Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioiminen, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden tavoitteena on lisätä ammattilaisten valmiuksia huomioida asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi. Kokonaisuuteen kuuluu kumppanuuspöytä, sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje sekä tapahtuma.

Toimintaympäristö

Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön vuorovaikutusta ympäristöönsä ja yhteisöönsä. Sosiaalinen hyvinvointi on käsitteenä laaja ja yksilön sosiaalista hyvinvointia voidaan tarkastella eri näkökulmista kuten mielenterveyden, osallisuuden kokemuksen, yksinäisyyden kokemuksen tai syrjäytymisriskissä olemisen näkökulmista. 

Työikäisten psyykkinen oireilu, yksinäisyys ja koettu stressi sekä nuorten ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. Erityisesti koronapandemia vaikutti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, kun rajoitustoimet estivät lähiopiskelun, harrastukset ja muiden 
nuorten tapaamiset. Rajoitukset lisäsivät yksinäisyyttä ja heikensivät osallisuuden kokemusta. Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevia 18–24-vuotiaita oli Satakunnassa 19,2 % vuonna 2023 vastaavan ikäisistä Satakunnassa. 

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat työssään jatkuvasti nuoria, joilla on sosiaalisen hyvinvoinnin vajeita. Hankkeessa tehty kysely hyvinvointialueen ammattilaisille osoitti, että valtaosa (94%) 112:sta vastaajasta kohtaa työssään yksinäisiä asiakkaita. Vaikka vastaajat hyödynsivät järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden sosiaalista hyvinvointia tukevia palveluja, toivottiin niistä myös lisää tietoa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaalisen hyvinvoinnin vajeiden kuten yksinäisyyden tiedetään aiheuttavan inhimillistä kärsimystä, terveysongelmia sekä lisääntyvää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, minkä vuoksi on tärkeää löytää keinoja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimiseen ja yksinäisyyden ehkäisyyn. 

Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen on yksi alueellisen laajan
hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä. Yhteistyö eri toimijoiden, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa on keskeisessä osassa toteutusta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin puutteet voivat näkyä erilaisina terveysongelmina kuten mielenterveyden ongelmina. Yksinäisyyden on myös todettu aiheuttavan suurempaa määrää terveydenhuollon käyntejä.

Sosiaalinen hyvinvointi tulisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollossa. Puuttumalla sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin edistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja voidaan vähentää tarpeetonta palveluiden kysyntää. Sosiaalinen tuki, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja elämänlaatuun. 

Tavoiteltu muutos

Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa asiakastyötä tekevien ammattilaisten herkkyyttä huomioida asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi.

Tavoitteena on lisätä ammattilaisten tietoisuutta palveluista ja toiminnoista, jotka voivat vahvistaa asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä. 

Muutoksen mittaaminen

Kokonaisuuteen liittyy seuraavat toimenpiteet: hyvinvoinnin edistämisen moodle-kurssi, jossa osana kokonaisuutta sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje, Kumppanuuspöydän pilotointi nuorten aikuisten parissa toimiville ammattilaisille sekä Toimijat tutuiksi -tapahtuma nuorten aikuisten parissa toimiville ammattilaisille.

Kumppanuuspöytä: ammattilaisten arvio tapahtuneesta muutoksesta sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisessa.

Hyvinvoinnin edistämisen moodle-kurssi, jonka osana sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje: ammattilaisten arvio kurssin hyödyllisyydestä, hyödyntävätkö ammattilaiset oppimaansa työssään.

Toimijat tutuiksi -tapahtuma: lisäsikö tapahtuma ammattilaisten tietoisuutta nuorten aikuisten palveluista ja toiminnoista, hyödyntävätkö ammattilaiset tapahtumasta saatua tietoa työssään.

Toteutussuunnitelma

Kokeillaan kumppanuuspöytää kehitysalustana, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja 
nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin. Kumppanuuspöytään kootaan yhteen keskeiset toimijat suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorten aikuisten yksinäisyyttä ehkäiseviä ratkaisuja. Keskeisiä toimijoita ovat 
hyvinvointialueen, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien toimijat sekä kokemusasiantuntijat.

Suunnitellaan ja toteutetaan hyvinvoinnin edistämisen verkkokurssi, joka koostuu kolmesta teemasta; sosiaalisesta hyvinvoinnista, kulttuurihyvinvoinnista ja luontohyvinvoinnista. Kurssialustana on moodle-oppimisalusta. 

