Tutkimus- ja hoitosuunnitelma suun terveydenhuollossa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I3)

Valmennuksen tavoite on luoda yhteinen ymmärrys miksi, minne ja miten hoitosuunnitelma kirjataan sekä mikä merkitys hoitosuunnitelmalla on hoitoon pääsyn kirjaamiseen. Valmennus koostuu webinaarista, työpajasta ja potilastietojärjestelmäverkostoista.

Toimintamallin nimi
Tutkimus- ja hoitosuunnitelma suun terveydenhuollossa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I3)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Valmennuksen tavoite on luoda yhteinen ymmärrys miksi, minne ja miten hoitosuunnitelma kirjataan sekä mikä merkitys hoitosuunnitelmalla on hoitoon pääsyn kirjaamiseen. Valmennus koostuu webinaarista, työpajasta ja potilastietojärjestelmäverkostoista.

Toteutuspaikka
Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuolto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sanni Peteri

Luotu

11.09.2024

Viimeksi muokattu

06.06.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena oli yhtenäistää ja selkeyttää suun terveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjä Lapin hyvinvointialueella. Ratkaisussa yhdistyivät asiantuntijavetoinen valmennus, esihenkilöiden tuki sekä käytännönläheinen työpajatyöskentely, joiden avulla henkilöstöä ohjattiin kehittämään ja omaksumaan yhteisiä toimintatapoja.

Toimintamallissa korostuivat osallistavuus, arjen työn tukeminen ja tietojärjestelmien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Mallin avulla pyrittiin parantamaan kirjaamisen laatua, yhdenmukaisuutta ja tiedon hyödynnettävyyttä sekä ammattilaisten että potilaiden näkökulmasta.

Toimintaympäristö

Tutkimus- ja hoitosuunnitelma suun terveydenhuollossa -valmennus on jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa aloitettuun Hoitoon sitouttaminen ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen suun terveydenhuollossa -valmennukselle.

Maaliskuussa 2024 julkaistu ensimmäinen hammaslääketieteen Hyvä käytäntö -konsensussuositus tutkimus- ja hoitovälin määrittämisestä nosti esille sitä, että hoitovälit toteutuvat parhaiten, kun ne on sovittu yhdessä potilaan kanssa potilaan osallistuessa päätöksentekoon. Yksilöllisesti määritelty suun tutkimus- ja hoitoväli, muistaen myös omahoitosuunnitelman, ylläpitää suun terveyttä sen ollessa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta riittävä ja kustannusvaikuttava.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Valmennuksen kohderyhmää olivat Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon kliinistä työtä tekevät ammattilaiset, mukaan lukien ulkoistetut yksiköt. Valmennuskokonaisuudessa suunnattiin ainoastaan yllämainituille ammattiryhmille. Asiakkaita/potilaita ei osallistettu kokonaisuudessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen vaatii selkeän ja vaiheistetun käyttöönottoprosessin:

  1. Esihenkilöiden sitouttaminen ja viestintä: Esihenkilöiden rooli on keskeinen henkilöstön motivoimisessa, sitoutumisessa ja kehittämisen merkityksen esiin tuomisessa.
  2. Valmennus ja perehdytys: Henkilöstölle tarjotaan valmennuksia ja työpajoja, joissa käydään läpi uudet toimintatavat ja harjoitellaan niitä käytännössä.
  3. Tuki arkeen: Kehittämisen tueksi tarvitaan asiantuntijoiden tukea ja käytännön ohjeistuksia, jotka helpottavat mallin jalkauttamista osaksi jokapäiväistä työtä. Arjen tuki toteutui kirjaamisen verkostoissa.
  4. Seuranta ja arviointi: Käyttöönoton aikana ja sen jälkeen esihenkilöt voivat seurata kirjaamisen laatua ja toimintamallin toteutumista sekä tehdä tarvittaessa korjauksia.
  5. Vakiinnuttaminen: Organisaation yhteiset fraasit otettiin käyttöön koko henkilöstölle.

Onnistunut käyttöönotto edellyttää:

  1. Aikaa henkilöstön osallistumiselle valmennuksiin ja työpajoihin
  2. Henkilöstöresursseja erityisesti esihenkilöiden ja asiantuntijoiden osalta
  3. Osaamista kirjaamisesta, tietojärjestelmistä ja muutoksen johtamisesta
  4. Koordinaatiota ja viestintää, jotta toimintamalli saadaan osaksi kaikkien yksiköiden arkea
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Muutoksen arviointi jää esihenkilöiden vastuulle, koska kaikki tulokset eivät ole arvioitavissa vielä hankeaikana.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää esihenkilöiden vahvaa sitoutumista, riittävästi aikaa henkilöstön osallistamiselle sekä asiantuntijaosaamista kirjaamisesta ja tietojärjestelmistä. Malli on sovellettavissa myös muihin sote-palveluihin, joissa tarvitaan kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamista ja tiedon laadun parantamista.

Keskeistä on vaiheittainen eteneminen, riittävä tuki muutoksessa sekä arjen työssä tarvittavien ohjeiden ja esimerkkien tarjoaminen. On tärkeää, että henkilöstö ymmärtää muutoksen hyödyt omalle työlleen ja potilaille. Vältettäviä sudenkuoppia ovat liian nopeat aikataulut, puutteellinen viestintä ja esihenkilöiden roolin vähättely. Lisäksi mallin juurtuminen voi estyä, jos työyhteisöltä ei kysytä kokemuksia tai huomioida arjen käytännön tarpeita.

Kansikuva
Kuvio, jonka keskiössä on teksti tutkimus- ja hoitosuunnitelma suun terveydenhuollossa. Asiasanoina oikeassa laidassa löytyvät hoitoon pääsy, hoidon tarpeen arvio, tutkimus- ja hoitosuunnitelmat. Kuvion vasemmalla puolella on maininnat, että tämä kehittäminen kuuluu suun terveydenhuollon palveluihin sekä kirjaamisen kokonaisuuteen. Kuvasta löytyvät EU-logo saatesanoin Euroopan unionin rahoittama, Lapha.fi-logo sekä VASA2 -hankelogo.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä