Sosiaalisen kuntoutuksen nykytilakartoitus Satakunnassa
Satakunnan hyvinvointialueella on järjestetty sosiaalista kuntoutusta eri tavoin. Nykytilakartoituksen tavoitteena on kartoittaa millaisia eroavaisuuksia järjestämistavoissa on ja luoda tämän avulla hyvinvointialueelle oma toimintamalli.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Satakunnan hyvinvointialueella on järjestetty sosiaalista kuntoutusta eri tavoin. Nykytilakartoituksen tavoitteena on kartoittaa millaisia eroavaisuuksia järjestämistavoissa on ja luoda tämän avulla hyvinvointialueelle oma toimintamalli.
Toimintamalli lyhyesti
Satakunnan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023. Sosiaalipalvelujen palvelualueella palveluvalikko oli laaja ja monihaarainen. Sosiaalisen kuntoutuksen osalta käytössä ei ole ollut yhtenäistä toimintatapaa. Pelkästään käsitteistö kentällä oli kirjavaa. Sosiaalisen kuntoutuksen nykytilakartoitusta on tehty Satakunnan alueella jo vuosia. Yhteistä käsitystä ei kuitenkaan ole saatu. Vastuualueella ei ole ollut käytettävissä tilastotietoja siitä, kuinka paljon palvelua on myönnetty ja miten toiminta on järjestetty sekä organisoitu. Tämän saattelemana tehtiin nykytilakartoitus, jossa pyydetyt asiat koottiin yhteen. Esiin nousi käsitetasolla yhteisen ymmärryksen puute. Onko sosiaalinen kuntoutus kuntoutukseen kytkeytyvää työtä vai osa työllisyyden hoitoa ja kuntouttavaan työtoimintaa edeltävä tai rinnastettava toimenpide. Sosiaalisen kuntoutuksen suhde muihin sosiaalipalveluihin, erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan on epäselvä. Nykytilanteessa suuri osa sosiaalisesta kuntoutuksesta mahdollisesti hyötyvistä asiakkaista ohjautuu kuntouttavaan työtoimintaan.
Sosiaalisesta kuntoutuksesta säädetään sosiaalihuoltolaissa §17.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Kohderyhmänä sosiaalisessa kuntoutuksessa ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, vapautuvat vangit, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ja maahanmuuttajat. Palvelu on kuitenkin tarkoitettu kaikenikäisille ja Sosiaalihuoltolain (1301/2014) palvelua voidaan myöntää myös ikäihmisille. Palvelua voidaan toteuttaa ja tuottaa sosiaalipalveluiden lisäksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Kaiken taustalla taustaorganisaatiosta riippumatta on asiakkaan kokonaisvaltainen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, johon omalta osaltaan vastaa sosiaalihuollon ammattilaisen tekemä palvelutarpeenarviointi. Palvelutarpeenarvioinnissa tulee ottaa huomioon asiakkaan muut palvelukokonaisuudet ja luoda tästä kokonaisuus, jossa asiakas on keskiössä.
Yhteinen toimintamalli voidaan luoda vain, kun ensin selvitetään mitä sosiaalinen kuntoutus voi olla. Terminologiassa tulee puhua samasta asiasta. Tulevan hyvinvointialueen toimintamallin jälkeen ammattilaisilla on käsitys mitä sosiaalinen kuntoutus hyvinvointialueella on ja kuka sitä myöntää sekä ennen kaikkea miten sosiaalinen kuntoutus ja sosiaaliohjaus eroavat toisistaan.
Sosiaalisen kuntoutuksen nykytilakartoitus tehtiin Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus hankkeen toimesta. Hyvinvointialueen kuntien sosiaalihuollon ammattilaisille lähetettiin kysely, jossa kysyttiin, kuinka monta sosiaalisen kuntoutuksen päätöstä oli kyseisellä paikkakunnalla tehty vuonna 2022 ja mihin lakipykälään tämä on perustunut. Kyselyssä kysyttiin myös minkä ikäisille päätökset oli tehty ja mitä palvelu oli sisältänyt.
Tehdyn kyselyn tuloksena oli, että kirjallisia toimintaohjeita tai materiaalia ei pääsääntöisesti ole tehty ja kaikkialla ei palveluun ole myöskään budjetoitu erillistä rahaa. Palvelua oli myönnetty aikuissosiaalityöstä ja päihdepalveluista, mutta osaltaan myös lapsi- ja perhepalveluista. Kentällä käytettävä käsitteistö ja terminologia erosivat toisistaan, vaikka käytännön tasolla puhuttiin samasta asiasta. Käsitteelle sosiaalinen kuntoutus ei ollut määritelmää ja osittain tämän vuoksi käytäntö oli kirjavaa. Käytännön tasolla sosiaalinen kuntoutus oli paljolti kuntouttavaan työtoimintaan rinnastettavaa toimintaa ja tavoite oli työelämäpainotteinen. Osaltaan asiakkaille oli myönnetty sosiaalista työtoimintaa ja käytännössä puhuttiin sosiaalisesta kuntoutuksesta. Sosiaalinen kuntoutus on sisältänyt mm. erilaisia ryhmätoimintoja, kotiin annettavaa palvelua, taloudellista tukea ja sosiaaliohjausta.
