Työnetsijärinki
Työnetsijärinki on verkosto, joka on suunnattu eri organisaatioiden työnetsintää tekeville henkilöille. Työnetsijärinki pyrkii helpottamaan työttömien työllistymistä yrityksiin ja kehittämään toimijoiden välistä yhteistyötä ja toimintakäytäntöjä. (Toimituksen siirto 6/2020)
"Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa työvoimapolitiikan tavoitteeksi asetettiin mm. työttömien työllistymisen edistäminen avoimille työmarkkinoille, työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaaminen, uusien yritysten syntymisen edistäminen sekä työttömyyden vähentäminen ja syrjäytymisen estäminen. Työllisyysmäärärahoja tullaan jatkossa kohdistamaan siten, että niillä nykyistä paremmin 7 tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Hallitusohjelmassa vaikuttavuuden tavoitteena on, että aktiivitoimien jälkeen työllistyminen nousee 40 %:iin toimenpiteen päättäneistä. Määrärahoja halutaan kohdentaa erityisesti yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Yrityksiin kohdistuvan palkkatukityöllistämisen lisäksi keinoina ovat työharjoittelu, työkokeilut, palkkatuettutyö kolmannella sektorilla, sosiaalisten yritysten työllistäminen, erilaiset osuuskunnat, työpajatoiminta ja kuntouttava työtoiminta. (Pääministeri Matti Vanhasen II Hallituksen ohjelma 19.4.2007, 2007; Särkelä & Eronen 2007, 119.)
Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on eri tahojen yhteisistä ponnisteluista huolimatta edelleen vaikea. Helmikuun lopussa 2009 maakunnassa oli 12 094 työtöntä työnhakijaa. Työttömien osuus työvoimasta 16,3 prosenttia on maan korkein. Pitkäaikaistyöttömiä maakunnassa on yhteensä 2 102. Pohjois-Karjalan syrjäinen sijainti, negatiivinen muuttoliike ja epäedullinen huoltosuhde sekä alueen työttömyyden rakenteelliset ongelmat vaikeuttavat tilanteen korjaantumista. Erityisen vaikea tilanne on pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on hälyttävän korkea ja työllistyminen ilman tukityötä on vaikeaa. Taantuman aikana maakunnan työttömyystilanne ei ainakaan tule helpottumaan. Helmikuussa 2009 oli 14,1 % enemmän työttömiä kuin vuoden 2008 helmikuussa. ( vrt. Työvoimaosaston tiedote 24.3.2009.)" (kts Hartikainen, T. 2011, 6)
Työnetsijäringin kehittämisprosessin toteutuksessa määritettiin ensin kehittämistarve ja kehittämismenetelmä arviointiakvaariomenetelmällä. Arviointiakvaariotyöskentelyn toteutti Järvi-hanke. Tämän jälkeen puolistrukturoidulla osaamisen ja toimintakyvyn Webropol-kyselyllä selvitettiin jäsenten käsitystä verkoston nykytilasta ja fokusryhmäkeskustelulla monipuolistettiin kyselystä saatua kuvaa. Seuraavassa kehittämisvaiheessa kyselyn ja ryhmähaastattelun teemat sovelletaan SWOT -analyysiin, josta ne johdetaan edelleen SWOT -analyysin toimintastrategioihin. Toimintastrategioiden kautta on mahdollista muodostaa verkoston strategia. Strategiatyön tavoitteena on oppiminen, osaamisen kehittäminen ja sitä kautta työnetsijäringin tulevaisuuden varmistaminen.
Kehittämistyötä johri Polkuja yrityksiin –projektin projektipäällikkö. Kehittämistyöhön osallistui koko prosessin ajan toimijoita eri sektoreilta mm. eri järjestöistä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä (NYT-hanke), Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETI Oy:stä (Akseli-hanke), Joensuun kaupungilta ja Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimistosta.