| Innokylä

Toimintaympäristö

Satakunnan hyvinvointialue on perustettu 1.1.2023 ja siihen kuuluu 16 kuntaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on kasvanut koko Suomessa. Satakunnan hyvinvointialueen palvelutarpeen kasvuun vaikuttavat väestön ikääntyminen sekä keskimääräistä hieman suurempi sairastavuus. Hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitellaan palvelujen vaikuttavuutta. Vaikuttavuusperustaisella ohjauksella ja vaikuttavuustiedon perusteella palveluja pyritään johtamaan, kehittämään ja seuraamaan. Vaikuttavuus, tiedolla johtaminen ja muutoksen johtaminen ovat keskeisessä osassa sosiaali - ja terveyspalvelujen ohjauksessa ja johtamisessa. Myös meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden kansallinen uudistaminen tähtää vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen.

Vaikuttavuuteen liittyvät läheisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, oikeudenmukaisuuden, kustannusvaikuttavuuden ja palvelujen laadun käsitteet. Julkisen toiminnan taloudellisten resurssien rajallisuus heijastuu vaikuttavuuden johtamiseen: palveluiden tulisi tuottaa asiakkaille ja potilaille parasta mahdollista hoitoa ja palvelua käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehitettävä toimintamalli kiinnittyy erityisesti Satakunnan hyvinvointialueen vastuullista uudistamista koskevaan strategiseen painopisteeseen ja käynnissä olevan muutosohjelman tavoitteeseen "organisaatiolla on vankka sisäinen tietopohja ja tiedon jakaminen on edistynyttä".

Sosiaali- ja terveysalalla vaikuttavuuden osoittaminen ja kuvaaminen on haasteellista, koska asiakkaiden ja potilaiden palvelupolut ja -ketjut kulkevat sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa, että muualla yhteiskunnassa. Osa vaikuttavista tekijöistä sijaitsee palvelujärjestelmän ulkopuolella, ja niiden osuus voi olla kokonaisvaikuttavuuteen merkittävä. Vaikuttavuuden osoittaminen vaatii sekä lyhyen, että pitkän aikavälin tavoitteita, mittareita ja arviointia: vaikutuksista seuraa vaikuttavuutta.

Järjestäjän vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli tähtää tulevaisuuden ennakointiin ja kokonaiskuvan luomiseen sosiaali- ja terveydenhuollosta. Se vastaa asiakas- ja potilaslähtöisen toiminnan haasteeseen ja tiedolla johtamisen hyödyntämiseen päätöksenteossa. Mittareiden avulla voidaan osoittaa toiminnassa tapahtuneet muutokset.

Satakunnan hyvinvointialueella on käytössä useita erilaisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Tulossa olevat uudet asiakas- ja potilastietojärjestelmät tulevat yhtenäistämään prosesseja ja toimintamalleja. Yhtenäisten toimintatapojen ja prosessien tarkoituksena on taatat tasapuoliset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut satakuntalaisille.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomessa suuressa muutosvaiheessa. Vaikuttavuuden parantamiseksi ja kustannuksen hillitsemiseksi etsitään kansallisesti ratkaisuja tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja sosiaali- sekä terveyspalveluita tarvitaan yhä enemmän. Vaikuttavuusperustaisuus on ollut esillä jo usean vuoden ajan, mutta haasteena on ollut organisaatioissa ajattelutavan muuttaminen palvelujen ja suoritteiden määrästä palvelujen vaikuttavuuteen. Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen nähdään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, jonka avulla tavoitellaan asiakas- ja potilaslähtöistä, kustannusvaikuttavaa ja laadukasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kokonaisvaltainen kehittäminen pohjautuu kerätyn tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen sekä toiminnan ohjaamiseen vaikuttavien palvelujen aikaansaamiseksi. Vaikuttavuusperustaisen järjestäjän ohjausmallin tavoitteena on kuvata palvelu- ja toimintamalli, joka vastaa tämän hetkiseen palveluiden rakenteeseen ja kansallisiin tavoitteisiin. Kuluvaa vuosikymmentä onkin kutsuttu vaikuttavuuden vuosikymmeneksi.

