Työkyvyn tuen tiimi / Kainuu
Työkyvyn tuen tiimin tehtävänä on koota asiakkaan palvelutarpeet ja suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan työkykyä tukeva palvelupolku.
Kainuussa on seitsemän kuntaa, joista kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa Kainuun sote –kuntayhtymä. Kainuun soten alueella asuu noin 72000 asukasta, joista noin puolet luetaan mukaan työvoimaan.
Terveyskeskuspalveluihin pääsy on ollut haasteellista heikon lääkäritilanteen ja hoitajien sijasten saannin vuoksi, johon etsitään ratkaisuita myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeiden kautta.
Kainuun väestö vähenee reilut 12 % vuoteen 2030 mennessä ja säilyy iäkkäänä. Väestön sairastavuus on maan neljänneksi suurinta ja kuntakohtaiset erot ovat suuria.
Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä on maan suurin ja väestöllinen huoltosuhde on maan neljänneksi suurin. (THL:n arviointiraportti 2019)
Kainuun alueen haasteet ovat moniulotteisia: työvoiman saatavuuden näkökulmasta lasten ja nuorten ikäryhmät ovat pieniä, ikääntyminen pienentää työvoimaa ja ennen aikaisesti eläkkeellä olevien joukko on suuri.
Vaikka Kainuun alueen työllisyys on parantunut viimeisen puolentoista vuoden aikana, mutta edelleen siinä tulee esille rakenteellisen työllisyyden ja työttömyyden vinoumat.
Kainuussa osatyökykyisiä työnhakijoita on arviolta 750, joista työttömiä noin 500 (lisäksi myös työvoiman ulkopuolella olevia), jotka tarvitsevat usein moniammatillisia ja monialaisia palveluja.
Kaikilla osatyökykyisten parissa työskentelevillä toimijoilla on omat työkyvyn tuen palvelut, jotka on tärkeä verkoston tuntea. Tavoitteena on, että asiakkaalle muodostuu yksi, selkeä palvelupolku, joka sisältää tarvittavat työkyvyn tuen palvelut asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on ettei tehdä päällekkäistä työtä ja asiakkaan asiat hoituvat koordinoidusti.
Kainuussa on toteutettu työttömien terveystarkastuksia, mutta ongelmana on, ettei työkyvyn tuen prosesseja ole kuvattu, eikä palvelut ole aina koordinoituja. Asiakkaan palvelupolut näyttäytyvät pirstaleisina varsinkin mikäli verkostossa on useita toimijoita. Työttömän osatyökykyisen näkökulmasta on myös epäselvää, kuka vastaa asiakkaan tuesta ja asioiden koordinoinnista.
Hankkeessa kehitetään osatyökykyisen palvelupolun sujuvuutta, työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista ja asiakkaan ohjautumista terveys- ja sosiaalipalveluihin. Asiakaslähtöisyys ei toteudu aina palveluissa.
Kainuussa kehitetään moniammatillista vastaanottotoimintaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman mukaisesti ja työllisyydenhoidon kokonaisuutta työllisyyden kuntakokeilussa. Osatyökykyisen työkyvyn tuki linkittyy molempiin em. strategisiin kehittämisaskelluksiin.
Projektityöryhmä muodostuu TTL:n työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutukseen osallistuvasta käytännön työtä tekevistä työntekijöistä, jotka aktiivisesti kehittävät yhteistä toimintamallia ja ovat kiinnostuneita kehittämään työtään. Lisäksi työryhmään/koulutuksiin pyydetään asiantuntijoita käymään kertomassa kokemuksistaan, mm. kehittäjäasiakkaita. Kehittäjäasiakkaiden kokemuksia hyödynnetään kehittämistyössä ja koulutuksissa osaamisen lisäämiseksi.
