Toimintakykymobiilisovelluksessa on ICF-pohjainen toimintakyvyn arviointi- ja kirjaamispohja,  toimintakyvyn mittareita sekä kodin turvallisuusarvio. Arviointi tehdään numeraalisesti ja avoimella tekstillä. Kirjaus siirtyy SBM-alustan kautta ptj-kertomukseksi säästäen aikaa.

Toimintaympäristö **

Toimintakykymobiilin käyttö ja käytön laajentaminen linkittyvät tiiviisti mm. digitalisaation käyttöönottoon sote-sektorilla (mm. THL:n suositukset terveydenhuollon digitalisaation hallintaan). 

Toimintakykymobiililla tehdyt toimintakykyarviot ovat käyttäjäkyselyn mukaan säästäneet kirjaamiseen käytettävää aikaa noin 30min/arviointi. Lisäksi arvioinneista sekä kirjaamisesta tulee aikaisempaa tasalaatuisempaa. Myös päällekkäistä kirjaamista pyritään välttämään. 

Toimintakykymobiililla kerätystä tiedosta syntyy toimintakykytietoa, jota on mahdollista hyödyntää mm. tiedolla johtamisen näkökulmasta. Tiedon avulla voidaan esimerkiksi arvioida palveluiden tai kuntoutuksen vaikutusta asiakkaiden toimintakykyyn ja arkeen. Toimintakyvyn arviointi on merkittävässä roolissa sote-asiakkaiden palveluja järjestettäessä sekä niistä päätettäessä. Toimintakykyarvioinnilla on vaikutusta myös monien etuuksien myöntämiseen.

  • Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
  • Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)
  • Toimintakykytiedon hyödyntämisen toiminnallinen määrittely, yleiskuvaus (THL)

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

​​​​​​

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas

  • Osallisuuden lisääminen toimintakyvyn arvioinneissa
    • mm. ICF-arviointikohteiden lisääminen vaikuttavat yksilöllisempään arviointiin
  • Mahdollisuus nähdä toimintakyvyn muutokset, esimerkiksi kuntoutuksen vaikuttavuus
  • Yhdenmukaisuus arvioinneissa hyödyttää
    • Tietoa saatavissa valmiiksi, samaa tietoa ei kysytä useaan kertaan, ellei tarpeellista

Ammattilainen

  • Arvioinnin yhdenmukaisuus
  • ICF:n käyttö (kansallinen), rakenteinen toimintakyvyn kirjaaminen
  • Saa helpommin tietoa asiakkaan toimintakyvystä --> muutos, palvelutarve
  • Käyttäjäryhmien laajentaminen käsittämään laajemmin eri-ikäisiä
    • käyttäjäryhmien yksilölliset ICF-sisällöt (esim. Lapset ja nuoret)
  • Käyttäjäryhmien tarpeet ja toiveet 
    • toimintakykymittarit
  • Käyttöliittymän muutokset
    • käyttäjäryhmien ja toiminnallisuuksien lisääntyessä
  • Käytön ja käyttöönoton hallittavuus

Organisaatio

  • Tiedolla johtamisen tuki
  • Resurssien ohjaaminen
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisessä tarvitaan eri ammattilaisia ja tiivistä yhteistyötä samaan suuntaan:

  • ICT-osaaminen ja ymmärrys
    • tekninen kehittäminen, verkkoympäristöt, tekninen tuki
  • Sote-alan osaaminen ja ymmärrys
    • ymmärrys mm. toimintakyvyn arvioinnista
    • Käyttäjäkyselyjen hyödyntäminen; kentän tarpeet ja toiveet toimintakykymobiilin sisällöille ja kehittämiselle

Loppujen lopuksi asiakas on se, joka hyötyy hyvin toteutetusta toimintakykyarvioinnista!

 

Tavoiteltu muutos
  • Asiakkaalle enemmän aikaa, kun esimerkiksi kirjaamiseen käytettävä aika vähenee
  • Asiakas enemmän vaikuttamassa omaan toimintakykyynsä ja siihen vaikuttaviin tekijöihin
    • Asiakas näkee toimintakyvyn kehityksen ja siihen vaikuttavia tekijöitä
  • Kirjaamisen ja toimintakykyarvioinnin yhdenmukaisuus
    • systemaattinen tiedonkeruu ja tiedon hyödyntäminen
  • Toimintakykyosaamisen lisääntyminen (moniammatillisuus)
    • ICF
  • Organisaatiotasolla päätöksen teon tuki, resurssointi, palvelujen kehittäminen ja järjestäminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintakykymobiili on käytössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä mm. palvelutarpeen arvioinnissa, kotikuntoutuksessa sekä asumisen yksikössä. Käyttäjinä ovat mm. fysio- ja toimintaterapeutit, muistikoordinaattorit, palveluohjaajat sekä lähi- ja sairaanhoitajat. Laajentamisen jälkeen uusia käyttäjiä on mm. kuntoutusohjaajat, lasten ja nuorten perheohjaajat sekä aikuisten monialaisten palveluiden yksiköissä (psykosos. kuntoutus).

