| Innokylä

Toimintaympäristö

Tutkimus- ja hoitosuunnitelma suun terveydenhuollossa -valmennus on jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa aloitettuun Hoitoon sitouttaminen ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen suun terveydenhuollossa -valmennukselle.

Maaliskuussa 2024 julkaistu ensimmäinen hammaslääketieteen Hyvä käytäntö -konsensussuositus tutkimus- ja hoitovälin määrittämisestä nosti esille sitä, että hoitovälit toteutuvat parhaiten, kun ne on sovittu yhdessä potilaan kanssa potilaan osallistuessa päätöksentekoon. Yksilöllisesti määritelty suun tutkimus- ja hoitoväli, muistaen myös omahoitosuunnitelman, ylläpitää suun terveyttä sen ollessa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta riittävä ja kustannusvaikuttava.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suun terveydenhuollossa hoitosuunnitelmat ovat olleet suppeita, kirjattuna kirjavasti eri paikkoihin potilastietojärjestelmässä tai puuttuneet kokonaan. Potilailla on ollut haasteita löytää omia hoitosuunnitelmia, joka puolestaan on lisännyt yhteydenottoja suun terveydenhuollon ajanvaraukseen. Ajanvarauksessa hoidon tarpeen arviota tekevän ammattilaisen työ helpottuu, kun oikein ja yhdenmukaisesti kirjattu hoitosuunnitelma löytyy oikeasta paikasta.

31.1-18.2.2024 potilastyötä tekeville työntekijöille suunnattiin investointi 3:ssa kysely, jonka mukaan suun terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee osaamisen vahvistamista siitä, mitä tutkimus- ja hoitosuunnitelman tulee sisältää. Kyselyn tulokset löydät tämän linkin kautta: Tulokset, Kirjaamisen osaamisen vahvistamisen tarpeiden kysely 2024.pdf. Valmennuksen tarkoitus oli vastata tähän kyselyssä nousseeseen tarpeeseen.

Suun terveydenhuollossa potilaiden sitouttaminen hoitoon on ollut haastavaa. Potilaan kanssa yhdessä kirjatun omahoitosuunnitelman on tarkoitus sitouttaa potilasta omahoitoon, joka pidemmällä aikavälillä voi vaikuttaa hoitolinjauksiin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lain hyvinvointialueen suun terveydenhuollon esihenkilöt ja Vasa2-hankkeen kirjaamisen ja suun terveydenhuollon asiantuntijat sopivat yhdessä valmennuksen toteutuksesta. Hanketyöntekijät vastasivat sisällöstä ja kehittämistyön käytännön toteutuksesta. Esihenkilöt velvoittivat ja ohjasivat työntekijöitä osallistumaan sekä toivat esiin kehittämisen merkityksen osana arjen työtä. Valmennukseen osallistuivat myös Lapin hyvinvointialueen ulkoistettujen yksiköiden työntekijöitä.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että jokaiselta suun terveydenhuollon tarkastuksessa käyneeltä potilaalta löytyy potilastietojärjestelmään kirjattuna:
- Hoitojakson suunnitelma
- Omahoitosuunnitelma
- Yksilöllinen tutkimus- ja hoitosuunnitelma.

Valmennuksen myötä jalkautettiin vastaanottokäynnin kirjaamisen mallipohja kliinikoille. Valmennuksen myötä potilastietojärjestelmiin tuotettiin fraasit hoitojakson suunnitelmalle, omahoitosuunnitelmalle sekä yksilölliselle tutkimus- ja hoitosuunnitelmalle. Fraasien käytön avulla kirjaaminen helpottuu, nopeutuu ja yhtenäistyy.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta esihenkilöt voivat seurata fraasien käyttöönotto-kyselyillä henkilöstöltä.

Toteutussuunnitelma

Valmennus koostuu kahdesta samansisältöisestä webinaarista, kuudesta työpajasta ja kolmesta eri potilastietojärjestelmien verkostoista. Valmennukseen osallistunut ammattilainen osallistui yhteen webinaariin, yhteen työpajaan sekä yhteen oman potilastietojärjestelmän verkoston tapaamiseen. Kaikki tapaamiset toteutettiin Teamsin välityksellä.

