Tyypin 2 diabetesriskin tunnistaminen suun terveydenhuollon palveluissa (RRP. P4, I1)
Toimintamallissa suun terveydenhuollon ammattilaiset tiedostavat diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisen yhteyden sekä tunnistavat parodontologiset asiakkaan diabetesriskitekijät ja osaavat ohjata asiakkaan tekemään diabetesriskitestin.
Diabetes on tunnettu hampaiden kiinnityskudossairauden (parodontiitin) riskitekijä ja hyvän parodontiitin hoidon on todettu vaikuttavan positiivisesti diabeteksen hoitotasapainoon. Sen sijaan on vähemmän julkaistua tietoa siitä, onko parodontiitti diabeteksen ilmaantuvuuden riskitekijä. Joissain tutkimuksissa on todettu viitteitä parodontiittia sairastavien lisääntyneeseen riskiin sairastua diabetekseen.
Parodontiitilla ja diabeteksella on monia yhteisiä liitännäissairauksia. Parodontiitin on todettu olevan sydän- ja verisuonisairauksien ja kohonneen verepaineen riskitekijä. Parodontiitti potilailla on todettu terveitä suurempi kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli ja triglyseridipitoisuus. Suun alueen tulehdusten (karies, parodontiitti ja ientulehdus) on todettu olevan yhteydessä myös valtimonkovettumistautiin ja tuoreen kotimaisen tutkimuksen mukaan parodontiitti lisää alle 50 -vuotiaiden aivoinfraktiriskiä merkittävästi.
Diabeteksen riskitekijöitä ovat ylipaino, kohonnut verenpaine, valtimosairaus, vähäinen fyysinen aktiivisuus, uniapnea, runsasrasvainen ja -sokerinen sekä vähäkuituinen ravinto, runsas alkoholinkäyttö, tupakointi tai nuuskan käyttö sekä psykososiaaliset tekijät: stressi, univaikeudet ja masennut.
Asiakkaan diabetesriskitekijöiden tunnistamiseen suun terveydenhuollon palvelut on luonteva paikka. Suun terveydenhuollon vastaanotoilla asiakkaan esitiedot käydään läpi, jolloin selviävät jo todetut sairaudet ja asiakkaan kanssa keskustellaan tupakoinnista, ravitsemuksesta, alkoholinkäytöstä ja päivärytmistä.
Suun terveyden riskitekijänä voidaan pitää CPI indeksiä 3 tai enemmän ja tämän lisäksi vähintään kaksi seuraavista riskitekijöistä: tupakoi, epäterveellinen ravitsemus, todettu verenpainetauti, todettu valtimosairaus, ylipaino, uniapnea, univaikeudet, stressi, masennus.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian painopistealueita ovat:
-
Järjestämme vaikuttavat palvelut
Suunnittelemme ja järjestämme palvelumme niin, että ne vastaavat asiakasryhmien kokoa ja tarpeita. Vaikuttavuus saavutetaan oikein mitoitettujen palvelujen tehokkaalla tuottamisella ja systemaattisella kehittämisellä. -
Autamme sopivalle polulle
Sopivan palvelupolun löytyminen vaatii asiakasymmärrystä ja näkemystä - syliä, johon voi tukeutua. -
Osaamme ennakoida
Toimimme aidon ennakoivasti ja varaudumme ympäristön muutoksiin niin, että kaikki kantahämäläiset voivat paremmin. -
Onnistumme toisiimme luottaen
Pyrimme johtamisessamme selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. Hyvä johtaminen ja luottamus ovat avaimia työhyvinvointiin ja yhteiseen onnistumiseen.
Kehitetyssä toimintamallissa toteutuvat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian painopistealueet: Järjestämme vaikuttavat palvelut, Autamme sopivalle polulle ja Osaamme ennakoida.
Toimintamalli liittyy Kanta-Hämeen Syli, Kestävä kasvun -hankkeessa (RRP2) kehitettävään prediabetesriskissä olevan asiakkaan palveluprosessia. Suun terveydenhuollossa tunnistetut diabetesriskissä olevat asiakkaat ohjataan täyttämään diabetesriskitesti(digipolulle) ja diabeteriskitestin pisteiden perusteella asiakas ohjautuu tarvittaessa eteenpäin. Asiakas ohjataan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digitaalisiin palveluihin digipolulle, jos diabetesriskitestin pisteet ovat 12 ja yli.
