Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Satakunnan HVA (RRP, P4,I3)
Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Satakunnan HVA (RRP, P4,I3)
Satakunnan hyvinvointialueelle laaditaan järjestäjän vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli. Ohjausmallin tavoitteena on varmistaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä hyvin tukeva palvelurakenne huomioiden käytettävissä olevat resurssit.
Toimintamallin nimi
Satakunnan hyvinvointialueelle laaditaan järjestäjän vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli. Ohjausmallin tavoitteena on varmistaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä hyvin tukeva palvelurakenne huomioiden käytettävissä olevat resurssit.
Satakunnan hyvinvointialueen järjestäjätason ohjausmalli muodostuu käsikirjasta. Tämän käsikirjan on tarkoitus tukea organisaation vaikuttavuusperustaista johtamista kuvaamalla ohjauksen kehittämisen reitti ja tarjoamalla yhteinen viitekehys päätöksenteolle, johtamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Käsikirja varmistaa, että kehittämistyön taustalla on yhteinen ymmärrys siitä, miten kehittämistyö etenee ja että se on linjassa hyvinvointialueen tavoitteiden ja tavoitellun vaikuttavuuden kanssa.
Satakunnan hyvinvointialue perustettiin 1.1.2023 ja siihen kuuluu 16 kuntaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on kasvanut koko Suomessa ja Satakunnassa palvelutarpeen kasvuun vaikuttavat väestön ikääntyminen sekä keskimääräistä hieman suurempi sairastavuus. Hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitellaan palvelujen vaikuttavuutta. Tietoon perustuvalla päätöksenteolla ja vaikuttavuustiedon perusteella palveluja pyritään johtamaan, kehittämään ja seuraamaan. Vaikuttavuus, tiedolla johtaminen ja muutoksen johtaminen ovat keskeisessä osassa sosiaali - ja terveyspalvelujen ohjauksessa ja johtamisessa. Myös meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden kansallinen uudistaminen tähtää vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen.
Vaikuttavuuteen liittyvät läheisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, oikeudenmukaisuuden, kustannusvaikuttavuuden ja palvelujen laadun käsitteet. Julkisen toiminnan taloudellisten resurssien rajallisuus heijastuu vaikuttavuuden johtamiseen: palveluiden tulisi tuottaa asiakkaille myönteistä muutosta terveyteen, toimintakykyyn tai hyvinvointiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
Toimintamallin kohderyhmä muodostui Satakunnan hyvinvointialueen asiakkaista, potilaista ja asukkaista sekä hyvinvointialueen henkilöstöstä. Vaikuttavien toimenpiteiden kehittäminen ja käyttöönotto tukee haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta ja yhteensovittamista.
Vaikuttavuusperustaisen toimintamallin tavoitteena on kohdistaa olemassa olevat resurssit niin, että niillä saadaan mahdollisimman paljon vaikuttavia palveluja. Kehittämistehtävässä keskitytään ensisijaisesti järjestäjän vaikuttavuusperustaiseen ohjausmalliin.
Resurssit
Käsikirja ja siihen liittyvä ohjausmalli pyrkii yhdistämään asiakaslähtöisyyden ja tietojohtamisen ja sen avulla pyritään saamaan asiakkaan terveyteen tai hyvinvointiin vaikutusta. Ajatuksena on, että malli tulisi viedä osaksi kehittyvää johtamisjärjestelmää vaikuttavuusperustaisen ohjauksen nykyisen ohjauksen vaikuttavammaksi hyödyntämiseksi tai uudistamiseksi ja uusien ohjauskeinojen mahdollistamiseksi. Nyt kehitetty malli saa juurruttamisen tueksi hyvinvointialueella käyttöön otetun vuosikellon, johon tiedolla johtaminen ja tiedon säännöllinen tarkastelu voidaan kytkeä.
Johdon ohjaus ja seuranta
Vaikutuksia pystytään seuraamaan määritellyillä mittareilla . Tässä hanketyössä järjestäjätaso pääsi vaikuttamaan uusiin raportteihin, joista saatiin tietoa päätöksentekoon ja johtamiseen, näin pyrittiin sitouttamaan käyttäjät. Vaikuttavuuteen ja raporttien käyttöön liittyvien koulutusten ja valmennusten avulla mittareiden hyödynnettävyys tuotiin esiin ja vahvistettiin valmiuksia uudenlaisen mallin käyttöönottoon. Kaikkia raportteja ei voitu toteuttaa tiedon saatavuusongelman vuoksi.
Taustalla tulee olla yhteinen tavoite ja visio siitä, mihin suuntaan hyvinvointialuetta ollaan ohjaamassa ja millä tavalla järjestäjätasolla vaikuttavuuden tavoitteet määritellään. Järjestäjä ohjaa asiakasvirtoja, integroi palveluja, ohjaa tarjontaa ja allokoi resursseja saadun tiedon perusteella. Päätöksenteon ja tavoitteiden mukaisen toiminnan helpottamiseksi tulisikin varmistaa selkeät roolit ja vastuut eri toimijoille.
Verkostoja ja yhteistyörakenteita tulisi vahvistaa. Viestinnän avulla tuodaan vaikuttavuuskäsitettä koko organisaation tietoisuuteen. Yhteinen keskustelu tulee aloittaa.
Juurruttaminen vaatii aikaa ja panostusta. Muutoksien keskellä
- Kehittämistyö otti ensiaskelia ja kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeen
Pysyvän käyttöönoton päätös
Pilotoitu 21.8. työ
Kansikuva