Taide-, kulttuuri- tai luontolähtöinen osallisuusverkosto
Luovia tai luontolähtöisiä menetelmiä soveltava toiminto tai tapahtuma toteutetaan asiakkaiden toimintaympäristöissä. Toimintaympäristönä voi olla mikä vain saavutettava, turvallinen paikka kuten kaupunkiympäristö, lähiluonto, tapahtuma-alue, haja-asutusalue, kylätalo tai yrityksen tilat.
Ammattilaiskohderyhmää ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön sekä kasvatus- ja opetusalojen ammattilaiset kuten sosiaalisen kuntoutuksen ja kotoutuksen sekä vanhustyön ammattilaiset, liikunta- ja kulttuuritoimen työntekijät ja päiväkodit sekä taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien ammattilaiset. Ammattilaisille tarjoutuu mahdollisuus verkostoitua keskenään sekä saada lisää tietoa luovien ja luontolähtöisten menetelmien hyvinvointivaikutuksista.
Verkostoon osallistettavaa asiakas- ja asukaskohderyhmää ovat esimerkiksi kuntoutujat, työttömät, maahanmuuttajat, nuoret, lapset, ikäihmiset, vammaiset, kuntalaiset, matkailijat sekä heidän lähipiirinsä. Osa heistä voi olla koulutettuja kokemusasiantuntijoita. He ovat myös verkostossa tuotetun toiminnan ja tapahtumien kohderyhmää.
Välillisenä kohderyhmänä on eri toimijat, joita voidaan osallistaa tapahtumien järjestämiseen, kuten luontoalojen ammattilaiset, eri alojen taiteilijat ja kouluttajat, joilta luovia tai luontopalveluita voidaan hankkia, sekä eri yhdistykset, seurat, järjestöt, seurakunnat ja yritykset.
Tavoitteena on koota yhteen toiminnan kannalta olennaiset tahot: verkosto voi yhdistää esimerkiksi sosiaalityön ammattilaiset ja asiakkaat sekä luovan alan ammattilaiset tuottamaan yhdessä vaikkapa kulttuuritapahtuman. Toiminto voi olla esimerkiksi pop-up-toiminta, luontolähtöisin menetelmin tuotettu toiminto,, valokuvanäyttely, musiikkiesitys, käsityönäyttely, esittävän taiteen keinoin toteutettu tapahtuma tai pyöreän pöydän -toteutus. Verkoston vakiintuminen vakiinnuttaa myös itse toiminnon.
Luovien ja luontolähtöisten menetelmien on osoitettu lisäävän ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Yhteinen suunnittelu ja toteutus lisäävät toimijoiden osaamista näistä menetelmistä. Eri toimijoiden välisen yhteistyön muuttuessa pysyväksi myös asiakkaiden hyvinvointia pystytään ylläpitämään ja edistämään entistä tehokkaammin. Asiakaslähtöisellä kehittämisellä varmistetaan, että toiminta tai tapahtuma innostaa ihmisiä osallistumaan ja vastaa heidän tarpeisiinsa.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Osallisuusverkoston toimivuudelle on useita ehtoja, joita kuvataan seuraavissa alaluvuissa.
Verkostomainen toimintatapa on hyödyllinen, koska siinä yhdistyy eri toimijoiden osaaminen ja heidän taustaorganisaatioidensa mahdollisesti tarjoama tuki, sekä monipuolinen toiminta ja tekeminen. Verkoston asiakkaiden ja sen toteuttamien toimintojen kohderyhmien osallistaminen on olennainen osa osallisuusverkoston toimintaa. Ehdotus toiminnan toteuttamiseksi voi tulla asiakkailta tai asukkailta, ja verkostotoimijat usein keräävätkin ideoita heiltä. Asiakkailla ja asukkailla on siis mahdollisuus olla mukana ideoinnissa alusta saakka. Käytännön esimerkkejä osallisuusverkoston toteutuksesta löydät kohdasta ”Vinkit toimintamallin soveltajalle”.
Lue lisää vinkkejä verkostoivan työn toteuttamiseen:
Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana (Thl.fi)
VERKOSTON KOORDINAATIORYHMÄ
Suunnittelussa on hyvä olla koordinaatioryhmä, joka vastaa yleisesti toimintasuunnitelman toteuttamisesta, ja kokoaa eri toimijat yhteen välittäen tietoa näiden välillä. Lisäksi on oltava vastuuhenkilö, joka vetää ryhmää. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi kulttuuritoimesta tai hyvinvointipalveluista, tai palvelu voidaan ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta.