Valmennuksen työpajoihin osallistui yhteensä 218 työntekijää, jotka edustivat sekä Lapin hyvinvointialueen omaa tuotantoa että ulkoistettuja suun terveydenhuollon yksiköitä. Valmennukset vetivät investointi 1:stä suun terveydenhuollon erityisasiantuntija Sanni Peteri ja investointi 3:sta terveydenhuollon kirjaamisen asiantuntija Anniina Rahkola.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Valmennuksen kohderyhmää olivat Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon kliinistä työtä tekevät ammattilaiset, mukaan lukien ulkoistetut yksiköt. Valmennuskokonaisuudessa suunnattiin ainoastaan yllämainituille ammattiryhmille. Asiakkaita/potilaita ei osallistettu kokonaisuudessa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena oli yhtenäistää ja selkeyttää suun terveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjä Lapin hyvinvointialueella. Ratkaisussa yhdistyivät asiantuntijavetoinen valmennus, esihenkilöiden tuki sekä käytännönläheinen työpajatyöskentely, joiden avulla henkilöstöä ohjattiin kehittämään ja omaksumaan yhteisiä toimintatapoja.

Toimintamallissa korostuivat osallistavuus, arjen työn tukeminen ja tietojärjestelmien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Mallin avulla pyrittiin parantamaan kirjaamisen laatua, yhdenmukaisuutta ja tiedon hyödynnettävyyttä sekä ammattilaisten että potilaiden näkökulmasta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen vaatii selkeän ja vaiheistetun käyttöönottoprosessin:

Esihenkilöiden sitouttaminen ja viestintä: Esihenkilöiden rooli on keskeinen henkilöstön motivoimisessa, sitoutumisessa ja kehittämisen merkityksen esiin tuomisessa.
Valmennus ja perehdytys: Henkilöstölle tarjotaan valmennuksia ja työpajoja, joissa käydään läpi uudet toimintatavat ja harjoitellaan niitä käytännössä.
Tuki arkeen: Kehittämisen tueksi tarvitaan asiantuntijoiden tukea ja käytännön ohjeistuksia, jotka helpottavat mallin jalkauttamista osaksi jokapäiväistä työtä. Arjen tuki toteutui kirjaamisen verkostoissa.
Seuranta ja arviointi: Käyttöönoton aikana ja sen jälkeen esihenkilöt voivat seurata kirjaamisen laatua ja toimintamallin toteutumista sekä tehdä tarvittaessa korjauksia.
Vakiinnuttaminen: Organisaation yhteiset fraasit otettiin käyttöön koko henkilöstölle.

Onnistunut käyttöönotto edellyttää:

Aikaa henkilöstön osallistumiselle valmennuksiin ja työpajoihin
Henkilöstöresursseja erityisesti esihenkilöiden ja asiantuntijoiden osalta
Osaamista kirjaamisesta, tietojärjestelmistä ja muutoksen johtamisesta
Koordinaatiota ja viestintää, jotta toimintamalli saadaan osaksi kaikkien yksiköiden arkea

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää esihenkilöiden vahvaa sitoutumista, riittävästi aikaa henkilöstön osallistamiselle sekä asiantuntijaosaamista kirjaamisesta ja tietojärjestelmistä. Malli on sovellettavissa myös muihin sote-palveluihin, joissa tarvitaan kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamista ja tiedon laadun parantamista.

Keskeistä on vaiheittainen eteneminen, riittävä tuki muutoksessa sekä arjen työssä tarvittavien ohjeiden ja esimerkkien tarjoaminen. On tärkeää, että henkilöstö ymmärtää muutoksen hyödyt omalle työlleen ja potilaille. Vältettäviä sudenkuoppia ovat liian nopeat aikataulut, puutteellinen viestintä ja esihenkilöiden roolin vähättely. Lisäksi mallin juurtuminen voi estyä, jos työyhteisöltä ei kysytä kokemuksia tai huomioida arjen käytännön tarpeita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Muutoksen arviointi jää esihenkilöiden vastuulle, koska kaikki tulokset eivät ole arvioitavissa vielä hankeaikana.

Tutkimus- ja hoitosuunnitelma suun terveydenhuollossa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I3)