Taide-, kulttuuri- tai luontolähtöinen osallisuusverkosto
Tekijä
Sokra koordinaatioLuotu
7.5.2021Viimeksi muokattu
22.3.2024* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintaympäristönä hyödynnetään olemassa olevaa palvelujärjestelmää ja uusia yhteisiä foorumeita muun muassa sote-, sivistys- ja vapaa-ajan toimialojen sekä taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien ammattilaisten välillä. Yhteiskehittämisen toimintaympäristönä voidaan lähitapaamisten lisäksi hyödyntää erilaisia verkkokokoussovelluksia.
Luovia tai luontolähtöisiä menetelmiä soveltava toiminto tai tapahtuma toteutetaan asiakkaiden toimintaympäristöissä. Toimintaympäristönä voi olla mikä vain saavutettava, turvallinen paikka kuten kaupunkiympäristö, lähiluonto, tapahtuma-alue, haja-asutusalue, kylätalo tai yrityksen tilat.
Toimintamalli ei ole sidottu tietyille hallinnonaloille eikä tiettyihin kohderyhmiin, vaan sitä voidaan soveltaa missä tahansa ja kenen kanssa tahansa; sekä paikallisten että alueellisten toimijoiden kesken. Useimmiten verkostoa on vetänyt jokin hyvinvoinnin tai osallisuuden edistäjä sote-alalta. Toimintamallin näkökulmasta ammattilaiskohderyhmä on keskeinen, sillä se suunnittelee ja toteuttaa toiminnan yhteistyössä asiakkaiden ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa.
Ammattilaiskohderyhmää ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön sekä kasvatus- ja opetusalojen ammattilaiset kuten sosiaalisen kuntoutuksen ja kotoutuksen sekä vanhustyön ammattilaiset, liikunta- ja kulttuuritoimen työntekijät ja päiväkodit sekä taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien ammattilaiset. Ammattilaisille tarjoutuu mahdollisuus verkostoitua keskenään sekä saada lisää tietoa luovien ja luontolähtöisten menetelmien hyvinvointivaikutuksista.
Verkostoon osallistettavaa asiakas- ja asukaskohderyhmää ovat esimerkiksi kuntoutujat, työttömät, maahanmuuttajat, nuoret, lapset, ikäihmiset, vammaiset, kuntalaiset, matkailijat sekä heidän lähipiirinsä. Osa heistä voi olla koulutettuja kokemusasiantuntijoita. He ovat myös verkostossa tuotetun toiminnan ja tapahtumien kohderyhmää.
Välillisenä kohderyhmänä on eri toimijat, joita voidaan osallistaa tapahtumien järjestämiseen, kuten luontoalojen ammattilaiset, eri alojen taiteilijat ja kouluttajat, joilta luovia tai luontopalveluita voidaan hankkia, sekä eri yhdistykset, seurat, järjestöt, seurakunnat ja yritykset.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Erilaiset hyvinvointia ja osallisuutta edistävät toimijat ja heidän asiakkaansa muodostavat osallisuusverkoston, joka toteuttaa taide-, kulttuuri- tai luontolähtöisen toiminnon tai tapahtuman, joka lisää ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia. Myös itse verkostoon osallistuminen lisää asiakkaiden osallisuutta. Tarkasti määritelty tavoite motivoi verkostoon osallistumista, samoin onnistuneesta toteutuksesta saatu palaute.
Tavoitteena on koota yhteen toiminnan kannalta olennaiset tahot: verkosto voi yhdistää esimerkiksi sosiaalityön ammattilaiset ja asiakkaat sekä luovan alan ammattilaiset tuottamaan yhdessä vaikkapa kulttuuritapahtuman. Toiminto voi olla esimerkiksi pop-up-toiminta, luontolähtöisin menetelmin tuotettu toiminto,, valokuvanäyttely, musiikkiesitys, käsityönäyttely, esittävän taiteen keinoin toteutettu tapahtuma tai pyöreän pöydän -toteutus. Verkoston vakiintuminen vakiinnuttaa myös itse toiminnon.