Mukana olevien sote-yksiköiden olisi hyvä nimetä tapahtuman tai toiminnan suunnitteluun osallistuvat vastuuhenkilöt. Lisäksi jonkun tahon olisi syytä olla budjettivastuussa tapahtumaan ja toimintaan tarvittavista määrärahoista, jottei toiminta kaadu budjettiepäselvyyksiin. Esimerkiksi sote-yksiköt voivat budjetoida tapahtumaan ja toimintaan tarvittavat varat omiin talousarvioihinsa.
Tapahtuman järjestämisen ja toiminnan käynnistymisen jälkeen koordinaatioryhmän on arvioitava toimintaa ja mahdollista palautetta.
ASIAKAS- JA ASUKASRYHMIEN OSALLISTAMINEN
Asiakas- ja asukasryhmät voivat osallistua toimintaan monin tavoin. He voivat olla mukana toimintojen ja tapahtumien suunnittelussa alusta asti, ja myös ehdottaa ideoita, millaisia tapahtumia tai toimintoja he haluaisivat. Asiakaslähtöinen suunnittelu ja toteutus innostaa kohderyhmiä myös osallistumaan tapahtumiin ja toimintoihin, joita he ovat olleet suunnittelemassa, ja ne myös vastaavat heidän tarpeisiinsa. Suunnitteluosallisuus vahvistaa osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa.
Varsinaisiin toimintoihin tai tapahtumiin kohderyhmät voivat osallistua monin eri tavoin riippuen niiden luonteesta. Osallistua voi aktiivisesti tai seurata muiden mukana. Ketään ei siis pakoteta osallistumaan.
PROSESSISSA TARVITTAVA OSAAMINEN
Riippuen verkoston tavoitteesta, verkoston koordinaatioryhmässä tulee olla osaamista yhteiskehittämisestä, sosiaali- ja terveysalalta, luovista tai luontolähtöisistä menetelmistä sekä ohjaamisesta. Kaikilla ei tarvitse olla osaamista kaikkeen, vaan pyritään siihen, että tarvittava osaaminen löytyy jolta kulta ryhmän jäseneltä ja että ryhmä oppii myös yhdessä. Esimerkiksi yhteiskehittämisen taidot kehittyvät yhdessä tekemisen myötä.
Luontolähtöinen osaaminen tarkoittaa luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista, vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Luova osaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi kokemusta yhteisötaiteen toteuttamisesta, taidelähtöisten menetelmien tuntemusta tai muuta luovaa ammattiosaamista, joka yhdistettynä luovan toiminnan ohjauskokemukseen tuottaa hyvinvointia yhteisölle ja yksilölle.
Ohjausosaaminen taas tarkoittaa kykyä kohdata yhteiskehittämiseen osallistuvat toimijat, eli niin ammattilaiset kuin asiakkaat. Tähän tarvitaan muun muassa vuorovaikutustaitoja ja reagointikykyä, joilla saadaan osallistujat mukaan kukin omien resurssien, osaamisalueen ja kykyjensä mukaan. Ohjaus on keskustelua ja toimijoiden kannustamista kohti yhteistä työskentelyä. Ohjaajalla tulee olla visio siitä, mitä yhdessä voidaan saada aikaan. Aktiivisen markkinoinnin ja someviestinnän, henkilökohtaisten kontaktien ja innostavan puheen avulla toimijoita on mahdollista osallistaa mukaan. Ohjausosaaminen mahdollistaa onnistumisen kokemukset sekä uuden oppimisen mahdollistaminen.
Toimintamalli edellyttää myös kokeilunhalua ammattilaisilta, kun tehdään aiempaa moninaisempaa toimintaa. Toimintamallissa on mahdollista, että asiakkaasta tulee ohjaaja ja ammattilaiset ovat enemmän oppijan roolissa. Luova tekeminen mahdollistaa tasavertaisen työskentelyn, jossa roolit hälvenevät. Tämä tukee osallisuusverkoston vuorovaikutussuhteiden vahvistumista ja yhteisiin tavoitteisiin pääsyä.
