ideoimme sairaalaklovnityön uusia käyttömahdollisuuksia sairaalassa.  

Klovnityön kehittäminen

Sairaalaklovniartistit kirjaavat jokaisen työpäivän jälkeen organisaation sisäiseen sovellukseen pääkohtia ja huomioita kustakin työpäivästä. Järjestämme artisteille säännöllisiä koulutuksia ja vertaistapaamisia.

Sairaalaklovnitoiminnan laajuus

Tilastoimme tarkasti kohtaamismäärät niin lasten kuin omaisten ja hoitohenkilökunnan osalta.

 

Toteutussuunnitelma

Kehitämme edelleen läheistä yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa, mahdollistamme paikallisten kaupunkitiimien itsenäisen kehitystyön, panostamme klovnitukeen ja kartoitamme arviointi- ja tutkimustietoa. Viestimme työstämme ja sen vaikuttavuudesta sekä laajennamme yhteistyöverkostojamme.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Sairaalaklovnitoiminnan pääkohderyhmää ovat sairaaloiden lastenosastoilla ja poliklinikoilla hoidossa tai vierailemassa olevat lapsipotilaat sekä heidän omaisensa. Kohtaamme vuosittain keskimäärin 57 000 ihmistä. Vuoden 2022 aikana laajennamme toimintaamme myös ikäihmisille.

Sairaalaklovnit ovat ammattitaiteilijoita, jotka yhdistys on kouluttanut toimimaan vaativassa sairaalaympäristössä.  Heitä koskevat samat hygienia-, turvallisuus-, ja vaitiolosäännöt kuin muutakin henkilökuntaa. Hoivatyön ammattilaiset ovat kouluttaneet artistejamme vuosien varrella esimerkiksi psykiatristen lasten kohtaamiseen, anestesiologiaan ja kivun lievitykseen. Vuonna 2020 toteuttamassamme laajassa hoitohenkilökuntakyselyssä (424 vastaajaa) 93 % koki sairaalaklovnien vaikuttavan positiivisesti lapsen potilaskokemukseen.

Kehitämme jatkuvasti osaamistamme. Kolmivuotisen (2020–2023) Luova Eurooppa -ohjelman kansainvälisen hankkeen myötä olemme yhteistyössä hoitohenkilökunnan, eurooppalaisten sairaalaklovnijärjestöjen ja sote-alojen järjestöjen kanssa kehittämässä uudenlaisia työmuotoja autismikirjon lasten sekä dementiaa sairastavien ikäihmisten parissa työskentelyyn.

Sairaalaklovnit julkaisee v. 2022 helmikuussa kaikille avoimen ja maksuttoman mobiilisovelluksen, joka laajentaa klovnitoimintaa digitaaliseen ympäristöön. Sovellus tarjoaa leikin ja viihteen ohella sairaaloiden lapsille mahdollisuuden viestittelyyn klovnien kanssa (video- ja kuvaviestit), jolla voidaan laajentaa ja jatkaa klovnikohtaamisia potilashuonekohtaamisten lisäksi.

Ratkaisun perusidea **

Tarjoamme korkealaatuista ja kansainvälisesti arvostettua sairaalaklovneriaa lapsille ja nuorille Suomen sairaaloissa valtakunnallisen saavutettavuuden huomioiden. Työskentelemme läheisessä ja alati kehittyvässä yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa tarjoten klovnin osaksi hoitotiimiä lapsen tueksi toimenpiteitä tehtäessä. Toimimme tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä erikoistuen sairaalaklovnerian mahdollisuuksiin toimenpiteitä tehtäessä sekä psykiatrisen hoidon parissa. Lääke- ja hoitotieteellinen tutkimusyhteistyö klovnitoiminnan merkityksestä ja hyödyistä tarjoaa kiinnostavia uusia näkökulmia toimintaamme. Vaikutamme kulttuurihyvinvointipalveluiden vakiintuneena taidetoimijana ja kekseliäänä asiantuntijana osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Liitteet
Kuva
Kaksi sairaalaklovnia ja lapsi sängyssä osastolla
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kiinnostus työmuotoamme kohtaan kasvaa jatkuvasti ja pyrimme vastaamaan tähän kysyntään laajentamalla hyvinvointia lisäävän taidetoiminnan käyttöä osana erilaisia hoito- ja kriisityön osa-alueita. Toimintamallimme tähtää siihen, että kokeilu ja pilotointi olisi mahdollista toteuttaa mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja tavoitteena on aina juurruttaa toiminta pysyväksi osaksi yksikön toimintakulttuuria. Tarpeiden ja niiden ymmärryksen tulee lähteä hoitolaitoksista sisäisesti, jotta yhteistyöstä tulee pitkäjänteistä, joten tärkeässä roolissa on rakentava yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa.

