Strukturoitu kuntouttava ryhmätoiminta päihde- ja riippuvuuspalveluissa
Päihde- ja riippuvuuspalveuiden saatavuutta ja vaikuttavuutta on pyritty lisäämään kehittämällä ryhmämuotoista, strukturoitua avokuntoutusta yksilökuntoutuksen sijaan tai rinnalle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valtakunnallisena tavoitteena on muun muassa turvata yhdenvertaiset, laadukkaat sote-palvelut hyvinvointialueilla sekä parantaa palvelun saatavuutta. Tämä on huomioitu Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiaa laadittaessa siten, että tavoitteeksi on nostettu osallisuus, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen, yhdenvertaisuus ja vaikuttavuus. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman tavoitteena on samoin parantaa palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus. Tällä pyritään myös tehokkuuteen kustannusten suhteen.
Päihde- ja riippuvuuspalveluihin syntyy ajoittain jonoa ja toisaalta asiakkuudet pitkittyvät monesta eri syystä. Asiakkuus voi välillä keskeytyä päihteenkäytön tai muun syyn vuoksi. Asiakkaan keinovalikoimaa ja sosiaalista tukea pyritään lisäämään hoidon struktuuria korostamalla sekä vertaistukea tarjoamalla.
Strukturoituun ryhmään voidaan ottaa useampi asiakas yhtä aikaa, jolloin asiakas osallistuu ohjattuun kuntouttavaan ja vertaistuelliseen ryhmään ja pääsee vaikuttamaan ryhmän ohjelman sisältöön. Struktuurilla lisätään hoidon vaikuttavuutta ja nopeutetaan hoitoon pääsyä.
Kehittämistyötä tehdään Soite 2.1 Tulevaisuuden sotekeskus - hankeen alla, Toimiva kuntoutus- osahankkeessa. Osahankkeen yksi tavoite on laatia ja ottaa käyttöön kuntoutuspalvelujen yhteensovitettu ohjausmalli sote-vastaanotoilla, asiakkaan ohjaamisessa kuntoutuksen eri palveluihin. Kokonaisuudessa kehitetään monialaisen kuntoutuksen yhteensovittamista ja palveluihin ohjautumista.
Toimiva kuntoutus- osahankkeen projektiryhmässä on osallistujia seuraavilta palvelualueilta:
-Aikuissosiaalityö (Saara-Mari Olaussen),-Päihde- ja riippuvuuspalvelut (Virpi Karhu),-Mielenterveyspalvelut (Hanna Pylväinen),-Kuntoutus- ja neurologia (Marja-Leena Mattila, Mirva Rasmus ja Anne Saari),-Lapsiperheiden sosiaalipalvelut (Arja Seppälä)
Projektiryhmän toimintaa ovat olleet tukemassa hankekoordinaattori ja hankejohtaja.
Yhteiskehittämistä on tehty myös Päkä-hankkeen eli päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelukokonaisuuden kehittämishankkeen kanssa, jossa laadittiin puheeksioton korttipakka ammattilaisille helpottamaan päihteiden ja rahapelaamisen puheeksiottoa omassa työssään. Ammattilaisille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta menetelmään liittyen. Syksyllä 2023 järjestetään vielä kaksi koulutustilaisuutta puheeksioton korttipakkaan liittyen.
Syksyn aikana järjestetään yhteistyössä mielenterveyspalveluiden kanssa ahdistus- ja masennus -ryhmä (AHMA), johon työntekijäpari osallistuu päihde- ja riippuvuus sekä mielenterveyspalvelusta.
Ryhmätoiminnolla tavoitellaan lisää struktuuria hoitotyöhön. Osallisuuden lisääminen ja tiedon jakaminen vertaisryhmässä lisää hoidon vaikuttavuutta.
Työntekijän näkökulmasta ryhmätoiminnalla tavoitellaan lisää resurssia työntekijän arkeen ja hoidon vaikuttavuudella myös pidempiaikaisia muutoksia asiakkaan arjen hallintaan ja elämänlaadun paranemiseen.
Yhteistyöllä pyritään vastaamaan kokonaisvaltaisemmin asiakkaan hoidon tarpeeseen.
Muutosta mitataan sekä ryhmään osallistuvalle asiakkaalle tehtävällä kyselyllä sekä työntekijöille tehtävällä kyselyllä.
Päihde- ja riippuvuuspalvelut on lakisääteistä toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteenkäyttöön ja riippuvuuksiin liittyviä haittoja sekä edistetään ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä. Kohderyhmänä ovat täysi-ikäiset päihde- ja riippuvuuspalveluiden asiakkaat.
Päihde- ja riippuvuuspalveluihin voi hakeutua itsenäisesti tai tulla esimerkiksi läheisen ohjaamana, lähetettä ei tarvita.
Asiakkaan ohjaa aloitusvaiheessa ryhmään oma ohjaaja ja asiakas on itse mukana ryhmän sääntöjen ja sisällön luomisessa.