Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioiminen, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden tavoitteena on lisätä ammattilaisten valmiuksia huomioida asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi. Kokonaisuuteen kuuluu kumppanuuspöytä, sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje sekä tapahtuma.
Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön vuorovaikutusta ympäristöönsä ja yhteisöönsä. Sosiaalinen hyvinvointi on käsitteenä laaja ja yksilön sosiaalista hyvinvointia voidaan tarkastella eri näkökulmista kuten mielenterveyden, osallisuuden kokemuksen, yksinäisyyden kokemuksen tai syrjäytymisriskissä olemisen näkökulmista.
Työikäisten psyykkinen oireilu, yksinäisyys ja koettu stressi sekä nuorten ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. Erityisesti koronapandemia vaikutti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, kun rajoitustoimet estivät lähiopiskelun, harrastukset ja muiden
nuorten tapaamiset. Rajoitukset lisäsivät yksinäisyyttä ja heikensivät osallisuuden kokemusta. Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevia 18–24-vuotiaita oli Satakunnassa 19,2 % vuonna 2023 vastaavan ikäisistä Satakunnassa.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat työssään jatkuvasti nuoria, joilla on sosiaalisen hyvinvoinnin vajeita. Hankkeessa tehty kysely hyvinvointialueen ammattilaisille osoitti, että valtaosa (94%) 112:sta vastaajasta kohtaa työssään yksinäisiä asiakkaita. Vaikka vastaajat hyödynsivät järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden sosiaalista hyvinvointia tukevia palveluja, toivottiin niistä myös lisää tietoa.
Sosiaalisen hyvinvoinnin vajeiden kuten yksinäisyyden tiedetään aiheuttavan inhimillistä kärsimystä, terveysongelmia sekä lisääntyvää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, minkä vuoksi on tärkeää löytää keinoja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimiseen ja yksinäisyyden ehkäisyyn.
Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen on yksi alueellisen laajan
hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä. Yhteistyö eri toimijoiden, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa on keskeisessä osassa toteutusta.
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa asiakastyötä tekevien ammattilaisten herkkyyttä huomioida asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi.
Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten välistä yhteistyötä sekä lisätä tietoisuutta palveluista ja toiminnoista, jotka voivat vahvistaa asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä.
Kokonaisuuteen liittyy seuraavat toimenpiteet: hyvinvoinnin edistämisen moodle-kurssi, jossa osana kokonaisuutta sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje, Kumppanuuspöydän pilotointi nuorten aikuisten parissa toimiville ammattilaisille sekä Toimijat tutuiksi -tapahtuma nuorten aikuisten parissa toimiville ammattilaisille.
Kumppanuuspöytä: osallistujien arvio kumppanuuspöydästä toimintatapana sekä osallistujien arvio tapahtuneesta muutoksesta sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisessa.
Hyvinvoinnin edistämisen moodle-kurssi, jonka osana sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje: ammattilaisten arvio kurssin hyödyllisyydestä, hyödyntävätkö ammattilaiset oppimaansa työssään.
Toimijat tutuiksi -tapahtuma: lisäsikö tapahtuma ammattilaisten tietoisuutta nuorten aikuisten palveluista ja toiminnoista, hyödyntävätkö ammattilaiset tapahtumasta saatua tietoa työssään.
Kokeillaan kumppanuuspöytää kehitysalustana, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja
nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin. Pilotissa ilmiöksi kumppanuuspöytään valitaan nuorten aikuisten yksinäisyys. Kumppanuuspöytään kootaan yhteen keskeiset toimijat suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorten aikuisten yksinäisyyttä ehkäiseviä ratkaisuja. Keskeisiä toimijoita ovat
hyvinvointialueen, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien toimijat sekä kokemusasiantuntijat.
Suunnitellaan ja toteutetaan hyvinvoinnin edistämisen verkkokurssi, joka koostuu kolmesta teemasta; sosiaalisesta hyvinvoinnista, kulttuurihyvinvoinnista ja luontohyvinvoinnista. Kurssialustana on moodle-oppimisalusta.
Järjestetään Toimijat tutuiksi -tapahtuma, johon kutsutaan hyvinvointialueen, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuorten aikuisten parissa työskenteleviä ammattilaisia. Tapahtumassa toimijoilla on mahdollisuus kertoa omasta toiminnastaan sekä verkostoitua ja saada tietoa muiden järjestämästä toiminnasta nuorten aikuisten parissa.
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden kohderyhmänä ovat asiakastyötä nuorten aikuisten parissa tekevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hyvinvointialueella, alueen järjestöissä, kunnissa, ja seurakunnissa. Asiakasymmärrystä on kerrytetty välillisesti mukana olleiden toimijoiden kautta.
Idea kumppanuuspöytään saatiin Pohjanmaan hyvinvointialueelta, jossa kumppanuuspöytää on käytetty hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyön foorumina. Lisäksi kehittämisessä hyödynnettiin Kuntaliiton Kumppanuuspöydän rakennusopasta.
Muokataan kumppanuuspöydästä paikalliseen tarpeeseen sopiva kokeilu. Kokeillaan ilmiöpohjaista sekä lyhytkestoista kumppanuuspöytämallia.
Kumppanuuspöydän ilmiöksi valitaan nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeet, erityisesti yksinäisyys. Järjestetään neljä kertaa kokoontuva kumppanuuspöytä, johon kutsutaan Satakunnassa nuorten aikuisten parissa työskenteleviä ammattilaisia kunnista, järjestöistä, seurakunnista sekä hyvinvointialueelta.
Ilmiön ja kohderyhmän on oltava riittävän tarkkarajainen, jotta ratkaisuja saadaan työstettyä suhteellisen lyhytkestoisen kokeilun aikana.
Kumppanuuspöytä toimii keskustelu- ja kehitysalustana, jossa ilmiönä on nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeet. Kumppanuuspöytään kutsutaan kokemusasiantuntija sekä nuorten aikuisten parissa työskenteleviä ammattilaisia järjestöistä, kunnista sekä hyvinvointialueelta. Tavoitteena löytää ratkaisuja nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin kuten yksinäisyyteen tai heikkoon osallisuuden kokemukseen.
Kokeillaan kumppanuuspöytää, joka kokoontuu syksyn aikana neljä kertaa. Kokoontumiset kestävät kaksi tuntia. Kumppanuuspöydässä on tarkoitus luoda toimijoiden yhteinen tavoite ja kehittämistoimenpiteet, joilla voidaan vastata nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin.
Mukana kehittämistyössä on kaksi hankkeen työntekijää sekä hyvinvointialueen HYTE-koordinaattori. Yhteistyötä tehdään Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan sekä kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa kumppanuuspöydän osallistujien nimeämiseksi.
Tavoitteena on löytää ratkaisuja nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin sekä kokeilla kumppanuuspöytää lyhytkestoisena keskustelu- ja kehitysalustana, jossa voidaan tarttua ajankohtaisiin ilmiöihin ja löytää niihin ratkaisuja hyödyntäen toimijoiden asiantuntemusta.
Käsiteltävän asian tai ilmiön tulee olla tarkkarajainen, jos kumppanuuspöytätapaamisten kesto on rajallinen. Tärkeää on, että kokoontumisissa päästään varhaisessa vaiheessa konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää tavoitetta.