Projektityöryhmän lisäksi kehittämistyötä tehdään pienemmissä työryhmissä erilaisin kokoonpanoin. Kehittäjätyöryhmien ideat viedään ohjausryhmän tietoon ja käsiteltäväksi. Kehittäjätyöryhmän jäsenet ovat:
•Kelan työkykyneuvoja
•TE-toimistosta työkykykoordinaattori
•Kuntakokeilusta työllisyysohjaaja
•Aikuissosiaalityöstä sosiaalityöntekijä
•TYP:n -sosiaalityöntekijä
•Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja
•Kuntoutustutkimusyksiköstä kuntoutusohjaaja
•Perusterveydenhuollosta työttömien terveystarkastuksia tekevä hoitaja
•Mielenterveys/päihdetyöstä psykiatrinen sh
•OSAKSI -hankkeen suunnittelija
Monialaista työkyvyn tuen tiimiä ollaan rakentamassa Kainuun sotelle. Tämän toimintamallin kehittäminen vie aikaa ja vaatii myös osaamisen tukemista. Muutosten kautta asiakas saa monialaiset palvelut tiimin kautta ja asiakkaan asiaa hoidetaan kokonaisvaltaisella otteella. Toimintamallin kehittämisen myötä asiakkaalle nimetään asiakasvastaava(t) ja palvelut toimivat koordinoidusti.
Onko asiakkaalle nimetty asiakasvastaava / tietääkö asiakas keneen hän ottaa yhteyttä?
Toimiiko palvelut asiakaslähtöisesti?
Ohjautuuko asiakas tarvitsemiinsa palveluihin ja näyttäytyykö palvelupolut asiakkaalle selkeiltä?
Onko asiakkaan asiat edenneet kohti työelämää, koulutusta tai kuntoutusta monialaisen työkyvyn tuen tiimin tuella?
Monialainen yhteistyö vaatii säännöllistä vuoropuhelua, sitoutumista sekä resursseja kaikilta yhteistyöverkoston toimijoilta. Pidetään yhteiskehittämisen työpajoja säännöllisesti vuosina 2021-22.
Jatkossa 1-2 kertaa vuodessa tapahtuvat työkyvyn tuen tiimin koko verkoston palaverit ovat tärkeitä työkyvyn tuen tiimin toimintamallin kehittämiseksi edelleen. Koordinoiva kuntoutusohjaaja kutsuu koolle verkostotapaamisen.
On todettu, että yli puolella työikäisistä, noin 1,9 miljoonalla suomalaisella, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 kokee sairauden tai vamman vaikuttavan työn tekemiseen tai työllistymismahdollisuuksiin. Työllisyydestä puhuttaessa heitä kutsutaan osatyökykyisiksi. Kainuussa osatyökykyisiä työnhakijoita on noin 750.
Osatyökyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään. Työtä mukauttamalla voi silti työkyvyn alenemasta huolimatta tehdä työtä tuottavasti. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet tai vammaiset. Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Osatyökyisillä on muita suurempi riski menettää työnsä, ja usein myös työhön paluu tai työllistyminen ei onnistu. Osatyökyisyyttä on monenlaista, ja se voi olla tilapäistä.
Hankkeessa asiakasymmärrystä kerätään asiakaskokemuskyselyn kautta sekä kehittäjäasiakkaiden kokemusten hyödyntämisen kautta (kehittäjäasiakkaita kontaktoidaan säännöllisesti) sekä kehittäjäasiakastyöpajoja on järjestetty yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Kuva
Erilaisista toimintamalleista on haettu ideoita Kainuun toimintamalliin. Mitään yksittäistä toimintamallia ei ole hankkeessa siis hyödynnetty.
On tärkeää, että työkyvyn tuen tiimissä on vain sellaiset asiantuntijat, joilla on antaa lisäarvoa asiakkaan tilanteeseen. Myös paikkakuntien resurssit on otettu suunnittelussa huomioon (esimerkiksi lääkäri ei ole mukana työkyvyn tuen tiimissä).
Jatkossa on hyvä selvittää myös suunnitellun mallin tueksi työhönvalmennuksen mahdollista hyödyntämistä työkyvyn tuen tiimissä, ainakin jatkosuunnitelmissa. Myös konsultatiivinen työte olisi toimintamallissa mahdollinen, mikäli fyysisesti ei ole mahdollista toimia saman katon alla. Puhelinkonsultaatiomalliin on hankkeessa haettu ideaa niin Oulun, kuin Rovaniemenkin Työkykyohjelman hankkeesta.
Asiakasraadin kehittäjäasiakkaiden ajatuksia työkyvyn tuen palveluista ja tuen tarpeista, jotka on hankkeen toimenpiteissä pyritty huomioimaan:
- Asioiden koordinoija puuttuu, asiakkaalla ei aina voimavaroja itse selvittää kaikkea
- Ei aina kysytä millaista elämä on, kun kartoitetaan palvelun tarvetta. esim. millainen on elämänhallinta, puhtaudesta huolehtiminen, onko rahapelaamista tms.? Huom! Tilannetaju ja aikataulu!