Kentällä sosiaalihuollon ammattilaiset ovat käyttäneet erilaisia termejä, kuten
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaalinen työtoiminta
- Kuntouttava työtoiminta
- Sosiaalihuollon tukipalvelu
- Päivätoiminta
Edellä mainittuja käsitteitä käytettiin samalla, kun puhe oli sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kehittämisen aiheena tulee olla, miten nämä eroavat toisistaan. Jatkossa tulee puhua samoista asioista eli käsitteistö tulee yhdenmukaistaa.
Sosiaalisen kuntoutuksen päätöksiä oli tehty pääasiassa työikäisten sosiaalipalveluissa, päihdepalveluissa ja osittain myös lapsi- ja perhepalveluissa. Päätökset oli tehty Päihdehuoltolain (41/1986) 7§ ja Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 11§, 17§, 24§, 34§, 37§, 38§ ja 39§ perusteella. Työikäisten sosiaalipalveluissa päätökset on tehty pääasiassa Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 17§ mukaisesti.
Kentältä nousi esiin pohdintaa siitä, kenelle tai mille palvelualueelle sosiaalinen kuntoutus kuuluu. Kuka tekee jatkossa päätökset ja mitä toiminta käytännössä on. Nykytilakartoituksen tavoitteena onkin nyt viedä tieto eteenpäin johtavalle taholle ja tämä toimii pohjana Satakunnan hyvinvointialueen tulevan sosiaalisen kuntoutuksen mallintamiselle. Tavoitteena on yhdenmukaistaa käytännöt ja käsitteet. Sosiaalipalveluiden ammattilaisilla oli pohdintaa siitä, onko mahdollista, että sosiaalisen kuntoutuksen päätökset voidaan tehdä keskitetysti kaikille yli 18- vuotiaille ja miten mahdollisesti päihdepalvelut tähän nivoutuu.
Eräillä paikkakunnilla sosiaalisesta kuntoutuksesta maksettiin asiakkaalle nimellinen korvaus palveluun osallistumisesta. Tätä on pidetty paljolti kannustimena. Tällä on tuettu mm. julkisen liikenteen käyttö ja osallistuminen erinäisiin toimintoihin. Hyvinvointialueelle siirryttäessä tämä mahdollisuus korvauksen maksamiseen on poistunut. Kaikkialla rahaa ei ole maksettu ja kentältä nousi huoli siitä, että hyvinvointialueelle siirryttäessä on kerrottu, että kuntalaisten tilanne ei tule heikentymään ja tässä tapauksessa niin on käynyt.
Alueilla ei ole varattu sosiaaliseen kuntoutukseen omaa budjettia ja tämä tuo haasteen tulevalle hyvinvointialueen toimintamallille. Talousarviota tehdessä ei ole esittää tilastoja siitä, kuinka paljon palvelu hyvinvointialueelle kustantaa, kun palvelua tuotetaan kaikille tasapuolisesti.
Kaiken keskiössä tulee olla valtakunnalliset sosiaalihuollon asiakasasiakirjarakenteet ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansalliset käsitteet. Sosiaalihuollon tiedot tulevat vähitellen asiakkaan nähtäville OmaKantaan. Lapsiperheiden, iäkkäiden ja työikäisten palvelujen tiedot tulevat näkymään OmaKannassa viimeistään 1.9.2024. Tämä tulee ottaa huomioon, kun sosiaalisen kuntoutuksen mallia hyvinvointialueella mallinnetaan, jotta nämä täyttäisivät heti sosiaalihuollon palveluluokituksen.
Sosmeta- palvelussa olevat asiakasasiakirjarakenteet tulee ottaa valtakunnallisesti käyttöön julkisessa ja myös yksityisessä sosiaalihuollossa. Tämä käyttöönotto perustuu asiakastietolakiin ja THL:n asiakasasiakirjoista antamaan määräykseen. Tätä ei voida täten ohittaa tulevassa mallinnuksessa.
Satakunnan hyvinvointialueella on tehdyn nykytilakartoituksen jälkeen koottu kehittäjäryhmä, joka mallintaa tulevaa toimintamallia sekä palveluprosessia. Tärkeää on kuvata asiakkaan palvelupolku - miten asiakas ohjautuu sosiaaliseen kuntoutukseen ja mitä palvelu voi olla.
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmä esittää erilaisia ehdotuksia, joista lähdetään mallintamaan hyvinvointialueen omaa toimintamallia aikuisten sosiaalipalveluissa. Tavoitteena on ennen kaikkea tehdä oma toimintaohje ja - malli, joka on lyhyt ja ytimekäs. Tämä tulee toimimaan työntekijän perehdyttäjänä, että ohjenuorana yhteistyökumppaneille.
Päällimmäisenä tavoitteena on jatkossa kartoittaa sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen ero käytännössä ja avata tämä selkeästi tulevassa toimintaohjeessa.
Kansikuva