ALUSTAVA SUUNNITELMA
Koordinaatioryhmä laatii verkostolle ja sen puitteissa tehtävälle yhteiskehittämiselle alustavan suunnitelman, joka sisältää kuvauksen muutoksen tarpeesta ja siitä, millaisella toiminnalla muutos toteutuu. Lisäksi suunnitelmaan kuvataan tavoiteltavat kohderyhmät tai organisaatiot, tarvittava osaaminen ja verkostot, budjetti, toimintamalli sekä väljä kuvaus toteutettavasta toiminnasta. Yhteiskehittämisprosessin rakentamisessa voi hyödyntää olemassa olevia oppaita ja osallistavia palvelumuotoilun menetelmiä.
SUUNNITTELU JA MOTIVOINTI
Osallistujien motivaatio ja sitoutuminen yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen on tärkeää toiminnan onnistumiseksi. Ammattilaisten on koettava, että yhteiskehittäminen koskettaa juuri heidän työtään ja että toimintaan pääsee oikeasti vaikuttamaan ja se vie omaa työtä eteenpäin. Asiakaskohderyhmälle on tärkeää saada tunne tarpeellisuudesta ja siitä, että on oleellinen osa prosessia.
Toiminnassa korostuu osallistujien yhdenvertaisuus. Kaikille osallistujille tulee tunne oman kokemuksen ja osaamisen tarpeellisuudesta yhteiselle tavoitteelle. Osallistuminen toimintaan pitää olla mahdollista kunkin omien resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Osa voi osallistua toimintaan vähemmän ja osa enemmän. Onnistuminen kuitenkin vaatii myös tiiviin sitoutuneen toimijajoukon. Suunnitteluvaiheessa kannattaa käyttää aikaa myös toiminnan arvioinnin suunnitteluun.
OHJEISTUS JA TYÖSKENTELY
JUURRUTTAMINEN
Verkoston tavoitteena on juurruttaa sekä osaamista että itse toiminta, jota verkosto on ollut luomassa. Toiminta voi juurtua joko niin, että verkoston toiminta vakiintuu, tai sitten toiminta päätetään ryhtyä toteuttamaan toisella tapaa (esim. palkkaamalla luovan alan ammattilainen kunnan organisaatioon, ks. esim. Luovan ryhmätoiminnan malli (THL 2019)).
Toiminnan juurruttamiseksi on tärkeää saada alusta asti mukaan pysyviä toimijoita, vaikka toiminta käynnistyisi hanketyönä. Itse koettuna uusi toiminta tulee helpommin osaksi omaa työotetta, kun tietämys taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisistä menetelmistä syvenee ja kokemus yhdessä tekemisestä on ollut palkitsevaa. Kertaalleen huolellisesti mietittyä toimintaa on helpompi rakentaa jatkossa myös budjetoinnin näkökulmasta. Toiminnan huolellinen dokumentointi edesauttaa jatkuvuutta, ja auttaa myös niissä tilanteissa, joissa toiminnan vetäjä mahdollisesti vaihtuu.
Seuraavaksi esitellään erilaisia esimerkkejä verkostoista ja niiden kehittämistä toiminnoista tai tapahtumista, joissa hyödynnetään luovia tai luontolähtöisiä menetelmiä.
KUUSAMON KESÄKEIDAS
Kuusamon kesäkeitaan tavoitteena oli saada mukaan yhteistyöprojektiin eri-ikäisiä ja -taustaisia kuusamolaisia ja vahvistaa heidän osallisuuttaan. Toiminta koostui yhteisestä pienviljelystä, kesämatto-projektista ja koristekivien maalauksesta sekä muiden yhteisten tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta. Toiminta oli moninaista ja osallistujat pääsivät ilmaisemaan itseään ja ilahduttamaan muita jättämällä konkreettisen jäljen kaupunkikuvaan. Toiminta on myös lisännyt kuntalaisten tietoutta luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.
LUONNOLLISESTI hanke (LUONNOLLISESTI-valmennusmalli tuo Green Care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta, ESR 2019–2021) käynnisti suunnittelun Kuusamon kesäkeitaan perustamisesta ja koordinoi toimintaa. Alkuvaiheessa mukaan toimintaan tuli Kuusamon kaupungin kirjasto ja TAIDA! - Luovat menetelmät maahanmuuttajien ja nuorten elämänpolulla -hanke. Lopulta suunnitteluun ja toteutukseen tulivat mukaan myös Päiväkoti Ullakaisa, Luontopäiväkoti Otso, Kuusamon 4H-yhdistys ry ja Nuorten työpaja.