Luovien ja luontolähtöisten menetelmien on osoitettu lisäävän ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Yhteinen suunnittelu ja toteutus lisäävät toimijoiden osaamista näistä menetelmistä. Eri toimijoiden välisen yhteistyön muuttuessa pysyväksi myös asiakkaiden hyvinvointia pystytään ylläpitämään ja edistämään entistä tehokkaammin. Asiakaslähtöisellä kehittämisellä varmistetaan, että toiminta tai tapahtuma innostaa ihmisiä osallistumaan ja vastaa heidän tarpeisiinsa.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Osallisuusverkoston toimivuudelle on useita ehtoja, joita kuvataan seuraavissa alaluvuissa.
Verkostomainen toimintatapa on hyödyllinen, koska siinä yhdistyy eri toimijoiden osaaminen ja heidän taustaorganisaatioidensa mahdollisesti tarjoama tuki, sekä monipuolinen toiminta ja tekeminen. Verkoston asiakkaiden ja sen toteuttamien toimintojen kohderyhmien osallistaminen on olennainen osa osallisuusverkoston toimintaa. Ehdotus toiminnan toteuttamiseksi voi tulla asiakkailta tai asukkailta, ja verkostotoimijat usein keräävätkin ideoita heiltä. Asiakkailla ja asukkailla on siis mahdollisuus olla mukana ideoinnissa alusta saakka. Käytännön esimerkkejä osallisuusverkoston toteutuksesta löydät kohdasta ”Vinkit toimintamallin soveltajalle”.
Lue lisää vinkkejä verkostoivan työn toteuttamiseen:
Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana (Thl.fi)
VERKOSTON KOORDINAATIORYHMÄ
Suunnittelussa on hyvä olla koordinaatioryhmä, joka vastaa yleisesti toimintasuunnitelman toteuttamisesta, ja kokoaa eri toimijat yhteen välittäen tietoa näiden välillä. Lisäksi on oltava vastuuhenkilö, joka vetää ryhmää. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi kulttuuritoimesta tai hyvinvointipalveluista, tai palvelu voidaan ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta.
Mukana olevien sote-yksiköiden olisi hyvä nimetä tapahtuman tai toiminnan suunnitteluun osallistuvat vastuuhenkilöt. Lisäksi jonkun tahon olisi syytä olla budjettivastuussa tapahtumaan ja toimintaan tarvittavista määrärahoista, jottei toiminta kaadu budjettiepäselvyyksiin. Esimerkiksi sote-yksiköt voivat budjetoida tapahtumaan ja toimintaan tarvittavat varat omiin talousarvioihinsa.
Tapahtuman järjestämisen ja toiminnan käynnistymisen jälkeen koordinaatioryhmän on arvioitava toimintaa ja mahdollista palautetta.
ASIAKAS- JA ASUKASRYHMIEN OSALLISTAMINEN
Asiakas- ja asukasryhmät voivat osallistua toimintaan monin tavoin. He voivat olla mukana toimintojen ja tapahtumien suunnittelussa alusta asti, ja myös ehdottaa ideoita, millaisia tapahtumia tai toimintoja he haluaisivat. Asiakaslähtöinen suunnittelu ja toteutus innostaa kohderyhmiä myös osallistumaan tapahtumiin ja toimintoihin, joita he ovat olleet suunnittelemassa, ja ne myös vastaavat heidän tarpeisiinsa. Suunnitteluosallisuus vahvistaa osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa.
Varsinaisiin toimintoihin tai tapahtumiin kohderyhmät voivat osallistua monin eri tavoin riippuen niiden luonteesta. Osallistua voi aktiivisesti tai seurata muiden mukana. Ketään ei siis pakoteta osallistumaan.
PROSESSISSA TARVITTAVA OSAAMINEN
Riippuen verkoston tavoitteesta, verkoston koordinaatioryhmässä tulee olla osaamista yhteiskehittämisestä, sosiaali- ja terveysalalta, luovista tai luontolähtöisistä menetelmistä sekä ohjaamisesta. Kaikilla ei tarvitse olla osaamista kaikkeen, vaan pyritään siihen, että tarvittava osaaminen löytyy jolta kulta ryhmän jäseneltä ja että ryhmä oppii myös yhdessä. Esimerkiksi yhteiskehittämisen taidot kehittyvät yhdessä tekemisen myötä.