Onnistuakseen vaikuttavuusperustainen sosiaali- ja terveydenhuolto edellyttää organisaation tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen kehittymistä. Tämä tarkoittaa tiedon tuottamisen, käsittelyn, analysoinnin ja tiedon hyödyntämisen kokonaisuuden hallintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedolla johtamisen tavoitteena onkin tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen mm. informaatio-ohjauksen ja dialogin avulla. Haasteena vaikuttavuuden arvioinnissa on kuitenkin vaikuttavuuden osoittamiseen vaadittava pidempiaikainen seuranta.

Yhteiskunnallisesti vaikuttavuus näkyy palvelujen saatavuutena, turvallisuutena, palvelukokemuksena ja kustannuksina. Yhteiskunnallinen merkitys tulee esiin myös kansainvälisessä ja kansallisessa yhteistyössä. Valtion ohjaus pyrkii yhdenvertaistamaan palveluja, hoidon kriteerejä ja priorisointia. Yhtenäisellä tiedonkeruulla ja mittareilla saadaan vertailtavaa tietoa ohjauksen ja päätöksenteon tueksi. Kansalliset ja kansainväliset laatumittaristot ja tietopohjainen yhteistyö laajentaa tietoa vaikuttavista palveluista ja menetelmistä. Huomiota kiinnitetään myös useiden toimijoiden keskinäisiin vaikutuksiin. Nämä toimijat voivat edustaa niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kuin myös muita yhteiskunnan osa-alueita.

Uudenlaisen vaikuttavuusperustaisen toimintamallin toteuttaminen organisaation kaikilla tasoilla vaatii tarpeen tunnistamista ja siihen liittyvää kehittämisprosessia sekä sitoutumista. Ammattilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen oppimalla uutta, hyödyntämällä asiakasrajapinnassa kerättyä ja analysoitua toimintatietoa sekä moniammatillisesti pohtia uusia toimintatapoja vaikuttavien palveluiden saavuttamiseksi. Yhteisten tavoitteiden asettaminen organisaation toiminnalle sekä rakenteille ja palvelujen järjestämiselle on tärkeää vaikuttavuusperustaisessa toiminnassa ja kehittämistyössä.

Vaikuttavuusperustaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitteena on tuottaa asiakas- ja potilaslähtöisiä palveluja sekä niiden avulla saada muutosta tai haluttuja vaikutuksia terveydentilassa, toimintakyvyssä tai hyvinvoinnissa henkilölle, joille sitä tarjotaan. Asiakkaan näkökulmasta vaikuttavuus näyttäytyy mahdollisuutena valita palveluja, palvelujen saatavuutena, niiden oikea-aikaisuutena ja sujuvina sote-palveluprosesseina. Sosiaalipalveluissa asiakkaiden turvallisuus ja elämänhallinta ovat myös edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi tärkeä osa vaikuttavuutta. Näitä kaikkia palveluja tulisi kehittää yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, jolloin ne kohdistuvat juuri niihin tarpeisiin, jotka koetaan tärkeiksi.

”Ennen kuin uutta syntyy, jotakin ennen opitusta täytyy murtaa.” Charlotte Towle

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin kehittämisen tueksi koottiin hyvinvointialueen sote-toimijoista projektiryhmä, jonka tehtävänä on tuoda osallistujien oman alan asiantuntijuutta kehittämistyöhön. Projektiryhmä koostuu Satakunnan hyvinvointialueen organisaation eri tasoilla toimivasta yhdeksästä jäsenestä ja kolmesta kestävän kasvun Satakunta 2-hankkeen työntekijästä.

