Tuki- ja ohjaupistetoiminta
Toiminta lisää tietoisuutta yhdistysten tarjoamasta vertaistuesta ja toiminnasta terveyspalveluissa ja aluetyössä. Toiminnassa yhdistykset jakavat asiantuntijoina tietoa hyvinvoinnista. Liikuntavälinelainauksella lisätään ihmisten mahdollisuuksia liikuntaan.
Järjestöyhteistyön kautta toteutettava terveyden edistäminen on matalan kynnyksen helposti saavutettava palvelu. Toiminta tukee tulevaa sote-uudistusta vahvistamalla järjestöjen tekemää työtä tiedon ja tuen lisäämiseksi.
Tuki- ja ohjauspiste toimii perusterveydenhuollossa. Pisteellä tiedotetaan järjestöjen tekemästä työstä, tuetaan ja opastetaan digitaalisten palveluiden käyttöä asiakkaille. Digitalisaatio helpottaa asiakkaiden terveydentilan nopeaa arviointia ja tukee asiakasta oman tilanteensa arvioinnissa ja seurannassa.
Terveystietotuvat toimivat eri kaupunginosien erilaisissa yhteenkokoavissa tiloissa "olohuoneissa" ja tavoittavat siten alueensa ihmisiä. Toiminta vahvistaa terveyttä ja luo edellytyksiä sen edistämiseen.
Keskeiset yhteistyökumppanit Yhteistyötä ja ohjausta hankkeen (2016-2018) aikana:
Hämeenlinna: Ohjausryhmäjäsenyys, Taloudellinen yhteistyö, tilojen käyttö korvauksetta sekä muu asiantuntijaosaamisen vaihto
Hämeenlinnan Seudun Psoriasisyhdistys: Ohjausryhmäjäsenyys
Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ry: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto
FinFami- Kanta-Hämeen mielenterveysomaisest ry: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry: Ohjausryhmäjäsenyys
Hämeenlinnan Reumayhdistys: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto
Kanta-Hämeen Luustoyhdistys: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto
Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Muu asiantuntijaosaamisen vaihto
Samaria rf: Ohjausryhmäjäsenyys
Yhteistyötä ja ohjausta (2016-2018) hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä oli tavoittaa perusterveydenhuollon kävijöitä ja alutyössä kohdattavia kansalaisia. Toissijaisena kohderyhmänä olivat yhdistykset ja terveyspalveluiden henkilökunta.
Ensisijaisen kohderyhmän tavoittamiseen vaikuttivat seuraavat tekijät: Toiminta vietiin sinne, missä kohderyhmä kävi luonnollisesti (kaupungin kohtaamispaikat, terveysasemat perusterveydenhuollossa sekä erilaiset kaikille kuntalaisille avoimet tilaisuudet ja tapahtumat) sekä toiminta luotiin mahdollisimman matalankynnyksen toiminnaksi, joihin kaikkien oli helppo tulla mukaan (teemahetket kaikille avoimia ja maksuttomia, sisällytettiin osaksi kuntouttavan työtoiminnan viikkokalenteria) sekä tarpeen vaatiessa vietiin toiminta kohderyhmän luo (popup-tilaisuudet), Terveystietotupien kautta. Kuntouttavan työtoiminnan kautta sekä Tuki- ja ohjauspisteiden kautta.
Lisäksi hankkeen aikana kontaktoitiin ja käytiin kertomassa toiminnasta Jukolan apteekin ja Vanajaveden sairaalan henkilökunnalle sekä Kanta-Hämeen potilasjärjestöjen ja erikoissairaanhoitopiirin yhteisissä tapaamisissa. Oikeiden markkinointi / viestintäkanavien löytämisellä ja niiden aktiivisella hyödyntämisellä oli myös merkittävä rooli ensisijaisen kohderyhmän tavoittamisessa.
Toissijaisen kohderyhmän tavoittamiseen vaikuttaneet asiat: Yhdistysten tavoittamisessa tärkeänä lähtökohtana oli henkilökohtainen kontaktointi, yhdistysten hallituksissa vieraileminen Tuki- ja ohjauspistetoiminnan tiimoilta sekä yhteisten suunnittelu ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen eri toimijoiden kesken. Hankkeen alkuvaiheessa yhdistykset otettiin mukaan suunnitteluun (puitesopimus seitsemän yhdistyksen kanssa) ja hankkeen aloitusvuonna 2016 kaikki sotejärjestöt kutsuttiin infotilaisuuteen, jossa heillä kerrottiin toiminnan suunniteltu sisältö sekä annettiin yhdistyksille mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön. Yhdistysten saaminen teemahetkiin tapahtui sähköisen varauskalenterin lisäksi kontaktoimalla suoraan yhdistyksiä ja antamalla heidän itse määritellä teema, toteutustapa sekä paikkojen määrä, joissa pitivät teemahetkiä (kaikki eivät käyneet kaikissa pisteissä). Henkilökohtainen kontaktointi oli tärkeässä roolissa varsinkin pienempien yhdistysten kohdalla.
Terveyspalveluiden henkilökunnan tavoittamisessa onnistuttiin yhteyshenkilöiden kautta, jotka sitoutuivat toiminnan suunnitteluun hankehakuvaiheesta alkaen ja jotka sitouttivat oman yksikkönsä toiminnan hyödyntämiseen omassa työssään.