Luontolähtöinen osaaminen tarkoittaa luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista, vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Luova osaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi kokemusta yhteisötaiteen toteuttamisesta, taidelähtöisten menetelmien tuntemusta tai muuta luovaa ammattiosaamista, joka yhdistettynä luovan toiminnan ohjauskokemukseen tuottaa hyvinvointia yhteisölle ja yksilölle.
Ohjausosaaminen taas tarkoittaa kykyä kohdata yhteiskehittämiseen osallistuvat toimijat, eli niin ammattilaiset kuin asiakkaat. Tähän tarvitaan muun muassa vuorovaikutustaitoja ja reagointikykyä, joilla saadaan osallistujat mukaan kukin omien resurssien, osaamisalueen ja kykyjensä mukaan. Ohjaus on keskustelua ja toimijoiden kannustamista kohti yhteistä työskentelyä. Ohjaajalla tulee olla visio siitä, mitä yhdessä voidaan saada aikaan. Aktiivisen markkinoinnin ja someviestinnän, henkilökohtaisten kontaktien ja innostavan puheen avulla toimijoita on mahdollista osallistaa mukaan. Ohjausosaaminen mahdollistaa onnistumisen kokemukset sekä uuden oppimisen mahdollistaminen.
Toimintamalli edellyttää myös kokeilunhalua ammattilaisilta, kun tehdään aiempaa moninaisempaa toimintaa. Toimintamallissa on mahdollista, että asiakkaasta tulee ohjaaja ja ammattilaiset ovat enemmän oppijan roolissa. Luova tekeminen mahdollistaa tasavertaisen työskentelyn, jossa roolit hälvenevät. Tämä tukee osallisuusverkoston vuorovaikutussuhteiden vahvistumista ja yhteisiin tavoitteisiin pääsyä.
ALUSTAVA SUUNNITELMA
Koordinaatioryhmä laatii verkostolle ja sen puitteissa tehtävälle yhteiskehittämiselle alustavan suunnitelman, joka sisältää kuvauksen muutoksen tarpeesta ja siitä, millaisella toiminnalla muutos toteutuu. Lisäksi suunnitelmaan kuvataan tavoiteltavat kohderyhmät tai organisaatiot, tarvittava osaaminen ja verkostot, budjetti, toimintamalli sekä väljä kuvaus toteutettavasta toiminnasta. Yhteiskehittämisprosessin rakentamisessa voi hyödyntää olemassa olevia oppaita ja osallistavia palvelumuotoilun menetelmiä.
SUUNNITTELU JA MOTIVOINTI
Toiminnan suunnittelu toteutuu ohjatuissa työpajoissa tai muissa yhteiskehittämistilaisuuksissa. Mukaan kutsutaan osallistuvat tahot sekä asiakas- tai asukaskohderyhmät. Koordinaatioryhmä vastaa prosessin etenemisestä, mukaan lukien osallistujien motivoinnista, ja seurannasta.
Osallistujien motivaatio ja sitoutuminen yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen on tärkeää toiminnan onnistumiseksi. Ammattilaisten on koettava, että yhteiskehittäminen koskettaa juuri heidän työtään ja että toimintaan pääsee oikeasti vaikuttamaan ja se vie omaa työtä eteenpäin. Asiakaskohderyhmälle on tärkeää saada tunne tarpeellisuudesta ja siitä, että on oleellinen osa prosessia.
Toiminnassa korostuu osallistujien yhdenvertaisuus. Kaikille osallistujille tulee tunne oman kokemuksen ja osaamisen tarpeellisuudesta yhteiselle tavoitteelle. Osallistuminen toimintaan pitää olla mahdollista kunkin omien resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Osa voi osallistua toimintaan vähemmän ja osa enemmän. Onnistuminen kuitenkin vaatii myös tiiviin sitoutuneen toimijajoukon. Suunnitteluvaiheessa kannattaa käyttää aikaa myös toiminnan arvioinnin suunnitteluun.