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille suunnattu, LUONNOLLISESTI-hankkeen puitteissa toiminut Voimavaroja Luonnosta -ryhmä osallistui aktiivisesti kesäkeitaan perustamiseen ja sen tapahtumiin. Ryhmän kanssa keskusteltiin paljon arvoista ja arvostuksesta, ja siitä, mitä se merkitsee, kun pääsee tekemään toisille hyvää.
Suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa eri alojen ammattilaisia törmäytettiin toisiinsa ja työtä tehtiin yhdessä. Tämä mahdollisti myös eri asiakasryhmien kohtaamisen, kun toimijat osallistuivat toimintaan asiakkaidensa kanssa. Kohtaamiset olivat tärkeitä ryhmäytymisen ja jatkon yhteistyöskentelyn kannalta, ja erilaisten asiakasryhmien kohdatessa asiakkailla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Toiminnalla synnytettiin toimijaverkosto, joka edisti osallisuutta taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten teemojen ympärillä. Yhteisöllisellä työotteella lisättiin osallistujien luovien ja luontolähtöisten menetelmien osaamista.
Yhteisöllinen Kesäkeidas-pop-up-tapahtuma osallisuuden edistämiseksi sai jatkoa kesällä 2021, mikä edisti toiminnan juurtumista. Juurtumisen kannalta on ollut merkittävää, ettei toiminta sido yhtä toimijaa liian pitkäksi aikaa, vaan eri toimijat kantavat pientä tai isompaa vastuuta kokonaisuudesta. Koordinointivastuun on kuitenkin aina oltava jollakin. Jatkuvuuden kannalta merkittävää on ollut myös aktiivinen viestintä toiminnan toteutumisen kannalta olennaisten tahojen sekä toiminnan toteuttajien kesken ja yleisesti aktiivinen viestintä eri kanavissa. Pienillä resursseilla voidaan tehdä paljon. Tarvitaan myös yrityksiä mukaan, jotka voivat osallistua pienin lahjoituksin. Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämä Vuoden hyvinvointiteko 2020 -tunnustus toi näkyvyyttä.
LUONTO JA LUOVUUS SOTESSA -PYÖREÄ PÖYTÄ
LUONNOLLISESTI- ja TAIDA! -hankkeissa kehitetyn Luonto ja luovuus sotessa -pyöreän pöydän tavoitteena on edistää luonto- ja taidelähtöisten menetelmien näkyvyyttä ja hyödyntämistä hyvinvointia edistävissä palveluissa monialaisen yhteistyön avulla. Pyöreässä pöydässä jaetaan tietoa, levitetään hyviä käytänteitä, opitaan toisilta ja pyritään tavoitteellisesti ja yhdessä verkostotyön voimin vahvistamaan luonto- ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntämistä palveluissa.
Luonto ja luovuus sotessa -pyöreän pöydän käynnistäminen ja toteuttaminen vaati osaamista yhteisöllisestä työskentelystä, verkostojen rakentamisesta, työpajojen tai muiden yhteiskehittämistilaisuuksien toteuttamisesta ja vetämisestä sekä taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisestä tavoitteellisesti osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Mukana toiminnassa on luonto- ja luovien alojen ammattilaisia ja taitajia sekä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointipalveluiden parissa toimivia. Mukana on ollut myös kunnan viranhaltijoita, kuten hyvinvointikoordinaattori, hallintojohtaja, kulttuuritoimenjohtaja, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, ikäihmisten palveluiden esihenkilö ja työntekijöitä, sosiaalisen kuntoutuksen esihenkilö ja työntekijöitä, hoiva-alan työntekijöitä, Green Care- ja hyvinvointipalveluiden yrittäjiä, sisustusarkkitehti, käsityö- ja taideosaajia, yhdistystoimijoita sekä hankkeita. LUONNOLLISESTI- ja TAIDA! -hankkeet koordinoivat hankeaikanaan toiminnan käynnistymistä ja vakiintumista.
Pyöreä pöytä toimii keskustelun areenana mahdollistaen muun muassa hyvien käytänteiden leviämisen, tiedon jakamisen eri toimijoiden välillä, yhteisen ymmärryksen syntymisen ja osaamisen kehittämisen. Toiminta edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista, tekee toimintaa näkyväksi ja vahvistaa osallisuutta. Se tukee konkreettisesti asioiden edistämistä, kuten kuusamolaista mallia Luonto & Luovuus -kortille, jolla esimerkiksi sosiaalityön tai työvoimapalvelujen asiakas voisi saada maksutta luonto-, taide- ja kulttuurilähtöisiä palveluita. Vastaavan kaltainen kortti on esimerkiksi Turun kaupungin Kimmoke-ranneke. Kuusamon versio eteni Kuusamon ja Kalajoen kuntien yhteiseksi rahoitushakemukseksi keväällä 2021.
