Verkostokehittäjät Asunto ensin -työssä kansallisen yhteiskehittämisen alustana
Asumissosiaalisen työn kehittäminen asunnottomuuden torjumiseksi laajassa verkostoyhteistyössä. Verkostokehittäjät toimii yhteiskehittämisen alustana kooten kehittämistyöhön laajasti sektorirajat ylittäen niin järjestöjä, kaupunkeja kuin valtionhallinnon edustajia.
Toimintamallissa on kyse kansallisesta asunnottomuustyön yhteiskehittämisestä ja sen koordinoinnista. Toiminta liittyy olennaisena osana vuodesta 2008 käynnistyneisiin hallituskausien mittaisiin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmiin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmiin. Ohjelmat ovat ympäristöministeriön koordinoimia ja mukaan sitoutuneita kaupunkeja on ohjelmakaudesta riippuen ollut 10 - 11 sekä lukuisia kolmannen sektorin toimijoita. Valtio on osaltaan ollut avustamassa mittavia muutoksia, kun asuntoloista on luovuttu ja toimintoja muutettettu asunto ensin -periaatteen mukaisiksi, muun muassa ARA on myöntänyt avustuksin rakennuttamiseen, peruskorjaukseen ja asumisneuvontaan. Aiemmin RAY, sittemmin STEA, on rahoittanut ohjelmakausien aikana myös asuntohankintaa sekä lukuisia kehittämishankkeita asunnottomuustyön saralla.
Verkostokehittäjissä on saatu yhdistettyä eri sektoreiden toimijat kansallisen tason yhteiskehittämiseen, vertaisoppimiseen ja asunto ensin -periaatteen levittämiseen ja jalkauttamiseen. Tietoa ja osaamista on jaettu ja sitä on kerrytetty. Toimijat ovat Verkostokehittäjät kokonaisuudessa verkostoituneet ja löytäneet kumppanuuksia. Yhdessä on kehitetty toimintamalleja, järjestetty koulutuksia ja vakiinnutettu asunnottomuustyön tiedonkeruun ja viestinnän menetelmiä ja käytäntöjä. Yhteistyö ohjelmajohdon kanssa on ollut tiivistä. Kansallinen yhteiskehittämisen verkosto jatkaa toimintaa nimellä Asunto ensin Verkostokehittäjät ja toimintaa koordinoidaan Y-Säätiössä.
Y-Säätiössä on palkattuna kaksi henkilöä (2 htv) koordinoimaan kokonaisuutta. Käytännössä he järjestävät koulutukset, hoitavat viestinnän, vetävät työkokouksia verkostolle ja kumppaneille, kun kehitetään toimintamalleja ja niitä pilotoidaan. Lisäksi kumppanuuksista ja laajasta verkostosta saadaan asiantuntemusta esimerkiksi koulutusten alustuksiin ja tilaisuuksien suunnittelutyöhön. Tilaisuudet ja tapahtumat, kehittämistyöhön osallistuminen, viestintä yms. ovat kaikille osallistujille aina maksuttomia. Vastavuoroisesti saamme verkostosta asiantuntemusta koulutuspäiviin ja kehittämistyön suunnitteluun. Laajaa osaamista siis tarvitaan, ajatus on että yhdessä tehdään kaikki. Näin ollen olemmekin saaneet koottua valtakunnallisen laajan ja avoimen kehittämisverkoston, jossa jokaisella osallistujalla on annettavaa ja jokainen myös saa työhönsä uusia ideoita ja kumppaneita. Toiminnan budjetti on ollut 168 000 euroa/vuosi sisältäen palkkakustannukset ja muut toimintakulut. Lisäksi Y-Säätiö on rahoittanut asuntoensin.fi-sivustoa.
Toiminta on saatu vakiinnutettua yhtäältä selkeän koordinaation ja toisaalta selkeiden toiminnallisten rakenteiden ansiosta.