Järjestetään Toimijat tutuiksi -tapahtuma, johon kutsutaan hyvinvointialueen, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuorten aikaisten parissa työskenteleviä ammattilaisia. Tapahtumassa toimijoilla on mahdollisuus kertoa omasta toiminnastaan sekä oppia muiden järjestämästä toiminnasta nuorten aikuisten parissa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden kohderyhmänä ovat asiakastyötä nuorten aikuisten parissa tekevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hyvinvointialueella, alueen järjestöissä, kunnissa, ja seurakunnissa. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Idea kumppanuuspöytään saatiin Pohjanmaan hyvinvointialueelta, jossa kumppanuuspöytää on käytetty hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyön foorumina. Lisäksi kehittämisessä hyödynnettiin Kuntaliiton Kumppanuuspöydän rakennusopasta.

Liitteet
Ideointi

Muokataan kumppanuuspöydästä paikalliseen tarpeeseen sopiva kokeilu. Kokeillaan ilmiöpohjaista sekä lyhytkestoista kumppanuuspöytämallia.

Idean valinta

Kumppanuuspöydän ilmiöksi valitaan nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeet. Järjestetään neljä kertaa kokoontuva kumppanuuspöytä, johon kutsutaan hyvinvointialueen alueella nuorten aikuisten parissa työskenteleviä ammattilaisia kunnista, järjestöistä, seurakunnista sekä hyvinvointialueelta. 

Ilmiön ja kohderyhmän on oltava riittävän tarkkarajainen, jotta ratkaisuja saadaan työstettyä suhteellisen lyhytkestoisen kokeilun aikana.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kumppanuuspöytä toimii keskustelu- ja kehitysalustana, jossa ilmiönä on nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeet. Kumppanuuspöytään kutsutaan kokemusasiantuntija sekä nuorten aikuisten parissa työskenteleviä ammattilaisia järjestöistä, kunnista sekä hyvinvointialueelta. Tavoitteena löytää ratkaisuja nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin kuten yksinäisyyteen tai heikkoon osallisuuden kokemukseen.

Ratkaisun testaaminen

Kokeillaan kumppanuuspöytää, joka kokoontuu syksyn aikana neljä kertaa. Kokoontumiset kestävät kaksi tuntia. Kumppanuuspöydässä on tarkoitus luoda toimijoiden yhteinen tavoite ja kehittämistoimenpiteet, joilla voidaan vastata nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin. 

Mukana kehittämistyössä on kaksi hankkeen työntekijää sekä hyvinvointialueen HYTE-koordinaattori. Yhteistyötä tehdään Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan sekä kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa kumppanuuspöydän osallistujien nimeämiseksi.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena löytää yhteinen tavoite sekä ratkaisuja nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin sekä kokeilla kumppanuuspöytää lyhytkestoisena keskustelu- ja kehitysalustana, jossa voidaan tarttua ajankohtaisiin ilmiöihin ja löytää niihin ratkaisuja hyödyntäen toimijoiden asiantuntemusta. 

 

Kokeilussa opittua

Käsiteltävä asia tai ilmiö voisi olla vieläkin tarkkarajaisempi, jos kumppanuuspöytätapaamisten kesto on rajallinen. Tärkeää on, että kokoontumisissa päästään varhaisessa vaiheessa konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää tavoitetta.

Ratkaisun perusidea

Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuteen kuuluu toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä ammattilaisten valmiuksia huomioida asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi sekä lisätä nuorten aikuisten parissa työskentelevien toimijoiden tietoisuutta toistensa järjestämistä palveluista ja toiminnoista. 

Kokonaisuuteen kuuluvat tuotokset ovat kumppanuuspöytä, sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje sekä Toimijat tutuiksi -tapahtuma.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kumppanuuspöytää kokeiltiin ratkaisujen löytämiseksi nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin. Samalla selvitettiin kumppanuuspöydän toimivuutta ja mahdollisuutta hyödyntää sitä tulevaisuudessa hyvinvointialueella ratkaisujen kehittämisessä tai päätöksenteon täydentämisessä. Kumppanuuspöydän hyödyntäminen vaatii vastuuorganisaation sekä –henkilön, joka koordinoi ja suunnittelee tapaamiset ja niiden sisällön sekä kokoaa kumppanuuspöydän edustajat. Koordinointia tarvitaan myös yhteisten tavoitteiden muodostamiseksi sekä niiden saavuttamiseksi sekä arvioimiseksi.   Työskentely vaatii työryhmältä sitoutumista sekä jaettua vastuuta sekä toiminnan arviointia.

