Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen opiskeluhuollon keskitetty ADHD-tiimi (RRP,P4,I1)
Keskeisenä sisältönä on ollut VAKE:n opiskeluhuollon ADHD-hoitopolun ja hoitoprosessin selkiyttäminen, yhdenmukaistaminen, ohjeistuksen laatiminen ja keskitetyn ADHD-diagnostisen tiimin toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen syksyllä 2024.
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten määrä on ollut merkittävässä kasvussa kuluneen vuosikymmenen aikana. Lasten ja nuorten keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat ja niiden tuomat haasteet ovat nousseet entistä enemmän esille varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria on entistä enemmän. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa on jouduttu uudelleen suunnittelemaan näille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen tarjottavia palveluja ja varhaisen tuen järjestämistä heidän toimintaympäristöönsä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueellakin on todettu tarve neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten palvelupolkujen kehittämiseen. Asiakkaille tarjotut palvelut eivät ole aina vastanneet tuen tarvetta, palveluja ei ole saatu oikea-aikaisesti ja palvelut ovat olleet pirstaleisia. Tämä puolestaan on aiheuttanut haasteita niin koulun kuin opiskeluhuollon työntekijöillekin nepsy-oireisten lasten ja nuorten ongelmien kartoittamiseen, tarvittavan tuen suunnitteluun ja mahdollisiin tutkimuksiin ohjaamiseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muodostuessa 1.1.2023 lähdettiin yhdenmukaistamaan muiden tehtäväalueiden ohella myös koko alueen opiskeluhuollon toimintoja. Samanaikaisesti nepsy-oireisten lasten ja nuorten varhaisen vaiheen oireiden selvitys- ja arviointityö siirtyi Perheneuvolapalveluista esi-ja perusopetuksen sekä 2.asteen opiskeluhuollon tehtäväksi yhteistyössä kasvatuksen ja opetuksen toimialan kanssa. Lisäresurssia tähän työhön ei kuitenkaan hyvinvointialueella saatu. Erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijöiden, terveydenhoitajien ja lääkäreiden, työkuorma kasvoi kohtuuttoman suureksi ADHD-diagnostisen työn ja lääkeseurantojen viedessä merkittävän osan resursseista. Koulu - ja opiskeluterveydenhuollon työntekijät kokivat ADHD-diagnostisen työn vieraana ja kuuluvan selkeästi sairaanhoidon palveluihin eikä niinkään ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tehtäviin. Opiskeluhuollon muut työntekijäryhmät eivät myöskään täysin kokeneet kyseisten tehtävien kuuluvan omaan toimenkuvaansa ja osaamisalueeseensa. ADHD-hoitoprosessi koettiin yleisesti opiskeluhuollossa epäselvänä ja opiskeluhuollon tiimit eri kouluissa ja oppilaitoksissa, Vantaalla ja Keravalla, toimivat hyvin eri tavalla.
Opiskeluhuollon työntekijöiltä tiedusteltiin vuoden 2023 keväällä heidän näkemyksiään siitä, missä lasten ja nuorten ADHD-diagnostiikka tulisi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella järjestää. Suurin osa opiskeluhuollon työntekijöistä koki, että diagnostiset arviot tulisi hoitaa keskitetysti.
Loppuvuodesta 2023 VAKE:n opiskeluhuollossa päädyttiin siihen, että ADHD-hoitoprosessi tulee suunnitella ja ohjeistaa uudelleen opiskeluhuollon työntekijöille ja lähteä suunnittelemaan erillistä, opiskeluhuollon keskitettyä, ADHD-diagnostista tiimiä. Tätä kehittämistyötä varten haettiin opiskeluhuollon työntekijöiden keskuudesta nepsy-erityisasiantuntija määräaikaiseen tehtävään kartoittamaan opiskeluhuollon nepsy-osaamista, tukemaan työntekijöiden työskentelyä nepsy-asiakkaiden kanssa, vahvistamaan opiskeluhuollon tiimien toimintaa kouluissa ja oppilaitoksissa ja yhteistyössä ennaltehkäisevän terveydenhuollon ylilääkärin johtaman suunnittelutyöryhmän kanssa laatimaan ohjeistusta ADHD-hoitoprosessiin sekä suunnittelemaan uutta, erillistä, moniammatillista ADHD-diagnostista tiimiä sekä jatkossa käynnistämään ja koordinoimaan tiimin toimintaa yhdessä ennaltaehkäisevien palveluiden ylilääkärin kanssa.
ADHD-hoitoprosessin ja keskitetyn ADHD-tiimin suunnittelua varten koottiin laaja, moniammatillinen suunnittelutyöryhmä, jonka vastuuhenkilönä toimi ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen ylilääkäri. Työryhmässä oli mukana koko alueen opiskeluhuollon eri ammattiryhmien esihenkilöitä, tehtäväaluepäälliköitä, Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden toimijoita, lastenneuvolatoiminnan esihenkilöitä. Kokemuksia ja ajatuksia kerättiin myös kasvatuksen ja opetuksen toimialalta, aiemmin toteutetusta toimintamallista Perheneuvolapalveluista ja Keravan kouluterveydenhuollon toiminnasta ennen hyvinvointialueelle siirtymistä sekä muilla hyvinvointialueilla toteutettavista toimintatavoista.
Kehittämistyön kohderyhmänä olivat hyvinvointialueen 6-17 vuotiaat lapset ja nuoret, joilla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita. Lasten ja nuorten lisäksi myös heidän huoltajansa olivat luonnollisesti osana kohderyhmää.
Toisen kohderyhmän muodostivat hyvinvointialueen opiskeluhuollon työntekijät ja heidän ohellaan myös varhaiskasvatuksen ja opetuksentoimialan henkilöstö.