Ennen Verkostokehittäjät-hanketta ei ole ollut valtakunnalta yhteiskehittämisen alustaa asunnottomuustyössä. Tarve toimijoita yhdistävälle ja heidän asunto ensin -työorientaatiotaan edistävälle toiminnalle on ollut perustana tavoitteiden asettamiselle ja siten myös niiden toteutumiselle. Jotta tavoitteita on voitu saavuttaa, ovat alusta alkaen olleet seuraavat tekijät olennaisia:
1) Rakenne ja yhteinen suunta: aito yhteinen tekeminen kumppanuuksin. Käytännössä tavoitteet toiminnalle on asetettu yhdessä ja ne ovat olleet asunnottomuusohjelmatyön kansallisia tavoitteita tukevia. Yhteiskehittämistä tukemaan luotiin hankkeelle kumppaneiden johtotason henkilöistä koostuva johtoryhmä, jotta tarvittava päätöksenteko olisi nopeaa ja samalla organisaation työnteijöillä olisi mandaatti toimia yhteisessä verkostossa ketterästi. Koska hankkeen oli tarpeen toimia sektoreita yhdistävästi ae-työn edistämiseksi, koottiin ylisektorinen laaja asiantuntijatiimi: mukaan kutsuttiin niin järjestöjen, kaupunkien kuin valtion edustustusta. Tässä suuressa ja muokkautuvassa (kutsuttiin jatkuvasti uusia mukaan) ryhmässä järjestettiin työkokouspäiviä, joissa toteutettiin mm. arvioinnin materiaaleja ja laatusuositukset hyödynnettäväksi arjen työssä. Sopimukselliset hankekumppanijärjestöt olivat mukana myös nk. pienessä asiantuntijatiimissä. Siinä suunniteltiin yhteistyössä tulevia tilaisuuksia ja koulutusten sisältöjä saatujen palautteiden ja tarpeiden perusteella. Pieni asiantuntijatiimi mm. toi oman ja sidosryhmiensä asiantuntemuksen koulutuksiin esim. alustuksia järjestämällä.
2) Avoimuus ja maksuttomuus: kaikki tuotokset ja yhteinen oppiminen on ollut kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Tämä on edistänyt sitä, että toiminta ei jää vain joidenkin toimijoiden keskinäiseksi kehittämiseksi, vaan mukana on jatkuvasti uusia toimijoita ja ihmisiä, jotka tuottavat kehittämisjatuksia ja uusia oppeja jaettavaksi, ja myös haastavat jatkuvaan kehittämiseen esittämällä tuoreita näkemyksiä tarpeista. Esim. eri kokoisissa kaupungeissa on erilaisia haasteita, joten pelkästään suurimpien toimijoiden mukaan ei voi kehittämistä osana arkea tehdä.
3) Tarvelähtöisyys: kaikki mitä tehdään, perustuu aitoon kentältä tulleeseen tarpeeseen. Esimerkiksi koulutuspäivien sisällöt ja tuotetut materiaalit ovat sellaisia, joita tarvitaan arjen työssä.
4) Hankekoordinaatio: on yhteiskehittämistä palveluasenteella. Ei johdeta muiden toimintaa tai asetuta muutoin yläpuolelle, vaan edistetään toimijoiden keskinäistä verkostoitumista, vertaisoppimista ja yhteiskehittämistä. Esimerkiksi eri sektorien yhteisesti kehittämät Asunto ensin - laatusuositukset ovat arjessa käytössä työtä ohjaamassa, hankekoordinaatio fasilitoi työpajoja kun suosituksia laadittiin, mutta sisällöt ovat toimijoiden tuottamia.
5) Yhteinen hyöty suurempi kuin vaadittava panostus: kaikissa palautteissa ja vuosittaisissa arvioinneissa on tullut esiin yhteiskehittämisen alustan merkityksellisyys siinä, että yhteisenä hyötynä on arjen työn kehittäminen jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa. Muilta opitaan ja omaa oppia jaetaan, yhdessä syntyy näkymiä kehittämistarpeista, tärkeitä kumppanuuksia ja verkostoja työn kehittämiseen. Itse asunnottomuusilmiö on muuttuva ja heikotkin signaalit saadaan nopeasti toimijoiden kesken näkyviksi ja osaksi kehittämistyötä, esim. arjen mielekäs toiminta osana arkea.