Toiminnan taustalla on vahvasti Kuusamon kaupungin strategia, jossa yhtenä tavoitteena on saada päättäjät ja asukkaat mukaan yhteiseen strategiatyöhön sloganilla “Rakkaus lähimmäiseen ja luontoon - Kuusamo on perheille paras”.
Toiminnan juurtumisen kannalta on tärkeää, että toimintaan on saatu mukaan niin sanottuja pysyviä toimijoita, vaikka toiminta on käynnistetty hankkeissa. Osallistujien tulee kokea, että toiminnalla on merkitystä juuri hänen työhönsä ja hän pääsee vaikuttamaan toimintaan. Kehitettävän toiminnan on hyvä linkittyä olemassa oleviin rakenteisiin kuten yrittäjäverkostoihin tai julkisen sektorin hallinnollisiin toimintamalleihin.
Hankkeiden päätyttyä toimijaverkoston koollekutsujana jatkaa Kuusamon kaupunki.
LUONTOKUVANÄYTTELYN JÄRJESTÄMISEN MYÖTÄ PERUSTETTIIN VERKOSTO
Pieksämäellä kaupungin eri toimijat ja niiden asiakkaat järjestivät yhteistyössä luontovalokuvanäyttelyn. Työtä tehtiin Parasta Etelä-Savoon - taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hankkeen puitteissa. Näyttely lähti käyntiin hankkeen luontovalokuvausvalmennuksesta, johon osallistui työntekijöitä eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä. Valmennuksessa otettiin luontoaiheisia valokuvia joko yksin tai yhdessä asiakkaiden kanssa. Kukin työyhteisö valitsi asiakkaiden kanssa 2–3 valokuvaa, jotka lähetettiin näyttelyyn. Näyttely koottiin Pieksämäen kulttuurikeskus Poleeniin yhteistyössä Pieksämäen kulttuuritoimen ja Seutuopiston kanssa.
Tapahtuma oli sen verran onnistunut, että toimintamalli pyritään juurruttamaan pysyvästi hallinnonalojen ja yksiköiden toimintasuunnitelmiin ja sitä kautta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmaan. Yhteisen kulttuuritapahtuman suunnittelu ja järjestäminen lisäsivät toimijoiden keskuudessa tietoa siitä, miten erityisryhmät voivat saada hyvinvointia taiteesta, kulttuurista ja luonnosta.
Hankkeessa sote-ammattilaisten kulttuurihyvinvointiosaamista vahvistettiin erilaisten valmennusten kautta. Luontovalokuvausvalmennuksen teoreettinen osuus sisälsi tietoa Green Care -toiminnasta, metsäterapiasta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista. Valmennuksilla lisättiin henkilöstön osaamista taiteen ja kulttuurin tuomisesta osaksi omaa arkista työtä.
Eri toimijoiden yhteistyön koordinoinnista ja erilaisista järjestelytehtävistä vastasivat hanketyöntekijät. Hankkeen päätyttyä toimintamallin juurtumisen edellytyksenä on, että yhteistyöstä ja toiminnasta yleisesti vastaamaan nimetään koordinaatioryhmä, jossa on vastuuhenkilö kulttuuritoimesta sekä pysyviä ja vaihtuvia jäseniä muun muassa sote-työyhteisöistä.
VERKOSTO VOI EDISTÄÄ LUOVIEN MENETELMIEN HYÖDYNTÄMISTÄ NUORTEN PALVELUISSA
Tenho-hankkeessa tuotiin luovia menetelmiä osaksi nuorten palvelukokonaisuutta. NEET-nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon liitettiin esimerkiksi elokuvan, sirkuksen ja teatterin työpajoja, joiden avulla pyrittiin vahvistamaan nuorten elämätaitoja. Tällaiset luovat menetelmät pohjautuvat nuorten vapaaehtoisuuteen ja omaehtoiseen osallistumiseen, ja lisäävät osallistujien osallisuuden kokemuksia. Hanke ei toiminut varsinaisena verkostona, mutta toimintaa voitaisiin toteuttaa myös eri toimijoita yhdistävässä verkostossa.