- Terveystarkastus toimii asioiden kartoittamisessa hyvin, mutta jos on jo asioita selvitetty, niin silloin pitäisi koota asiat yhteen tai miettiä mitä vielä voisi tutkia / tukea asiakasta
- Lyhyt yhteenveto palavereista kirjallisesti on tärkeä antaa myös asiakkaalle (nimetä yhteyshenkilö ja jatkot)
- Sairastuttua tulee yksin jäämisen tunne, johon toivotaan kokonaisvaltaista tukea (verkosto)
- Kun esim. syöpäleikkaus tehdään toisella paikkakunnalla, niin kukaan ei kerro jatkoista, ohjeista tukien hakemisessa yms.
- Soittopyyntöihin tutkimusten jälkeen ei ole vastattu, palautetta on asiasta annettu
- Sairausloman kirjoitus loppuu poliklinikalta, kun poliklinikan ”oma asia” hoidettu. Asiakas jää yksin monien asioidensa kanssa -> siirtymät pitäisi turvata ja neuvoa asioissa myös erikoissairaanhoidossa. Koordinoiva taho uupuu, kuten työterveyshuolto.
- Kainuun soten eri tulosyksiköiltä toivotaan myönteistä asennetta työkokeiluihin -> tarvitaan asennemuutosta työkyvyn tuen tukemiseen myös talon sisällä!
- Asiakkaalle selkeät ohjeet sanottaen ne -> mene tuonne ja tuonne esimerkiksi (varmistetaan asian ymmärtäminen)
- Pitäisi tutkia, jos siihen tulee tarvetta
- Kuntoutuksen ohjaaminen ontuu -> asiakas ei tiedä mahdollisuuksistaan
- Sairaalasta kotiutuminen -> hoito loppuu kuin seinään
- Osatyökykyisten työllistymisestä puhutaan, muttei toteudu?! Onko paikkoja ja mahdollisuuksia?
- Matalamman kynnyksen palveluita tarvitaan lisää ennen kuin syrjäytyy ja ohjaamista niihin
- Liikunta- ja keskusteluryhmiä toivotaan ja niistä tiedottaminen
- Myös keski-ikäisille ryhmätoimintoja (koetaan että nuorille ja eläkeiässä oleville on ryhmätoimintoja paremmin)
- Tuki työllistymiseen erivaiheissa (soitto, kirjeet, käynnit)
- Säännölliset tilannekatsaukset (sosiaalietuudet, mahdollisuudet)
- Omahoitajan / yhteyshenkilön nimeäminen -> asioiden koordinointi ja selkeyttäminen
- Vastaanoton päätteeksi on hyvä varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt jatkosuunnitelmat/ ohjeet tms.
- Hoidettaisiin henkilöä eikä diagnoosia!
” Kysytään, että mitä kuuluu ja missä mennään, eikä esimerkiksi miten paniikkihäiriölle kuuluu?”
- Työntekijästä riippuu minkälaista palvelua aina saa ja miten asiakas saa ohjausta
- Voisikos kontrollit varata jo etukäteen tai ohjelmoida valmiiksi esim. perussairauksissa?
- Sairastuttuaan leimattu juopoksi, vainoharhaiseksi ja hulluksi, vaikkei esimerkiksi alkoholia käytä ollenkaan -> ensin pitäisi tutkia, ennen kuin leimataan, että päässä vikaa
- Sairasta ihmistä ei saa jättää yksin -> tukiverkoston nimeäminen
- Työkyvyn kartoituksen verkostoa on paljon, mutta se on hajanainen ja esim. kuntoutustutkimuspkl:n lääkärille vaikea päästä/saada tietoa
- Osatyökykyisten asioiden hoitamiseen tarvitaan osaavat työntekijät, joka ymmärtää kokonaisuuden (mahdollisuudet, rajoitteet)
- Lääkäreillä voi olla erilaisia koulukuntia hoidon osalta esim. niskatuen käytön suosittelu. Asiakas on usein tässä ymmällään, miten pitäisi toimia.
- Ensin tutkitaan, ennen kuin päätellään, että päästä johtuu vaivat! Esim. kipupotilaan kohtaaminen! Yhdelle asiakkaalle aloitettiin kipulaastari, joka mahdollisti työhön palaamisen! Kivun hoito on tärkeää!