Ennen varsinaisia klovnivierailuja tutustumme organisaatioon, sen henkilökuntaan sekä kerromme työstämme ja sen tarkoituksesta. Yhdessä henkilökunnan kanssa räätälöimme käytännön toteutusta toiveiden ja tarpeiden mukaan. Voimme myös pitää työpajan, jossa henkilökunta pääsee tutustumaan klovnerian perusteisiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Sairaalaklovneriaa voidaan soveltaa eri ikäisille kohderyhmille ja erilaisiin toimintaympäristöihin. Sairaalaklovneilla on kokemusta työskentelystä erilaisten erityisryhmien kanssa, kuten muistisairaiden ikäihmisten, psykiatrisilla osastoilla olevien lasten ja nuorten, autismikirjon lasten sekä aikuisten mielenterveyskuntoutujien kanssa.

Toimintapaikan henkilökunnan on sitouduttava toimintaan ja työskentelemään yhteistyössä klovnien kanssa. Toiminnan pitkäjänteisyys on osoittautunut tärkeäksi, koska tällöin klovnit tulevat niin asiakkaille/potilaille kuin henkilökunnalle tutuiksi ja yhteistyötä voidaan edelleen syventää ja kehittää vastaamaan kohderyhmän tarpeita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Vuonna 2022 THL arvioi Sairaalaklovnit ry:n toimintaa osana HYTE-toimintamallien arviointiprosessia. Sairaalaklovnitoiminta sai arvioinnissa erinomaisen arvosanan (5/5). Sairaalaklovneria on arvion mukaan erinomaista lapsilähtöistä ja vaikuttavaa toimintaa, jolla tuetaan lapsia ja perheitä kuormittavissa tilanteissa. Valtakunnallista klovnityötä toteutetaan läheisessä yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Sairaalaklovnit ovat arvioinnin mukaan osa lapsen hyvää ja laadukasta sairaalahoitoa. Linkki arviointiraporttiin: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022728801

Sairaalaklovnityö on vuosien varrella laajentunut uusille osastoille ja työmenetelmiä on kehitetty eri kohderyhmille. Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa on muuttunut vuorovaikutteisempaan ja tiiviimpään suuntaan. Työskentelemme nykyään paikoissa, joissa emme aiemmin työskennelleet, kuten leikkaussaleissa ja toimenpidehuoneissa. Osana muutosta olemme nykyään yhä enenevissä määrin osa sairaalan henkilökuntaa.

Hoitohenkilökunnalta saatua palautetta:

”Kanyylin laitto pienelle potilaalle meni niin sujuvasti, ettei hän edes huomannut sitä sairaalaklovnin viihdyttäessä, ja äidin (joka pelkäsi varmaan lasta enemmän) nauraessa vedet silmissä. Aivan täydellistä yhteistyötä!”

”Sain loistavaa apua sairaalaklovnilta pienen lapsen tutkimuksessa. Ei olisi sydänfilmi ja verenpaineiden mittaus onnistunut, ellei sairaalaklovni olisi vienyt lapsen huomiota muualle lapselle pelottavassa tutkimustilanteessa.”

Perheiltä saatua palautetta:

“Sairaalaklovni oli mukava yllätys ja oli ihmeellistä, helpottavaa ja vapauttavaa nauraa tällaisessa tilanteessa.”

”Meillä tyttö onnistui ylittämään itsensä klovnin ansiosta. Klovnin läsnäolo ja viihdyttäminen olivat ihan parasta koko sairaala päivän ajasta.”

Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin klovnin läsnäolon vaikutusta tilanteessa, jossa lapsipotilaalle asetetaan laskimokanyyli. Tutkimustulokset osoittavat, että sairaalaklovnin läsnäolo toimenpiteessä vaikuttaa potilaan mielialaan positiivisesti, ja lievittää sekä potilaan että omaisen jännitystä (ks. Karisalmi, N., Mäenpää, K., Kaipio, J. et al. Measuring patient experiences in a Children’s hospital with a medical clowning intervention: a case-control study. BMC Health Serv Res 20, 360 (2020).

 

Liitteet