Projektiryhmän tehtävänä on laatia vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin kehittämiselle tavoitteet, laatia ns. tiekartta hahmottamaan Satakunnan hyvinvointialueen vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin kehittämisen kokonaiskuvaa ja siihen tarvittavia rakenteita. Projektiryhmä toimii hanketyöntekijöiden kanssa vaikuttavuuden ja vaikuttavuusperustaisen ohjusmallin sekä tiedolla johtamisen edistäjinä koko organisaatiossa.

Projektiryhmä kokoontuu kuukausittain joko etänä tai lähitapaamisin. Ryhmä tekee välitehtäviä myös tapaamisten välillä. Nämä tehtävät liittyvät ohjausmallin työstämiseen ja niissä tarkastellaan ohjausmallia ja sen kehittämistä eri näkökulmista.

Vaikuttavuuteen ja tiedolla johtamiseen liittyvää viestintää kehitetään koko hankkeen ajan. Erilaisia viestintäkanavia hyödynnetään ja viestintää pyritään ohjaamaan myös organisaation ulkopuolelle yhteistyön lisäämiseksi ja kansallisissa linjauksissa pysymiseksi.

Tavoiteltu muutos

Vaikuttavuusperustaisen ohjauksen tavoitteena on varmistaa, että palvelurakenne, palveluvalikoima ja toimintatavat palvelevat väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä mahdollisimman hyvin käytettävissä olevilla resursseilla kustannusvaikuttavasti. Asiakaslähtöinen sosiaali-ja terveydenhuollon integraatio pyritään tässä kehittämistyössä ottamaan huomioon entistä vahvemmin.

Tavoitteena on:

Vaikuttaa kasvavaan palvelutarpeeseen ja kustannusten nousuun uudistamalla sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuusperustaista ohjausta.
Laatia järjestäjän vaikuttavuusperustainen ohjausmalli, joka tukee hyvinvointialueen strategiaa, tavoitteita sekä kyvykästä johtamista.
Kehittää läpileikkaavasti tietojohtamista ja lisätä tiedolla johtamisen kyvykkyyttä organisaation jokaisella tasolla.
Selvittää kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa kansallisen ohjeistuksen mukaisesti huomioiden alueellisuus.

Muutoksen mittaaminen

Vaikuttavuuden ohjaaminen lähtee konkreettisten, mitattavissa olevien tavoitteiden asettamisesta. Vaikuttavuuden ohjaamisen ytimessä on vaikuttavuustieto ja sen hyödyntäminen ohjauksen sisältöä ja mekanismeja rakennettaessa. Kansallisessa Virta-hankkeessa tuotettuja sote-järjestämistehtävän välineitä hyödynnetään toimintamallin kehittämisessä. Monivaiheisissa palveluketjuissa on kuitenkin vaikea määrittää, mikä osuus kullakin toimijalla on kokonaisvaikuttavuuteen.

Hankkeen projektiryhmässä määritellään järjestäjän vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin mittarit, jotka perustuvat hyvinvointialueen strategiaan, arvoihin ja visioon. Tämä työskentely on parhaillaan käynnissä.

Kehittämisen mittarit:

Palautekysely ohjausmallin ja mittareiden käytettävyydestä johdolle
Vaikuttavuusperustaisen ohjauksen jalkautuminen osaksi palveluketjujen ohjausta (k/e)
Kysely ammattilaisille ohjausmallin tuottamasta lisäarvosta palveluketjujen ohjaamisessa ja kehittämisessä

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmä muodostuu Satakunnan hyvinvointialueen asiakkaista, potilaista ja asukkaista sekä hyvinvointialueen henkilöstöstä. Vaikuttavien toimenpiteiden kehittäminen ja käyttöönotto tukee haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta ja yhteensovittamista.

Vaikuttavuusperustaisen toimintamallin tavoitteena on kohdistaa olemassa olevat resurssit niin, että niillä saadaan mahdollisimman paljon vaikuttavia palveluja. Kehittämistehtävässä keskitytään ensisijaisesti järjestäjän vaikuttavuusperustaiseen ohjausmalliin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Satakunnan HVA (RRP, P4,I3)