Verkko-oppimisympäristö henkilökohtaisen avun käyttäjille
Toimintamallissa on kuvattu verkko-oppimisympäristön suunnitteluprosessi. Verkko-oppimisympäristö toteutettiin yhdessä toimijoiden kanssa.
Vammaiset henkilöt ovat Suomen suurin vähemmistö. Henkilökohtaisen avun käyttäjiä on Suomessa noin 25 000 - 30 000 henkilöä. Henkilökohtaisina avustajina työskentelee noin 40 000 henkilöä.
Avun käyttäjät toimivat avustajiensa työnantajina tai hyvin usein työnjohdollisessa asemassa (esimerkiksi palvelusetelipalvelut). Toki vain työnantajamallissa avustaja on työsuhteessa avun käyttäjään.
Havaintomme ja kokemustemme mukaan muissakin järjestämistavoissa kuin työnantajamallissa avun käyttäjät esim. rekrytoivat itse avustajansa, huolehtivat perehdytyksestä, sopivat työvuorot jne. Eli avun käyttäjän ja avustajan välisessä suhteessa on elementtejä työnjohdollisesta ohjaamisesta, vaikka juridista työnantajuutta ei aina olisikaan.
Jotta henkilökohtaista apua myönnetään, avun käyttäjä määrittelee itse tai tuetusti, mihin hän apua tarvitsee. Henkilökohtaisen avun käyttäjän tulisi päättää, kuka häntä avustaa, milloin, miten ja mitä tehdään (henkilökohtaisen avun ideologia).
Toimivien ja turvallisten käytäntöjen sekä työsuhteen molempien osapuolten hyvinvoinnin edistämiseksi,
lähdimme rakentamaan henkilökohtaisen avun käyttäjille tarkoitetun Moodle oppimisympäristön.
Havaitsimme, että henkilökohtaisen avun käyttäjille ei ollut tarjolla kattavasti saavutettavaa tietoa. Tarjottu tieto vaihteli alueittain. Toimintamallin ei ole tarkoitus korvata esimerkiksi vammaispalveluiden tarjoamaa ohjausta ja neuvontaa. Huomasimme kuitenkin, että avun käyttäjät tarvitsivat lakisääteisen neuvonnan lisäksi jotain "extraa" (esimerkkinä rekrytointiosaamisen vahvistaminen).
Yksi esimerkki, jota verkko-oppimisympäristön materiaalilla on tarkoitus ratkaista.
Jotta avun käyttäjät pystyvät luomaan informoivia ja sopivia työnhakijoita puhuttelevia työpaikkailmoituksia, täytyy tuottaa tietoa mm. 1) viestinnän merkityksestä rekrytoinnissa, 2) miten tuoda esille omat tarpeet ja millaista työntekijää etsii (osaajaprofiilin määrittely) 3) millaisia teknisiä asioita tulee huomioida, kun julkaisee työpaikkailmoituksen, ja kuinka omat valinnat vaikuttavat siihen, miten ilmoitus näkyy työnhakijoille. Tarjotulla oikealla tiedolla avun käyttäjä löytää todennäköisemmin itselleen sopivan työntekijän, ja yhteistyön lähtökohdat ovat molemmin puolin realistiset. Informoivilla työpaikkailmoituksilla on myös vaikutus siihen, kuinka avustajan työ nähdään sekä alan veto- ja pitovoimaan.
Halusimme luoda foorumin, josta avun käyttäjät voivat hakea tietoa itsenäisesti, silloin kuin heille sopii. Tarjotulla tiedolla oli tarkoitus tukea avun käyttäjän ja avustajan välille rakentuvaa ammatillista yhteistyötä heti alkumetreiltä saakka.
Mukana oli kuusi henkilökohtaisen avun käyttäjää Pohjois-Karjalan alueelta.
Mukaan pystyi tulemaan järjestämistavasta riippumatta (työnantajamalli, palveluseteli, ostopalvelu, avustajakeskus).
Tärkeintä oli, että avun käyttäjä ohjasi ja johti avustajan työtä.
Suunnitteluryhmä työskenteli kevään 2023 ajan. Ryhmä kohtasi livenä.
Työntekijän rooli oli toimia fasilitaattorina eli tukea ryhmän työskentelyä, tarjota tehtäviä sekä keskustelunaiheita, joiden pohjalta ryhmä työskenteli.
Aivan alkuvaiheessa, mietimme, mitä asioita meidän tulee huomioida ennen prosessia, prosessin aikana ja prosessin jälkeen. Esille nousseet asiat liittyivät mm. työskentelyyn, tiloihin, viestintään, kohderyhmään jne.