Toimintakykymobiilin käyttäjiä ja laitteen käyttöön ottavia yksiköitä koulutetaan. Käyttäjistä lähes kaikki ovat käyneet 2-päiväisen ICF-koulutuksen. Käyttäjät saavat tukea. Käyttäjät ovat olleet toimintakykymobiilin kehittämisessä mukana. Kehittämisideoita ja -tarpeita on kerätty mm. käyttäjäkyselyn avulla. Kehittämistä tehdään yksiköiden tarpeet edellä, ennakoiden. 

Asiakkaat osallistuvat toimintakyvyn arviointiin yhdessä ammattilaisen kanssa; arviointi tehdään aina asiakkaan kanssa. Myös omaisilla ja läheisillä on mahdollisuus osallistua arviointeihin. 

Ratkaisun perusidea **

Toimintakykymobiilin on sovellus, jota käytetään Eksotessa toimintakyky- ja turvallisuustiedon keräämiseen. Sovellus sisältää myös erilaisia toimintakyvyn mittaamiseen tarkoitettuja mittareita. Sovellus toimii tablettitietokoneessa. Asiakas osallistuu arviointiin yhteistyössä ammattilaisen kanssa. Ammattilainen tarvitsee sovelluksen käyttöön tunnukset ja laitteen. Lisäksi on käyttökoulutus sovelluksen käyttöön. Eksotessa lähes kaikki toimintakykymobiilin käyttäjät ovat käyneet 2-päiväisen ICF-koulutuksen toimintakykyosaamisen parantamiseksi. 

ICF-pohjainen arviointitieto siirtyy potilastietojärjestelmään rakenteisessa muodossa. Tieto varastoituu myös SBM-toiminnanohjausjärjestelmään, jossa toiminta- ja turvallisuustietoa ja niiden muutoksia on mahdollista tarkastella mm. visualisoituna. 

Toimintakykymobiilia kehitetään edelleen ja uusia toiminnallisuuksia on otettu jo käyttöön vuoden 2021 aikana; mm. välitallennus-mahdollisuus. Lisäksi sisältöön lisätty mm. kodin turvallisuusarviointi. 

Liitteet
Kuva
Toimintakykymobiilin Kehon toiminnot -välilehti
Toimintakykymobiilin Kehon toiminnot -välilehden arviointikohteita.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Eksotessa kehittäminen aloitettu 2015. Aluksi sovellus oli käytössä ikääntyneiden palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnissa. Toimintakykymobiilia on kehitetty ja rahoitettu hankkeissa. 

Sote-rakenneuudistushanke Joukkuepelissä 2020-2021 on kehitetty toimintakykymobiilin sisältöjä, toiminnallisuuksia sekä laajennettu käyttäjäryhmiä. 

Kehittämisessä vaaditaan tiivistä yhteistyötä ict-kehittäjien ja sote-kentän kesken. On tärkeää kartoittaa myös käyttäjiltä tarpeita ja toiveita. 

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille **
  • Tiivis yhteistyö eri ammattilaisten (mm. ict ja sote) kesken; yhteinen ymmärrys tilanteesta
    • osaamista eri osa-alueita
    • aito ja oikea halu kehittää
  • Resurssointi
    • kehittäminen vie aikaa
    • käyttäjäkoulutukset ja käytön tuki suunniteltava
    • rahoitus (kehittäminen, käyttöönotto, laitteen kustannukset käytön aikana ym.)
  • Toimintakykymobiili sopii eri kohderyhmille eri ympäristöissä, mutta se vaatii sisällön kehittämistä sekä hyvää perehdyttämistä ja koulutusta
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **
  • Asiakkaalle enemmän aikaa. Kirjaamiseen käytetty aika vähentynyt noin 30min/arvio
  • Asiakas osallistuu enemmän (käyttäjäkyselyiden mukaan)
  • Toimintakykyosaaminen lisääntyy ja kirjaaminen yhdenmukaistuu (rakenteinen kirjaaminen)
  • Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen ja vertailtavuus
    • palvelujen vaikuttavuus
    • resurssointi
  • Toimintakykymobiilin käyttöönotto ja kehittäminen hallitumpaa ja systemaattisempaa
    • hallintamalli, käyttäjä- ja laiterekisterit