Sosiaalisen kuntoutuksen nykytilakartoitus Satakunnassa
Satakunnan hyvinvointialueella on järjestetty sosiaalista kuntoutusta eri tavoin. Nykytilakartoituksen tavoitteena on kartoittaa millaisia eroavaisuuksia järjestämistavoissa on ja luoda tämän avulla hyvinvointialueelle oma toimintamalli.
Satakunnan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023. Sosiaalipalvelujen palvelualueella palveluvalikko oli laaja ja monihaarainen. Sosiaalisen kuntoutuksen osalta käytössä ei ole ollut yhtenäistä toimintatapaa. Pelkästään käsitteistö kentällä oli kirjavaa. Sosiaalisen kuntoutuksen nykytilakartoitusta on tehty Satakunnan alueella jo vuosia. Yhteistä käsitystä ei kuitenkaan ole saatu. Vastuualueella ei ole ollut käytettävissä tilastotietoja siitä, kuinka paljon palvelua on myönnetty ja miten toiminta on järjestetty sekä organisoitu. Tämän saattelemana tehtiin nykytilakartoitus, jossa pyydetyt asiat koottiin yhteen. Esiin nousi käsitetasolla yhteisen ymmärryksen puute. Onko sosiaalinen kuntoutus kuntoutukseen kytkeytyvää työtä vai osa työllisyyden hoitoa ja kuntouttavaan työtoimintaa edeltävä tai rinnastettava toimenpide. Sosiaalisen kuntoutuksen suhde muihin sosiaalipalveluihin, erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan on epäselvä. Nykytilanteessa suuri osa sosiaalisesta kuntoutuksesta mahdollisesti hyötyvistä asiakkaista ohjautuu kuntouttavaan työtoimintaan.
Sosiaalisesta kuntoutuksesta säädetään sosiaalihuoltolaissa §17.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Nykytilakartoituksen lähtötilanteena oli kirjava käytäntö sosiaalisen kuntoutuksen osalta. Tavoitteena on kartoittaa miten Satakunnan alueella on myönnetty sosiaalista kuntoutusta ja mitä tämä on sisältänyt sekä kuinka monta asiakasta kullakin paikkakunnalla on ollut vuonna 2022.
Satakunnan hyvinvointialueella koottiin aikuisten vastaanottopalveluiden taholta työryhmä, johon osallistui työntekijöitä eri paikkakunnilta. Tavoitteena oli yhteisen ymmärryksen löytyminen ja nykytilakartoituksen jälkeen mallintaa hyvinvointialueen tuleva oma toimintamalli.
Tehdyn nykytilakartoituksen jälkeen tavoitteena on, että sosiaaliseen kuntoutukseen on yhteinen määritelmä. Mitä tämä sisältää ja palvelun asiakassegmentointi.
Sosiaalisen kuntoutuksen tehostettua yksilötyötä tehdään sosiaalityössä, mutta tätä ei välttämättä tunnisteta sosiaalisen kuntoutuksen osana. Ensisijaisena tavoiteltuna muutoksena on saada käsitys miten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus eroavat toisistaan.
Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus hankkeen aikuissosiaalityön asiantuntija kartoittaa hyvinvointialueelle kuuluvilta paikkakunnilta, mitä sosiaalinen kuntoutus on ja paljonko palvelua on myönnetty. Vastaukset lähetetään sähköpostitse.
Sosiaalisen kuntoutuksen työryhmä mahdollistaa tietojen saamisen.
Kohderyhmänä sosiaalisessa kuntoutuksessa ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, vapautuvat vangit, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ja maahanmuuttajat. Palvelu on kuitenkin tarkoitettu kaikenikäisille ja Sosiaalihuoltolain (1301/2014) palvelua voidaan myöntää myös ikäihmisille. Palvelua voidaan toteuttaa ja tuottaa sosiaalipalveluiden lisäksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Kaiken taustalla taustaorganisaatiosta riippumatta on asiakkaan kokonaisvaltainen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, johon omalta osaltaan vastaa sosiaalihuollon ammattilaisen tekemä palvelutarpeenarviointi. Palvelutarpeenarvioinnissa tulee ottaa huomioon asiakkaan muut palvelukokonaisuudet ja luoda tästä kokonaisuus, jossa asiakas on keskiössä.