Spessu valmennus nuorille, joilla on erityisen tuen tarve oppimisessa ja työelämään siirtymisessä

NEET-nuorille suunnatun Spessu-valmennuksen avaintekijöitä ovat olleet riittävän pitkäkestoinen tuki, dialoginen ohjaus ja luottamuksen saavuttaminen. Valmennuksessa nuorten kanssa rakennettiin riittävää perustaa, jonka turvin pystyy hakeutumaan koulutukseen tai työelämään.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Hankkeen suunnitteluvaiheessa kohderyhmään kuuluvien ja yhteistyötahojen haastattelujen perusteella tiedettiin, että yläsavolaisilla erityisnuorilla on tarvetta työelämä- ja opiskeluvalmiuksien kehittämiseen ja tukemiseen ja siksi heillä on suurempi riski keskeyttää opintonsa. Alueella tiedettiin olevan myös suuri määrä mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria, joilla on vaikeuksia päästä edes opintojen alkuun. Palveluja ei ollut riittävästi tai nuoret eivät sitoutuneet niihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmäksi määriteltiin aluksi erityisnuoret, mutta mitään diagnoosia ei vaadittu. Heti hankkeen alkaessa Spessuun ohjautui nuoria ammatillisesta oppilaitoksesta sekä aikuissosiaalityöstä. Näillä nuorilla opinnot eivät edenneet, tai he, jotka olivat suorittaneet jo tutkinnon, eivät työllistyneet eivätkä aktiivisesti välttämättä etsineet töitä. Osa nuorista ei ole ollut minkään palvelun piirissä. Osa on siirtynyt vuosien ajan vain palveluista toiseen ilman, että ongelmien perussyihin on kyetty vaikuttamaan. Spessuun osallistuneita nuoria on rohkaistu kertomaan toiveistaan ja omista kokemuksistaan, jolloin toimintaa on voitu toteuttaa heille sopivista lähtökohdista käsin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Nuoret on tavoitettu laajan verkostoyhteistyön kautta. Spessu-työryhmään kuului edustajia ammatillisista oppilaitoksista, aikuissosiaalityöstä, nuorisopsykiatriasta, Ohjaamosta, TE-toimistosta ja samantyyppisten hankkeiden toteuttajista. Nuorille kerrottiin toiminnasta kasvokkain ja jo ensitapaamisessa pyrittiin luomaan rento ja luottamuksellinen ilmapiiri.

Toimintamalliin sisältyy yksilövalmennus sekä ryhmätapaamiset. Yksilö- ja ryhmävalmennusten työvälineenä on ollut dialoginen ohjaus. Useilla asiakkailla työskentely on painottunut sosiaaliseen kuntoutumiseen.

Asiakkaan kohtaaminen yksilövalmennuksessa ei sisällä ennakko-olettamuksia. Asiakas tulee kuulluksi (avoin keskustelu ja tietoinen kuuleminen) ja eri apuvälineillä (Goaling- tavoiteportaat, Kykyviisari) saavutettu lisätieto tuottaa yhteisen näkemyksen kokonaistilanteesta. Asetelma helpottaa jatkotoimien suunnittelemista sekä nuoren tavoitteiden asettelua. Työote osallistaa asiakasta ja tuottaa onnistumisen kokemuksia sekä uskoa omiin kykyihin. Työskentely etenee suunnitelmallisesti, mutta kiirehtimättä asiakkaan valmiuksien mukaisesti.

Ryhmävalmennuksissa asiakkailla on mahdollisuus osallistua kulloisenkin aiheen (esim. omat vahvuudet, oppimistaidot ym.) käsittelyyn haluamallaan tavalla kuunnellen tai keskustellen. Aiheiden taustamateriaali ja valmentajien kommunikaatio on toteutettu ymmärrettävästi ja asiakkaille tuttuja termejä käyttäen. Asiakkaiden palautteen perusteella työote koettiin helposti omaksuttavaksi ja sosiaalisesti pidättyväisille henkilöille stressittömäksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Nuorten kohtaamisessa ja sitouttamisessa eri palveluihin tärkeää on dialoginen työote, nuorten aito kohtaaminen ja sitä kautta luottamuksen saavuttaminen. Valmentajilla/ohjaajilla tulee olla aikaa ja halua kuunnella ja heillä tulee olla ymmärrystä nuorten toimintaympäristöstä. Luottamuksen kautta on mahdollista saada nuori katsomaan tilannettaan laajemmin ja uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa.

Spessun aikana rakennettiin verkostoyhteistyötä (sosiaalityö, mielenterveyspalvelut, Ohjaamo, oppilaitokset, nuorille suunnattujen hankkeiden toteuttajat, TE-palvelut, yritykset). Yhteistyö pitää sisällään asiakasohjauksen, nuorten asioiden hoitamisen yhteistyössä eri palveluntuottajien kesken (nuorten suostumuksella) sekä palveluihin liittyvän tiedon jakamisen (palvelujen saatavuus, muuttuvat yhteistiedot, tapahtumat, nuoriin liittyvien ilmiöiden käsittely, kuten esim. huumeiden käytön ehkäisy). Verkostoyhteistyö vähentää päällekkäisyyttä, parantaa nuorten oikea-aikaiseen palveluun siirtymistä ja palvelujen vaikuttavuutta, kun palveluntuottajalla on kokonaisvaltaista tietoa nuoren tilanteesta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää dialogisen työotteen hallintaa, aikaa ja halua kuunnella nuoria ja ymmärrystä nuorten toimintaympäristöstä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Spessun tavoitteena oli, että suurin osa osallistujista siirtyy tuetusti työmarkkinoille, oppisopimuskoulutukseen tai opiskelemaan. Noin kolmannes suuntautui työmarkkinoille tai aloitti koulutuksen ja kolmannes aloitti työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan. Se, että nuoria on päässyt töihin tai koulutukseen, on edellyttänyt vahvaa dialogista ohjausta ja pitkäkestoista, yksilöllistä tukea ja ”rinnalla kulkemista” perustan rakentamiseksi. Noin kolmannes nuorista ohjautui toiseen palveluun (Kelan ammatillinen kuntoutus, tuettu asumispalvelu, mielenterveyskuntoutus, muut sosiaalisen kuntoutuksen hankkeet)