TYÖOTE-toimintamalli
TYÖOTE-toimintamalli tehostaa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä, parantaa potilaan työkyvyn tukea ja siirtää työkyvyn arviointivastuuta erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon.
Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottaa lukuisa määrä palveluntuottajia. Työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa sovitetaan yhteen muun muassa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalihuollon palveluja. Tavoitteena on työikäisen tarkoituksenmukainen palvelu oikeassa paikassa, oikeassa laajuudessa ja oikeaan aikaan. Työikäisten sote-palveluiden koordinointi hyvinvointialueilla on tärkeää, jotta työikäisen henkilön palvelut tuotetaan sujuvasti ja tieto kulkee tehokkaasti eri sote-toimijoiden välillä.
Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna korkea sairauspoissaoloaste, ja työkyvyttömyyden kustannukset ovat huomattavan suuret. Työikäinen väestönosuus on pienenemässä, ja hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työikäisten työkykyä tuetaan mahdollisimman tehokkaasti.
TYÖOTE-toimintamalli on käytössä kaikilla hyvinvointialueilla työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä. Mallin tuottavuuspotentiaali realisoituu, kun se laajennetaan myös muun muassa työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhön.
Yhtenä tekijänä suuriin työkyvyttömyyslukuihin Suomessa voidaan arvioida olevan epätarkoituksenmukaiset sairauspoissaolokäytännöt sekä liian vähäinen yhteistyö julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä. Esimerkiksi ortopedisten toimenpiteiden jälkeen erikoissairaanhoidossa on ollut melko vakiintunut tapa kirjoittaa pitkä sairauspoissaolo, eikä sairauspoissaoloa kirjoitettaessa useinkaan pystytä arvioimaan yksilöllisesti toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä sairaalalääkäri ei yleensä tarkemmin tunne potilaan työnkuvaa, saati sitten mahdollisuuksia muokata työtä vastaamaan toipuvan potilaan toimintakykyä. Työkyvyn arviointi sekä työkyvyn ja työhön paluun tukeminen ovat työterveyshuollon erityisosaamista. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan. Tämä mahdollistaa sen, että potilaan työhön paluuta pystytään usein tehokkaasti tukemaan muokkaamalla työtehtäviä vastaamaan esimerkiksi leikkauksesta toipuvan henkilön toimintakykyä.
TYÖOTE-toimintamallissa työterveyshuolto ottaa koordinointivastuun erikoissairaanhoidossa hoidetusta potilaasta ja huolehtii jatkotoimista, jotta työntekijä voi palata mahdollisimman nopeasti työkykyisenä töihin. Näin työterveyshuollon osaaminen työkykyasioissa saadaan aiempaa käytäntöä nopeammin ja systemaattisemmin julkisen terveydenhuollon hyödynnettäväksi. Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön tiivistämisen myötä työkyvyn tukitoimet tehostuvat, sairauspoissaolot lyhenevät ja työn tuottavuus Suomessa kasvaa.
TYÖOTE-toimintamallia on levitetty Suomeen sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana Vastuullinen työkyvyn tuki (TYÖOTE) -hankkeessa (2020 - 2023). Hanketta johti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/hyvinvointialue. Toimintamallin valtakunnallisesta levittämisestä ja hankkeen viestinnästä vastasi Työterveyslaitos. Itä-Suomen yliopisto teki hankkeessa rekisteripohjaista vaikuttavuustutkimusta. Hankkeen tavoitteena oli levittää TYÖOTE-toimintamalli koko Suomeen vähintään yhteen diagnoosiryhmään. 10/2023 lähtien TYÖOTE-toimintamallin vakiinnuttamista sekä levittämistä kaikkiin paljon työkyvyttömyyttä aihetuttaviin diagnoosiryhmiin tehdään Työterveyslaitoksen johdolla.
Työterveyslaitoksen alueelliset kehittäjät fasilitoivat TYÖOTE-toimintaa jokaisella hyvinvointialueella.
