Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioiminen, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden tavoitteena on lisätä ammattilaisten valmiuksia huomioida asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi. Kokonaisuuteen kuuluu kumppanuuspöytä, sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje sekä tapahtuma.
Toimintamallin nimi
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden tavoitteena on lisätä ammattilaisten valmiuksia huomioida asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi. Kokonaisuuteen kuuluu kumppanuuspöytä, sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje sekä tapahtuma.
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuteen kuuluu toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä ammattilaisten valmiuksia huomioida asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi.
Kokonaisuuteen kuuluvat tuotokset ovat kumppanuuspöytä, sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje sekä Toimijat tutuiksi -tapahtuma.
Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön vuorovaikutusta ympäristöönsä ja yhteisöönsä. Sosiaalinen hyvinvointi on käsitteenä laaja ja yksilön sosiaalista hyvinvointia voidaan tarkastella eri näkökulmista kuten mielenterveyden, osallisuuden kokemuksen, yksinäisyyden kokemuksen tai syrjäytymisriskissä olemisen näkökulmista.
Työikäisten psyykkinen oireilu, yksinäisyys ja koettu stressi sekä nuorten ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. Erityisesti koronapandemia vaikutti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, kun rajoitustoimet estivät lähiopiskelun, harrastukset ja muiden
nuorten tapaamiset. Rajoitukset lisäsivät yksinäisyyttä ja heikensivät osallisuuden kokemusta. Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevia 18–24-vuotiaita oli Satakunnassa 19,2 % vuonna 2023 vastaavan ikäisistä Satakunnassa.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat työssään jatkuvasti nuoria, joilla on sosiaalisen hyvinvoinnin vajeita. Hankkeessa tehty kysely hyvinvointialueen ammattilaisille osoitti, että valtaosa (94%) 112:sta vastaajasta kohtaa työssään yksinäisiä asiakkaita. Vaikka vastaajat hyödynsivät järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden sosiaalista hyvinvointia tukevia palveluja, toivottiin niistä myös lisää tietoa.
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden kohderyhmänä ovat asiakastyötä nuorten aikuisten parissa tekevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hyvinvointialueella, alueen järjestöissä, kunnissa, ja seurakunnissa.
Kumppanuuspöytää kokeiltiin ratkaisujen löytämiseksi nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin. Samalla selvitettiin kumppanuuspöydän toimivuutta ja mahdollisuutta hyödyntää sitä tulevaisuudessa hyvinvointialueella ratkaisujen kehittämisessä tai päätöksenteon täydentämisessä. Kumppanuuspöydän hyödyntäminen vaatii vastuuorganisaation sekä –henkilön, joka koordinoi ja suunnittelee tapaamiset ja niiden sisällön sekä kokoaa kumppanuuspöydän edustajat. Koordinointia tarvitaan myös yhteisten tavoitteiden muodostamiseksi sekä niiden saavuttamiseksi sekä arvioimiseksi. Työskentely vaatii työryhmältä sitoutumista sekä jaettua vastuuta sekä toiminnan arviointia.
Laadittiin sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje osana hyvinvoinnin edistämisen moodle-kurssia. Kurssia on ollut suunnittelemassa kolme työntekijää, joista jokainen otti vastuulleen yhden kokonaisuuden (sosiaalinen hyvinvointi, kulttuurihyvinvointi sekä luontohyvinvointi). Kurssi yhdistää teorian ja käytännön. Sisällöt suunniteltiin niin, että ammattilaisilla on mahdollisuus hyödyntää kurssilla oppimaansa käytännössä. Kurssi on jokaisen hyvinvointialueen ammattilaisen vapaasti hyödynnettävissä itseopiskelumateriaalina moodle-oppimisalustalla. Kurssin suorittaminen vie noin tunnin. Osallistujilta pyydetään kurssipalautetta kurssin yhteydessä.
Järjestettiin Toimijat tutuiksi -tapahtuma nuorten aikuisten parissa työskenteleville ammattilaisille. Tapahtumaan kutsuttiin kumppanuuspöytään osallistuneet tahot kertomaan toiminnastaan. Tätä joukkoa laajennettiin niin, että tapahtumassa oli esittelemässä toimintaansa 15 eri tahoa. Jokaisella esittelijällä oli mahdollisuus lyhyeen, organisaationsa ydintoiminnot tiivistävään esitykseen. Esityksien jälkeen toimijoilla oli mahdollisuus esitellä toimintaansa kuulijoille näytteilleasettajina. Tapahtuman järjestäminen vaati käytännön suunnittelua, joka painottui esiintyjien valintaan sekä yhteydenpitoon käytännön järjestelyistä.
Tapahtumaan tavoiteltiin runsasta osanottoa (noin 100 osallistujaa), mikä vaati tapahtuman markkinointia riittävän ajoissa. Osanottajamäärän suuruus vaikutti myös sopivan tapahtumatilan valintaan. Tilaksi valikoitui auditorio, jonka edustalla oli tilaa näytteilleasettajien pöydille tilaisuuden jälkeen. Tapahtumassa erityisen tärkeää oli aikataulussa pysymisen huomioiminen, koska esiintyjiä oli useita ja jokaisella oli lyhyt puheenvuoro. Tapahtuman jälkeen esiintyjiltä ja osallistujilta kerättiin palaute tapahtumasta.
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuudessa kokeiltiin uudenlaisia tapoja edistää ammattilaisten valmiuksia sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimiseen.
Kumppanuuspöytään osallistuneiden palautteiden perusteella suurin muutos tapahtui yhteistyön ja yhdessä tekemisen lisääntymisessä organisaatioiden välillä. Kumppanuuspöytä vahvisti ammattilaisten tietoisuutta muista nuorten
aikuisten parissa työskentelevistä ammattilaisista. Käsiteltävän aiheen ja tavoitteen tulisi olla rajatumpi, koska käytössä oleva aika oli melko lyhyt.
Toimijat tutuiksi -tapahtuman palautekyselyyn vastanneista osallistujilta suurin osa sai tapahtumassa uutta tietoa nuorten aikuisten palveluista ja toiminnasta Satakunnassa. Myös suurin osa hyödyntää tapahtumasta saamaansa tietoa työssään.
Hyvinvoinnin edistämisen kurssi tuo ammattilaisille mahdollisuuden tutustua käytännönläheisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoihin. Vastaavia verkkokursseja ei ole entuudestaan tarjolla oppimisalustalla. Kurssi julkaistaan elokuussa 2025.
Kansikuva