Luovat menetelmät osaksi nuorten palvelukokonaisuutta (Innokyla.fi)
KEHITTÄJÄT
Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu TAIDA! – Luovat menetelmät maahanmuuttajien ja nuorten elämänpolulla -hankkeessa, LUONNOLLISESTI – valmennusmalli tuo Green Care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta -hankkeessa ja Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hankkeessa tehtyyn kehittämistyöhön.
TAIDA! - Luovat menetelmät maahanmuuttajien ja nuorten elämänpolulla -hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija on KSAK Oy. Osatoteuttajina toimivat Ksakki ry ja Kuusamo-opisto. Hankkeen tavoitteena on yhdistää sosiaalisen kuntouksen ja taidelähtöisten menetelmien lähtökohdat ja tuoda sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden rinnalle ja vaihtoehdoksi taidelähtöisiä menetelmiä.
KSAK Oy, Sanna Niikkonen, p. 0400 264 984
etunimi.sukunimi(a)ksak.fi
LUONNOLLISESTI – valmennusmalli tuo Green Care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta -hankkeen hallinnoijana ja koordinoijana toimii KSAK Oy ja osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulu Oy ja Ksakki ry. Hankkeen tavoitteena on yhdistää sosiaalisen kuntoutuksen ja Green Care –kriteerien lähtökohdat ja tuoda Rovaniemen ja Kuusamon sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden rinnalle tai / ja vaihtoehdoksi osallisuuden, toiminta- ja työkyvyn lisäämiseksi luontolähtöisiä kuntoutuspalveluita ja menetelmiä. Päätavoitteena on vahvistaa syrjäytymisvaarassa olevien, pitkäaikaistyöttömien ja päihdekuntoutujien sekä moniongelmaisten perheiden ja eri kulttuurivähemmistöjen perheiden työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta luontolähtöisin menetelmin.
KSAK Oy, Auli Posio, p. 040 531 6426
etunimi.sukunimi(a)ksak.fi
Parasta Etelä-Savoon - taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hankkeessa toteuttajia ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ja Savonlinnan seudun Kolomonen ry. Hankkeen keskeinen tavoite on lisätä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista niin, että hyvinvointia edistävien taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien käyttäminen lisääntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin myös kasvatus- ja nuorisopalveluissa.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Tuula Pehkonen-Elmi, p. 040 509 4277,
etunimi.sukunimi(a)diak.fi
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: OSALLISUUSVERKOSTO OSALLISTAA AMMATTILAISIA JA ASIAKKAITA SEKÄ LUO OSALLISUUTTA LISÄÄVIÄ TAPAHTUMIA JA TOIMINTOJA
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Verkostossa työskentely ja luovien ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntäminen tarjoavat suunnitteluun osallistuville työntekijöille uutta osaamista, ja mahdollisuuksia kehittyä omassa työssään sekä luoda uusia ammatillisia verkostoja. Osallisuusverkostoon kuuluu myös ajatus asiakkaiden mukaan ottamisesta prosessiin jo toiminnan suunnitteluvaiheesta alkaen. Asiakkaille ja työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus kokeilla uudenlaisia rooleja verkoston jäseninä. (1)
Luovuudesta ja luonnosta ammentavat toiminnot ja tapahtumat tuovat asiakasryhmille vaihtelua ja mielekästä tekemistä arkeen, kuten myös työntekijöille (1).
Luovien ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntäminen ja niihin liittyvän toiminnan suunnittelu tarjoaa työntekijöille ja asiakkaille tilaisuuden osallistua ja vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen (2). Jokaisen osallistujan osaaminen ja kokemukset hyödyttävät prosessia, mikä luo tasavertaisuutta työntekijöiden ja asiakkaiden välille. (2)
Olemassa oleviin rakenteisiin juurtuva verkosto vahvistaa osallisuutta edistävää toimintaa alueella. Menetelmien käyttö ja tapahtumien suunnittelu kokoaa eri toimijoita yhteen edistämään yhteistä hyvää, eli entistä paremmin asiakasryhmien tarpeisin vastaavia palveluita (3).
- Verkostoiva työ (Thl.fi)
- Luovat menetelmät ja luontolähtöiset menetelmät (Thl.fi)
- Luonto ja osallisuus (Thl.fi)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.