Kuva
Toimintamallista hyötyvät kaikki:
Työntekijä
- Sovitut työkyvyn arviointikäynnit ja kontrollit työterveyshuollossa
- Yksilöllinen työhön paluu ja tarvittavat tukitoimet käytössä
- Pysyvän työkyvyttömyyden riski vähenee
Sairaala ja sote-keskus
- Keskittyvät ydintoimintaansa: työkyvyn arviointi, työkyvyn tukeminen ja työhön paluun järjestelyt ovat sovittuna työterveyshuoltoon
- Sairaala- tai tk-lääkäri ei yleensä tunne potilaan työtä, joten hänen ei tarvitse myöskään arvioida pidempiaikaista työkykyä
- Alle kahden kuukauden mittainen sairausloma ei edellytä lääkärin B-lausuntoa
- Sairaala ja sote-keskus saavat täysipainoisen tuen Työterveyslaitoksen kehittäjiltä uuden toimintamallin perustamiseen
Työterveyshuolto
- Tieto työterveyshuoltoon ajoissa -> työkyvyn arviointi, työkyvyn tuen ja työhön paluun järjestelyt ehditään hyvin aikatauluttaa ja sopia
- Työterveyshuollon osaaminen tulee nykyistä tehokkaammin käyttöön
- Työterveyshuolto saa täysipainoisen tuen Työterveyslaitoksen kehittäjiltä uuden toimintamallin perustamiseen
Työnantaja
- Osa työntekijöistä palaa työhön aiemmin kuin vanhalla toimintatavalla
- Sijaistarve vähenee
- Tuottavuus kasvaa
- Yhteistyö työterveyshuollon kanssa tiivistyy
Yhteiskuntakin hyötyy, kun työkykyinen tekijä on työssä
- Verotulot kasvavat
- Sairauspäiväkulut vähenevät
- Työllisyys paranee
TYÖOTE-toimintamallin auditoinnissa selvitetään, onko tietyssä potilasryhmässä hoitoprosessi toteutunut TYÖOTE-toimintamallin mukaisesti. Auditointia varten tarkastellaan pientä otosta toimintamallin läpikäyneitä potilaita, ja selvitetään seuraavia asioita:
- Onko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta kirjoitettu sovitun mittainen, lyhyt sairauspoissaolo?
- Onko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta tehty lähete työterveyshuoltoon?
- Onko työterveyshuolto vastaanottanut lähetteen?
- Kuinka tieto on kulkenut työterveyshuollon sisällä?
- Milloin potilas on saanut työkyvyn arvion työterveyshuollosta?
Auditoijana toimii tyypillisesti sairaalassa työskentelevä TYÖOTE-koordinaattori, mutta auditoija voi olla myös jokin toinen henkilö, esim. sairaalan laadunhallinnasta vastaava työntekijä. Auditoinnissa voidaan tarvittaessa käyttää apuna myös ulkopuolista auditoijaa. Auditointiprosessi toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen alueellisten kehittäjäkumppaneiden kanssa.
Auditoinnin tulokset käsitellään erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteisessä palaverissa. Mikäli poikkeamia prosessissa todetaan, pyritään niihin löytämään yhdessä ratkaisut ja parantamaan toimintamallia siten, että se mahdollisimman hyvin toimisi arkityössä niin erikoissairaanhoidossa kuin työterveyshuolloissakin. Toistetuilla auditoinneilla voidaan parantaa TYÖOTE-toimintamallin toimivuutta.
Itä-Suomen yliopiston laatiman laskurin avulla on mahdollista arvioida, millaisia vaikutuksia TYÖOTE-toimintamallin käyttöönotolla on tuottavuuskustannuksiin hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa on sovittu, että SOTKAnettiin tulee 5 indikaattoria, jolla hyvinvointialueet, tutkimuslaitokset ja ministeriöt voivat seurata TYÖOTE-toimintamallin toimivuutta, toteutuvuutta ja vaikuttavuutta.