Laadittiin sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje osana hyvinvoinnin edistämisen moodle-kurssia. Kurssia on ollut suunnittelemassa kolme työntekijää, joista jokainen otti vastuulleen yhden kokonaisuuden (sosiaalinen hyvinvointi, kulttuurihyvinvointi sekä luontohyvinvointi). Kurssi yhdistää teorian ja käytännön. Kurssilta ammattilaiset saavat käytännön työkaluja sosiaalisen hyvinvoinnin, kulttuurihyvinvoinnin ja luontohyvinvoinnin teemoista. Kurssi on jokaisen hyvinvointialueen ammattilaisen vapaasti hyödynnettävissä itseopiskelumateriaalina moodle-oppimisalustalla. Kurssin suorittaminen vie noin tunnin. Osallistujilta pyydetään kurssipalautetta kurssin yhteydessä.

Järjestettiin Toimijat tutuiksi -tapahtuma nuorten aikuisten parissa työskenteleville ammattilaisille. Tapahtumaan kutsuttiin kumppanuuspöytään osallistuneet tahot kertomaan toiminnastaan. Tätä joukkoa laajennettiin niin, että tapahtumassa oli esittelemässä toimintaansa 15 eri tahoa. Jokaisella esittelijällä oli mahdollisuus lyhyeen, organisaationsa ydintoiminnot tiivistävään esitykseen. Esityksien jälkeen toimijoilla oli mahdollisuus esitellä toimintaansa kuulijoille näytteilleasettajina. Tapahtuman järjestäminen vaati käytännön suunnittelua, joka painottui esiintyjien valintaan sekä yhteydenpitoon käytännön järjestelyistä. 

Tapahtumaan tavoiteltiin runsasta osanottoa (noin 100 osallistujaa), mikä vaati tapahtuman markkinointia riittävän ajoissa. Osanottajamäärän suuruus vaikutti myös sopivan tapahtumatilan valintaan. Tilaksi valikoitui auditorio, jonka edustalla oli tilaa näytteilleasettajien pöydille tilaisuuden jälkeen. Tapahtumassa erityisen tärkeää oli aikataulussa pysymisen huomioiminen, koska esiintyjiä oli useita ja jokaisella oli lyhyt puheenvuoro. Tapahtuman jälkeen esiintyjiltä ja osallistujilta kerättiin palaute tapahtumasta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kokonaisuuteen kuuluvat toimenpiteet ovat hyödynnettävissä ja sovellettavissa eri kohderyhmille ja paikallisiin tarpeisiin. Esimerkiksi kumppanuuspöydän toimintamallia pystyy soveltamaan niin käsiteltävän aiheen, edustajien sekä keston osalta.

Kumppanuuspöydän hyödyntäminen vaatii vastuuorganisaation sekä –henkilön, joka koordinoi toimintaa. Vastuunjaosta eri toimijoiden välillä on tärkeää sopia. On tärkeää, että jokaisella osallistujalla on tiedossa kumppanuuspöydän tarkoitus. 

Kaikki kokonaisuuden toimenpiteet vaativat hyvää etukäteissuunnittelua tavoitteesta ja keinoista sekä yhteistyötä eri organisaatioiden ja toimialojen välillä. Toimintoja tai palveluita esittelevissä tapahtumissa kannattaa ottaa huomioon alueellinen ulottuvuus ja tarvittaessa rajata sitä, jotta esiteltävät toimijat toimivat kohderyhmän tai yleisön kanssa samalla alueella.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuudessa kokeiltiin uudenlaisia tapoja edistää ammattilaisten valmiuksia sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimiseen. 

Kumppanuuspöytään osallistuneiden palautteiden perusteella suurin muutos tapahtui yhteistyön ja yhdessä tekemisen lisääntymisessä organisaatioiden välillä. Kumppanuuspöytä vahvisti ammattilaisten tietoisuutta muista nuorten 
aikuisten parissa työskentelevistä ammattilaisista. Käsiteltävän aiheen ja tavoitteen tulisi olla rajatumpi, koska käytössä oleva aika oli melko lyhyt. 

Toimijat tutuiksi -tapahtuman palautekyselyyn vastanneista osallistujilta suurin osa sai tapahtumassa uutta tietoa nuorten aikuisten palveluista ja toiminnasta Satakunnassa. Myös suurin osa hyödyntää tapahtumasta saamaansa tietoa työssään. 

Hyvinvoinnin edistämisen kurssi tuo ammattilaisille mahdollisuuden tutustua käytännönläheisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoihin. Vastaavia verkkokursseja ei ole entuudestaan tarjolla oppimisalustalla. Kurssi julkaistaan elokuussa 2025.