Työkyvyn tuen tiimi sekä koordinoivan kuntoutusohjaajan rooli puuttuvat selkeästi peruspalveluista. Aikuissosiaalityön puolella on eläkeselvittelyn koordinaattori, jonka tehtävänä on aikuissosiaalityössä selvittää asiakaan työ- ja toimintakykyä ja tukea sitä. Perusterveydenhuollon puolelta tällainen koordinaattori puuttuu, jolloin saataisiin vastinpari sote -keskukseen. Selkeä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin prosessi sekä tuki on tärkeä mallintaa, josta saadaan moniin asiakasraadin toivomiin asioihin tukea ja apua. Tässä prosessissa työkyvyn tuen tiimin toiminta on ensiarvoisen tärkeä.
Työkyvyn tuen tiimin verkostotapaaminen on yksi menetelmä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tuen prosessissa. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin prosessin mallinnus sote -keskuksessa ohjaa työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa soten ammattilaisia ja työkyvyn tuen tiimiä. Prosessikuvassa kuvataan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn tuen prosessi, jota voi myös käyttää perehdytyksen tukena (luonnosvaiheessa oleva kuva liitteenä).
Koordinoivaa kuntoutusohjaajaa voi konsultoida työ- ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa, jolloin saadaan tukea myös muille ammattilaisille ja toimijoille.
Kuva
Asiakaspalautteita on saatu asiakaspalautekyselyn, asiakasraadin sekä kehittäjäasiakkaiden kautta. Lisäksi työkyvyn tuen tiimin pilotointiin osallistuvilta asiakkailta on saatu palautetta tiimin toiminnasta. Asiakaspalautteista on tehty yhteenvetoja ja tietokortteja (kts. kohta ideointi).
Työkyvyn tuen tiimin osallistuneiden asiakkaiden palautteen perusteella on tärkeää, että asiakkaalle nimetään asiakasvastaavat myös kirjallisesti ja sovitaan toimenpiteistä ja seurannasta. Asiakkaat ovat kokeneet, että on hyvä, ettei jokaiselle asiantuntijalle tarvitse erikseen kertoa tilanteestaan vaan tiimissä on kaikki asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti kootut asiantuntijat ja asiat etenevät koodinoidusti.
Työkyvyn tuen tiimin toimintaa on pilotoitu syksyn 2022 aikana 3 kertaa (yhteensä 12 asiakasta). Lisäksi hankkeessa on pilotoitu puhelinkonsultaatiotuntia työkyvyn tukeen.
Resursseja tiimin pilotointiin on tarvittu työllisyydenhoidolta, Kelalta, hankkeesta sekä Kainuun sotelta. Yksi työkyvyn tuen verkostotapaamiseen on varattu aikaa 1,5 tuntia, jonka lisäksi aikaa on mennyt pilotoinnin valmisteluun ja kirjaamisiin.
Asiakkailta on kerätty kokemuksia verkostotapaamisesta. Lisäksi marras-joulukuussa pilotoidaan yhdessä Hellä -hankkeen koordinoivan kuntoutusohjaajan kanssa myös muissa kunnissa työkyvyn tuen tiimin toimintaa. Näistä pilotoinneista raportoidaan Hellä -hankkeessa vuoden 2023 lopussa. Vuoden 2023 toiminnan jatkamisen kautta on tarkoitus juurruttaa toimintaa pysyväksi toimintamalliksi Kainuun sotessa.
Tavoitteena tukea osatyökykyistä ja selkeyttää ja löytää yksilöllisiä palvelupolkuja. Työkyvyn tuen tiimin pilotoinnin tavoitteena on kerätä tietoa toimintamallin vaikuttavuudesta asiakkaiden tukemisessa.
Pilotoinnissa vahvistui näkemys, että tarvitaan verkostoyhteistyötä ja palveluiden koordinointia sekä monialaista osaamista ja "osaamispääoman vaihtamista".
Työkyvyn tuen tiimin pilotoinnin alkusuunnittelu on tärkeä vaihe verkostotapaamisen onnistumiseksi. Verkoston kokoaminen vaatii monialaista yhteistyötä, johon jatkossa kannattaa tehdä verkoston kanssa yhteiset pelisäännöt sekaannusten välttämiseksi (asiakkaan peruuntumiset, verkostotapaamisen päivämäärien siirrot yms.).