TYÖOTE-toimintamalli muokataan kullakin hyvinvointialueella alueen erityispiirteet ja tarpeet huomioiden. Samalla kun toimintamalli rakennetaan alueellisten sote-toimijoiden yhteistyössä, luodaan tarkka prosessin kuvaus, josta käy ilmi mallin toteuttamisen yksityiskohdat sekä eri toimijoiden vastuut. Näin TYÖOTE-malli toimii mahdollisimman hyvin, ja juurtuu osaksi työikäisten terveydenhuollon arkea.
TYÖOTE-toimintamallin juurtumisen edellytyksenä on, että hyvinvointialueen johto on sitoutunut toimintamallin alueelliseen rakentamiseen. Tämä sitoutuminen tarkoittaa muun muassa resursoimista TYÖOTE-koordinaattoriin, joka hyvinvointialueen sisäisenä henkilönä edistää TYÖOTE-toimintamallin etenemistä eri klinikoissa ja potilasryhmissä, ja koordinoi TYÖOTE-toimintaan liittyviä työryhmiä. TYÖOTE-koordinaattori tekee tiiviisti töitä yhdessä Työterveyslaitoksen alueellisten kehittäjien kanssa. Erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä tehostaa sähköinen lähete sairaalasta työterveyshuoltoon. Hyvinvointialueen panosta tarvitaan myös näiden läheteyhteyksien rakentamisessa.
Toimintamalli rakennetaan potilasryhmittäin. Rakentamiseen osallistuvat kyseistä potilasryhmää edustavat erikoissairaanhoidon ja tarvittaessa perusterveydenhuollon työntekijät, työterveyshuollon edustaja, sairaalan TYÖOTE-koordinaattori sekä Työterveyslaitoksen kehittäjäkumppanit. Tarvittaessa tätä Työnyrkiksi kutsuttua suunnitteluryhmää täydennetään esim. potilasjärjestön edustajalla. Työnyrkki hioo toimintamallin yksityiskohdat kuntoon, ja määrittelee kunkin toimijan vastuut prosessissa. Kun TYÖOTE-toimintamalli on käynnistetty, seuraa Työnyrkki toiminnan toteutumista ja tekee tarvittaessa muutoksia prosessiin, jotta toimintamalli toteutuisi mahdollisimman sujuvasti.
Jatkossa toimintamalli voidaan laajentaa koskemaan kaikkia soveltuvia potilasryhmiä. Erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välisen yhteistyön lisäksi TYÖOTE-toiminnassa tiivistetään työterveyshuollon yhteistyötä myös perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa.
Hyvinvointialueelle perustetaan myös monialainen Yhteistyöfoorumi, jossa seurataan TYÖOTE-toiminnan etenemistä alueella sekä laajemminkin työikäisten sote-palvelukokonaisuutta ja eri sote-toimijoiden yhteistyötä.
Työterveyshuollon palveluntuottajat muodostavat oman alueellisen yhteistyöryhmän, jossa on moniammatillinen edustus kaikista alueen työterveyshuolloista. Ryhmän tarkoituksena on tiivistää työterveyshuoltojen yhteistyötä ja osaltaan huolehtia, että alueen työterveyshuollot ovat valmiina uuteen toimintamalliin.
TYÖOTE-toimintamallia toteuttavat käytännön työssään erikoissairaanhoidon - ja työterveyshuollon toimijat. Toimintamallia tullaan laajentamaan perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen, mikäli rahoitus järjestyy.
Asiakasymmärrystä kerrytetään toimijoille ja asiakkaille suunnatuilla kyselyillä.
Laitetaanko tähän työke, työote?
-
Mitä tähän?
