Sujuva monitoimijainen yhteistyö kaksikielisillä alueilla

Toimintamallin kehittämisen tavoitteena on ollut se, että pyritään löytämään toimintatavat, joiden avulla voidaan löytää sujuva monialainen yhteistyö ruotsinkielisille lastensuojelun asiakkaille kaksikielisillä alueilla.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä kehittämishankkeessa on ollut Hangon lastensuojelu ja perhesosiaalityö. Tiimiin kuuluu johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijöitä sekä sosiaaliohjaajia. Hankkeen aikana on vaihtunut johtava sosiaalityöntekijä, muutama sosiaalityöntekijä sekä muutama sosiaaliohjaaja. Ainoastaan muutama työntekijä on toiminut tiimissä koko hankkeen aikana. Vaihtuvista työntekijöistä huolimatta, tiimin jäsenet ovat suhtautuneet kehittämistyöhön ja toimintakulttuurin muutostavoitteeseen myönteisesti. Kuitenkin vaihtuvien työntekijöiden ja resurssivajeen takia on ollut ajoittain miltei mahdotonta keskittyä systeemisen toimintamallin juurruttamiseen, kun työaika on mennyt uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja kiireellisten työtehtävien hoitamiseen. Kehittämistyön aikana Hangossa on ollut erityisen suuria haasteita rekrytoida sosiaalityöntekijöitä. 

Resurssivaje on myös vaikuttanut suuresti monialaisen yhteistyön sujuvuuteen. Yhteistyökumppanit ovat ajoittain kokeneet, ettei yhteistyö lastensuojelun kanssa ole sujuvaa ja lastensuojelu puolestaan on kokenut usein jäävänsä kovin yksin vaikeiden tilanteiden kanssa. Yhteistyön tekemiselle on tahtotila, mutta sen sujuvoittamiseen ja vakiintumiseen tarvitaan vahvaa johdon tukea sekä yhteisesti sovittuja työskentely prosesseja. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hangossa lastensuojelun ja perhesosiaalityön työntekijät olivat ennen hankkeen alkamista kaikki saaneet systeemisen toimintatavan peruskoulutuksen. Tiimi oli aloittanut systeemisen työotteen käyttöönoton siten, että olivat palkanneet perheterapeutin osaksi systeemistä viikkotiimiä 2 x kuukaudessa. Työntekijät olivat tuoneet asiakastapauksia tiimiin tarkasteltavaksi ns. harjoitusmielessä.

Hankkeen aikana tavoitteena oli lisätä monialaista yhteistyötä asiakastapausten käsittelyssä siten, että sekä yhteistyötahot että asiakkaat kutsutaan mukaan systeemiseen viikkotiimiin.

Hanketyöntekijän tiivis tuki ja työnohjauksellinen ote osana systeemisen toimintamallin juurruttamista monialaiseksi yhteistyöksi Hangossa on ollut osa laajaa valtakunnallista kehittämistyötä, jossa tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa ja juurruttaa systeemistä toimintamallia osaksi lastensuojelun monialaista yhteistyötä jossa asiakkaan osallisuus vahvistuu.

Vaikka pilotoinnin tarkoitus oli ensisijaisesti tarkastella ruotsinkielisten palveluketjujen sujuvuutta kaksikielisellä alueella, kielisyyden merkitys ei näyttäytynyt Hangossa haasteena. Hangon toimintakulttuuriin kuuluu sujuva kaksikielisyys kaikissa lapsiperhepalveluissa. Asiakkaalla on aina mahdollisuus puhua omaa äidinkieltään ja pääosin he saavat palvelua omalla äidinkielellään, vähintään niin, että joku perheen työntekijöistä puhuu perheen kieltä. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Systeemisen työskentelytapa tuo sekä asiakkaille että ammattilaisille hyötyä siinä, että asiakkaan kokonaistilanne tulee huomioiduksi monesta eri näkökulmasta. Yhteinen ymmärrys, jaettu käsitys tilanteesta ja yhteistyössä tehty suunnitelma tukee muutostyötä. Usein lastensuojelu asiakkaiden tilanteet ovat hyvin kompleksisia, jonka vuoksi myös ratkaisut tilanteen parantamiseksi vaatii moninäkökulmaisia pohdintoja.

Systeemisen monialaisen yhteistyön kautta vältytään päällekkäisestä, asiakasta pompottelevasta työstä. Sen sijaan päästään yhdessä paneutumaan asiakkaan haastavan kokonaistilanteen juurisyihin ja muutostyötä tehdään yhdessä asiakasta tukien.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkaita ja yhteistyötahoja on kutsuttu lastensuojelun systeemisiin viikko kokouksiin, joissa on käsitelty asiakkaan tilannetta. Asiakas on itse, työntekijöiden tukemana,  saanut kertoa tilanteestaan. Yhteistyötahojen näkökulmia on kuultu ja yhdessä koko tiimin kanssa on pohdittu, miltä tilanne näyttäytyy ja mihin asioihin vaikuttamalla, muutos olisi mahdollinen.

Asiakaspalautetta on kerätty FIT-mittarin avulla. Asiakkaiden palautteet ovat olleet myönteisiä. He ovat kokeneet tulleensa kuulluksi. Myös yhteistyötahojen palautteet ovat pääosin olleet hyviä. Kokemus yhteisen ymmärryksen rakentumisesta ja yhteisten suunnitelman tekemisestä on saanut kiitosta.