Suun terveydenhuollon ammattilaisten tietous diabeteksen riskitekijöistä kasvaisi, ammattilaiset tunnistaisivat diabetesriskissä olevan asiakkaan ja osaisivat ohjata tämän diabetesriskitestin pariin sekä digipolulle saamaan hoitoa.
Suun terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely, jossa mitattiin ammattilaisten tietoutta suun terveyden ja diabeteksen kaksisuuntaisesta yhteydestä, asiakasohjauksesta suun terveydenhuollon palveluista perusterveydenhuollon palveluihin ja tunnistavatko ammattilaiset parodontologisen asiakkaan diabetesriskin.
Kysely uusitaan, kun toimintamalli on käyttöönotettu, jotta voidaan todentaa mahdollinen muutos.
Lisäksi voidaan mitata prediabetesprosessiin ohjautuneiden asiakkaiden määrää.
Toimintamalli on kehitetty hanketyössä ja esitelty ja hyväksytty hanketyön ohjausryhmässä.
Toimintamalli jalkautetaan suun terveydenhuollon esihenkilöstön kautta toimintaan 02/2025.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi toteutettiin kysely, jossa kartoitettiin suun terveydenhuollon ammattilaisten tietoutta suun terveyden ja diabeteksen kaksisuuntaisesta yhteydestä.
Kyselyyn vastasi yksitoista suun terveydenhuollon ammattilaista.
Suun terveydenhuollon ammattilaiset olivat tietoisia diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisesta yhteydestä, mutta halusivat siitä lisää tietoa. Ammattilaiset halusivat lisää tietoa miten tunnistaa diabetesriskissä oleva asiakas. Neljä yhdestätoista ammattilaisesta ei tiennyt milloin parodontologinen asiakas olisi syytä ohjata perusterveydenhuollon vastaanotolle. Palveluista toiseen ohjaaminen koettiin myös haastavaksi. Asiakkaan pyytäminen soittamaan palveluun koettiin palvelua hidastavaksi.
Diabetesriskissä olevia asiakkaita tulisi tunnistaa monikanavaisesti ja suun terveydenhuolto on yksi tärkeä kohtaamispaikka, jossa pystytään tunnistamaan mahdolliset diabetesriskissä olevat asiakkaat. Toimintamallissa asiakas ohjataan suun terveydenhuollon vastaanotolla täyttämään diabetesriskitesti (Diabetesliiton -nettisivuille tai paperinen diabetesriski-lomake tai ohjataan digipolulle). Jos asiakas saa yli kaksitoista pistettä tai yli, hänet ohjataan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pre-diabetesprosessiin digipolulle. Asiakas pääsee digipolulle kirjautumaan OmaHämeen sivulta jonne ammattilainen hänet ohjaa. Digipolulla hän ilmoittaa riskitestin pistemäärät ja ammattilainen ohjaa häntä eteenpäin.
Asiakkaan diabetesriskitekijöiden tunnistamiseen suun terveydenhuollon palvelut on luonteva paikka. Suun terveydenhuollon vastaanotoilla asiakkaan esitiedot käydään läpi, jolloin selviävät jo todetut sairaudet ja asiakkaan kanssa keskustellaan tupakoinnista, ravitsemuksesta, alkoholinkäytöstä ja päivärytmistä.
Suun terveyden riskitekijänä voidaan pitää CPI indeksiä 3 tai enemmän ja tämän lisäksi vähintään kaksi seuraavista riskitekijöistä: tupakoi, epäterveellinen ravitsemus, todettu verenpainetauti, todettu valtimosairaus, ylipaino, uniapnea, univaikeudet, stressi, masennus.
Kuva
Suunterveydenhuollon riskitunnistamisen prosessin käyttöönotto on osa laajempaa diabetesriskin tunnistamisen digipolun käyttöönottoa. Se toteutetaan silloin kun alueella diabetesriskissä olevan digipolku on jo pilottivaiheessa ja asiakkaita voidaan riittävällä volyymilla palvella.
Alueella on saatu uusi prosessimallinnus käyntiin ja riskissä olevia asiakkaita on lähdetty tunnistamaan suun terveydenhuollon palveluissa ja ohjaamaan diabetesriskissä olevan digipolulle.
Myöhemmin alueella kartoitetaan ammattialisten ohjauksen tilannetta kyselyllä ja seurataan digipolulle ohjautuneiden määriä.
Nimetään prosessille suun terveydenhuollon omistajat, jotka hankekauden päätyttyä hallinnoivat prosessia ja seuraavat sen etenemistä.