- e-lähete ja prosessin kuvaus
palveluntuottaja tieto ja muut edellytykset
tähän tekstiä?
tähän nykytilanteen kuvaus ja mahdollisesti kartta kera päivämäärään
seuranta, säännöllinen yhteydenpito, juurruttaminen vie aikaa yms, auditoinnin tarjoamat ratkaisumallit
Toimintamalli pohjautuu yhteistyöhön ja sen tiivistämiseen, jotta työssäkäyvä saisi oikeat palvelut oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Toimintamallin keskiössä on yksilöllinen työkyvyn tuki ja tuottavuus. Toimintamallin ydinajatuksena on, että erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan tietyissä sairauksissa vain lyhyt sairauspoissaolo, ja potilaasta tehdään lähete työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto arvioi yksilöllisesti potilaan työkyvyn ja varmistaa että tarpeenmukaiset työkyvyn tuki- ja kuntoutustoimet toteutuvat. Yhteistyössä työpaikan kanssa suunnitellaan tarvittaessa työhön paluuta tukevia työtehtävien muokkauksia.
Jatkossa TYÖOTE-toimintamalli tulee juurruttaa hyvinvointialueiden käytännön toiminnaksi sekä laajentaa sitä niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuoltoonkin.
Jatkon tavoitteet ovat:
1) TYÖOTE-toimintamallin (esh-tth) juurruttaminen ja laajentaminen kaikkiin suurivolyymisiin ja paljon työkyvyttömyyttä aiheuttaviin sairausryhmiin koko maassa.
2) Perusterveydenhuollon, kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuollon välisen yhteistyön tiivistäminen.
3) Työikäisten sote-palvelukokonaisuuden koordinaation vahvistaminen hyvinvointialueilla.
Lisäksi tavoitteena on:
4) pidemmällä aikavälillä TYÖOTE-toimintamallin vakiinnuttaminen ja ylläpitovaiheen valmistelu.
Ylläpitovaiheessa hyvinvointialueet pystyvät itsenäisesti hoitamaan toimintamallin ylläpidon ja jatkokehittämisen. Tämä edellyttää tavoitteiden 1-3 toteutumista.
Lisäksi TYÖOTE-toiminnassa kannustetaan hyvinvointialueita resursoimaan työkyky- ja työterveyshuollon ammattilaisten työhön (esim. työterveyshuollon ylilääkärin ja/tai työkyvyn asiantuntijan viran/toimen perustaminen).
5) Kansallisen Avohilmo-tiedonkeruun edistäminen yhteistyössä THL:n kanssa, jotta hyvinvointialueella on käytettävissä mahdollisimman kattavasti dataa työikäisen väestönsä terveyden ja työkyvyn seurantaan sekä TYÖOTE-toimintamallin toteutuvuuden arviointiin.
6) Lisätutkimusnäytön hankkiminen TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuudesta.
Hankkeessa kertyneen tiedon ja näkemyksen pohjalta on tuotettu käsikirjoituksia seuraavasti.
Työote-yhteistyöllä tuottavuutta ja hoidon jatkuvuutta
Terveys ja Talous -lehti
Vastuukirjoittaja Kaj Husman
Sposti kaj.husman16@gmail.com
TYÖOTE-aloitus päättyi – toiminta työkykyisen Suomen eteen jatkuu
Lääkärilehti
Vastuukirjoittaja Pauliina Kangas
Sposti pauliina.kangas@ttl.fi
INTEGRATION OF PUBLIC AND PRIVATE HEALTH SERVICES:
Health gain from clinical coordination of patient care between Finnish hospitals and occupational health
Health Policy and Law -julkaisu
Vastuukirjoittaja Ilkka Vohlonen
Sposti ilkka.vohlonen@uef.fi
Vaikuttavuustutkimuksen tuloksista on Itä-Suomen yliopistossa valmisteltu tieteellisen julkaisun käsikirjoitus (Lavikainen P et al. ”Effectiveness of the coordinated return to work model after orthopedic surgery: a register-based study”), joka on lähetetty arvioitavaksi julkaisua varten kansainvälisessä tieteellisessä julkaisusarjassa.
Kuva
