Tutkimus- ja hoitosuunnitelma suun terveydenhuollossa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I3)
Valmennuksen tavoite on luoda yhteinen ymmärrys miksi, minne ja miten hoitosuunnitelma kirjataan sekä mikä merkitys hoitosuunnitelmalla on hoitoon pääsyn kirjaamiseen. Valmennus koostuu webinaarista, työpajasta ja potilastietojärjestelmäverkostoista.
Toimintamallin nimi
Valmennuksen tavoite on luoda yhteinen ymmärrys miksi, minne ja miten hoitosuunnitelma kirjataan sekä mikä merkitys hoitosuunnitelmalla on hoitoon pääsyn kirjaamiseen. Valmennus koostuu webinaarista, työpajasta ja potilastietojärjestelmäverkostoista.
Toimintamallin tavoitteena oli yhtenäistää ja selkeyttää suun terveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjä Lapin hyvinvointialueella. Ratkaisussa yhdistyivät asiantuntijavetoinen valmennus, esihenkilöiden tuki sekä käytännönläheinen työpajatyöskentely, joiden avulla henkilöstöä ohjattiin kehittämään ja omaksumaan yhteisiä toimintatapoja.
Toimintamallissa korostuivat osallistavuus, arjen työn tukeminen ja tietojärjestelmien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Mallin avulla pyrittiin parantamaan kirjaamisen laatua, yhdenmukaisuutta ja tiedon hyödynnettävyyttä sekä ammattilaisten että potilaiden näkökulmasta.
Tutkimus- ja hoitosuunnitelma suun terveydenhuollossa -valmennus on jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa aloitettuun Hoitoon sitouttaminen ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen suun terveydenhuollossa -valmennukselle.
Maaliskuussa 2024 julkaistu ensimmäinen hammaslääketieteen Hyvä käytäntö -konsensussuositus tutkimus- ja hoitovälin määrittämisestä nosti esille sitä, että hoitovälit toteutuvat parhaiten, kun ne on sovittu yhdessä potilaan kanssa potilaan osallistuessa päätöksentekoon. Yksilöllisesti määritelty suun tutkimus- ja hoitoväli, muistaen myös omahoitosuunnitelman, ylläpitää suun terveyttä sen ollessa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta riittävä ja kustannusvaikuttava.
Valmennuksen kohderyhmää olivat Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon kliinistä työtä tekevät ammattilaiset, mukaan lukien ulkoistetut yksiköt. Valmennuskokonaisuudessa suunnattiin ainoastaan yllämainituille ammattiryhmille. Asiakkaita/potilaita ei osallistettu kokonaisuudessa.
Toimintamallin juurruttaminen vaatii selkeän ja vaiheistetun käyttöönottoprosessin:
- Esihenkilöiden sitouttaminen ja viestintä: Esihenkilöiden rooli on keskeinen henkilöstön motivoimisessa, sitoutumisessa ja kehittämisen merkityksen esiin tuomisessa.
- Valmennus ja perehdytys: Henkilöstölle tarjotaan valmennuksia ja työpajoja, joissa käydään läpi uudet toimintatavat ja harjoitellaan niitä käytännössä.
- Tuki arkeen: Kehittämisen tueksi tarvitaan asiantuntijoiden tukea ja käytännön ohjeistuksia, jotka helpottavat mallin jalkauttamista osaksi jokapäiväistä työtä. Arjen tuki toteutui kirjaamisen verkostoissa.
- Seuranta ja arviointi: Käyttöönoton aikana ja sen jälkeen esihenkilöt voivat seurata kirjaamisen laatua ja toimintamallin toteutumista sekä tehdä tarvittaessa korjauksia.
- Vakiinnuttaminen: Organisaation yhteiset fraasit otettiin käyttöön koko henkilöstölle.
Onnistunut käyttöönotto edellyttää:
- Aikaa henkilöstön osallistumiselle valmennuksiin ja työpajoihin
- Henkilöstöresursseja erityisesti esihenkilöiden ja asiantuntijoiden osalta
- Osaamista kirjaamisesta, tietojärjestelmistä ja muutoksen johtamisesta
- Koordinaatiota ja viestintää, jotta toimintamalli saadaan osaksi kaikkien yksiköiden arkea
Muutoksen arviointi jää esihenkilöiden vastuulle, koska kaikki tulokset eivät ole arvioitavissa vielä hankeaikana.
Kansikuva