Etsimme suunnitteluryhmän jäseniä omien verkostojen ja sosiaalisen median avulla. Suunnitteluryhmän jäsenille maksettiin palkkiot ryhmätyöskentelyyn osallistumisesta. Tapaamiset aikataulutettiin kerralla koko keväälle yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmän koko ja toimintamalli oli määritelty etukäteen. Kyseessä oli kuusihenkinen, suljettu ryhmä. Ennen jokaista ryhmätapaamista, tiimin jäsenet saivat sähköpostilla tietoa tulevasta tapaamisesta ja hieman orientoivaa materiaalia (esim. lyhyt Youtube linkki aiheeseen liittyen). Ennakkomateriaalin tutustuminen oli vapaaehtoista.
Ryhmätapaamisen kesto oli kaksi tuntia. Tilat olivat esteettömät. Ryhmä työskenteli työntekijän antamien tehtävien pohjalta joko isona ryhmänä yhdessä tai jaettuna pienempiin ryhmiin. Pienryhmätyöskentelyn tulokset käytiin aina yhdessä läpi. Tapaamisten pohjalta työntekijä koosti käsikirjoituksen, joka toimi pohjana kurssille. Kaikki käsikirjoitukset jaettiin ryhmän jäsenille, ja heillä oli mahdollisuus kommentoida, ehdottaa muutoksia jne. Käsikirjoituksia sai kommentoida suunnitteluryhmän lisäksi kolme yhteistyökumppania.
Kun ryhmätyöskentely päättyi toukokuussa 2023. Työntekijä vei käsikirjoitusten pohjalta materiaalin Moodeleen ja loi kurssit. Myös Moodlen tekninen toteutus oli työntekijän vastuulla. (Suunnitteluryhmän jäsenissä olisi kuitenkin ollut osaamista ja innokkuutta myös Moodlen sisällön tuotantoon. Stealle osoitetussa hakemuksessa prosessi ja työnjako oli kuitenkin kuvattu ja resursoitu tietynlaiseksi. Näistä syistä johtuen ryhmän työnjakoa ei lähdetty muuttamaan.) Kun kaikki kurssit olivat valmiina, suunnitteluryhmä ja vapaaehtoisista koostuva testitiimi pääsi testaamaan valmiita kursseja. Kävimme testivaiheen palautteet läpi, ja teimme kursseille tarvittavia muutoksia. Sen jälkeen Moodle julkaistiin, ja se on avoin kaikille henkilökohtaisen avun käyttäjille.
Yllätyksenä meille, myös ammattilaiset ovat olleet kiinnostuneita oppimisympäristöstä, vaikka se onkin tarkoitettu avun käyttäjille. Jotta ammattilaiset pystyvät omassa työssään ohjaamaan avun käyttäjiä järjestelmän pariin sekä sen käyttöön, mahdollistimme myös ammattilaisten kirjautumisen oppimisympäristöön. Kurssialustalla on keskustelumahdollisuus, joka kuitenkin rajattiin teknisillä ratkaisuilla ammattilaisilta pois. (Kaikki muu materiaali on myös ammattilaisten käytössä.) Keskustelualusta oli alun perin tarkoitettu henkilökohtaisen avun käyttäjille mm. asiantuntijaosaamisen vaihtoon ja verkostoitumiseen. Koimme, että olisi eettisesti kyseenalaista, jos myös ammattilaiset pääsevät lukemaan keskusteluja. Olemme viestineet, että alusta on vain avun käyttäjille. (Käyttäjätunnuksen luomisen yhteydessä olemme maininneet, että pyydämme edelleen ammattilaisia välttämään kirjautumista verkko-oppimisympäristöön. Tarjoamme verkko-oppimisympäristöstä esittelyjä eri organisaatioille.)
Ympäristön kehitystyö jatkuu vuonna 2024 uusilla kursseilla: työnjohdon hyvinvointi sekä henkilökohtainen apu & seksuaalisuus. Kurssit julkaistaan syksyllä 2024. Ympäristön materiaalipankkeja sekä tietoa seurataan ja päivitetään koko ajan, jotta tarjottu tieto pysyy ajan tasalla (mm. lakimuutokset).
Suunnitteluryhmän kaikki jäsenet olivat itse henkilökohtaisen avun käyttäjiä.
Hyödynsimme siis heidän osaamistaan ja kokemusasiantuntijuutta kurssien sisällön tuotannossa.
Ryhmän tapaamisten pohjalta työntekijä koosti käsikirjoitukset kursseille, joita ryhmäläiset saivat vielä kommentoida.
Lisäksi suunnitteluryhmällä oli mahdollisuus toimia osana testiryhmää. He siis pääsivät ensimmäisten joukossa valmiiseen oppimisympäristöön testaamaan kursseja. Testiryhmässä oli myös muita kuin suunnitteluryhmän jäseniä.
Kävimme läpi käsikirjoitus- ja testausvaiheessa annetut palautteet ja kommentit.
Kurssien sisältöä tai teknisiä toimintoja muutettiin tarvittaessa.