OHJEISTUS JA TYÖSKENTELY
Tehtävä- ja vastuualueita jaetaan verkoston toimijoiden kesken. Kehittämisprosessiin liittyvien tapaamisten välissä toimintaa pitää myös viedä eteenpäin. Yhdessä sovitaan, mitä asioita seuraavaan kertaan työstetään, kuka tekee mitäkin ja miten toimintaa taas seuraavalla kerralla jatketaan. Myös verkoston toiminnassa voidaan hyödyntää luovia ja luontolähtöisiä menetelmiä, jotka liittyvät lopputuotoksessa hyödynnettäviin menetelmiin. Kyseessä voi olla esimerkiksi verkostoon osallistuvien oma luontokuvapaja tailuontolähtöisten menetelmien koulutus. Näin verkoston jäsenet voivat testata käytettäviä menetelmiä ja oppia niistä lisää, ja siirtää niitä omien taustaorganisaatioidensa käyttöön.
JUURRUTTAMINEN
Verkoston tavoitteena on juurruttaa sekä osaamista että itse toiminta, jota verkosto on ollut luomassa. Toiminta voi juurtua joko niin, että verkoston toiminta vakiintuu, tai sitten toiminta päätetään ryhtyä toteuttamaan toisella tapaa (esim. palkkaamalla luovan alan ammattilainen kunnan organisaatioon, ks. esim. Luovan ryhmätoiminnan malli (THL 2019)).
Toiminnan juurruttamiseksi on tärkeää saada alusta asti mukaan pysyviä toimijoita, vaikka toiminta käynnistyisi hanketyönä. Itse koettuna uusi toiminta tulee helpommin osaksi omaa työotetta, kun tietämys taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisistä menetelmistä syvenee ja kokemus yhdessä tekemisestä on ollut palkitsevaa. Kertaalleen huolellisesti mietittyä toimintaa on helpompi rakentaa jatkossa myös budjetoinnin näkökulmasta. Toiminnan huolellinen dokumentointi edesauttaa jatkuvuutta, ja auttaa myös niissä tilanteissa, joissa toiminnan vetäjä mahdollisesti vaihtuu.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: OSALLISUUSVERKOSTO OSALLISTAA AMMATTILAISIA JA ASIAKKAITA SEKÄ LUO OSALLISUUTTA LISÄÄVIÄ TAPAHTUMIA JA TOIMINTOJA
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Verkostossa työskentely ja luovien ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntäminen tarjoavat suunnitteluun osallistuville työntekijöille uutta osaamista, ja mahdollisuuksia kehittyä omassa työssään sekä luoda uusia ammatillisia verkostoja. Osallisuusverkostoon kuuluu myös ajatus asiakkaiden mukaan ottamisesta prosessiin jo toiminnan suunnitteluvaiheesta alkaen. Asiakkaille ja työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus kokeilla uudenlaisia rooleja verkoston jäseninä. (1)
Luovuudesta ja luonnosta ammentavat toiminnot ja tapahtumat tuovat asiakasryhmille vaihtelua ja mielekästä tekemistä arkeen, kuten myös työntekijöille (1).
Luovien ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntäminen ja niihin liittyvän toiminnan suunnittelu tarjoaa työntekijöille ja asiakkaille tilaisuuden osallistua ja vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen (2). Jokaisen osallistujan osaaminen ja kokemukset hyödyttävät prosessia, mikä luo tasavertaisuutta työntekijöiden ja asiakkaiden välille. (2)
Olemassa oleviin rakenteisiin juurtuva verkosto vahvistaa osallisuutta edistävää toimintaa alueella. Menetelmien käyttö ja tapahtumien suunnittelu kokoaa eri toimijoita yhteen edistämään yhteistä hyvää, eli entistä paremmin asiakasryhmien tarpeisin vastaavia palveluita (3).
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
- Verkostoiva työ (Thl.fi)
- Luovat menetelmät ja luontolähtöiset menetelmät (Thl.fi)
- Luonto ja osallisuus (Thl.fi)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista: Taide-, kulttuuri- tai luontolähtöinen osallisuusverkosto (7.4.2021) (pdf 720 kt)
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.