6) Tieto, viestintä: tiedon tuottaminen, jakaminen ja koostaminen erilaisin viestinnän keinoin on auttanut toimijoita löytämään alan tiedon keskitetysti (ae-sivut) ja aktiivinen viestintä osallistaa mukaan (uutiskirje, some, LAMK).
Verkostokehittäjien käytännön toimintaa on toteutettu neljän sisältökokonaisuuden kautta. Sisällöt ovat olleet 1) koulutus- ja seminaaritoiminta, 2) kehittämispilottitoiminta, 3) asunnottomuustyöhön liittyvän tiedon kerääminen ja välittäminen sekä 4) kansainvälisen yhteistyön edistäminen.
Yhtenä tavoitteena ja konkreettisena toimintana on ollut järjestää asumissosiaalityöhön liittyviä koulutuksia ja seminaareja sekä yhteisen kehittämisen ja oppimisen foorumeja. Koulutus- ja seminaaritilaisuuksien tavoitteena on tukea asunnottomuustyötä kehittäviä ja toteuttavia tahoja valtakunnallisesti ja paikallisesti tarpeiden mukaan, edistää toimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja tukea hyvien käytäntöjen leviämistä. Suurin osa koulutuksista ja seminaareista on toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi asumisneuvontakoulutuksia järjestämme 3krt/vuosi yhteistyössä ARAn ja Helsingin kaupungin asumisneuvonnan kanssa.
Osa koulutusteemoista on ollut vuosittain toistuvia, kuten Asunto ensin (ae) -koulutukset, joissa on perehdytty ja syvennytty ae-periaatteeseen ja ae-laatusuosituksiin. Muut Verkostokehittäjien toteuttamat koulutukset ovat liittyneet mm. asumisen juridisiin kysymyksiin (asukkaan oikeudet ja velvollisuudet, vuokrasopimus ja tuettu asuminen), eri kulttuurien kohtaamiseen, traumaorientaatioon työotteessa sekä mm. taloudenhallinnan kehittämiseen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen asunnottomuustyössä.
Lisäksi on toteutettu valtakunnallisia seminaareja (kevätseminaari ohjelmatoimjoille ja syksyn avoin valtakunnallinen asunnottomuusseminaari), joissa on pureuduttu ajankohtaisiin asioihin AUNE-ohjelmaan liittyen ja myös 2018 juhlistettu asunnottomuusohjelmatyön kymmenvuotista taivalta. Koulutusten ja muiden tilaisuuksien palautteiden perusteella aiheet ja sisällöt ovat vastanneet osallistujien tarpeisiin. Palautteita käytetään koulutusten suunnittelussa ja kehittämisessä. Osallistujat ovat kokeneet hyödyllisenä uuden tiedon ja oppien saamisen, ja näitä on viety omaan organisaatioon. Lisäksi yhteistyö koulutuksissa mukana olevien tahojen kesken on helpottunut, kun on tultu tutuiksi ja tunnistettu yhteisiä kehittämiskohteita työtavoissa ja sisällöissä.
Yhtenä sisältönä on edistetty valtakunnallista ja paikallista työtä kehittämispilotein. AUNE Verkostokehittäjät -hanke on koonnut yhteen kehittämiskokonaisuuksia, joissa tarkoituksena on etsiä ja kehittää uusia ratkaisuja asunnottomuuden ehkäisemiseksi yhteistyössä järjestöjen ja kaupunkien kanssa. Pilottityöskentelyllä on kehitetty muun muassa asunnottomuustyön arvioinnin malleja ja työvälineitä. Tärkeimmäksi pilotiksi ulkoisen arvioinnin yhteydessä nostettiin Asunto ensin -laatusuositukset, joiden laatimiseen osallistui lukuisia toimijoita ylisektorisesti ja eri kaupungeista.
Hankkeen yksi keskeinen tehtävä on ollut asunnottomuustyöhön liittyvän ajankohtaisen tiedon koostaminen ja välittäminen. Ensinnäkin Verkostokehittäjät on kerännyt ja koonnut AUNE-ohjelman kunta- ja asukaskohtaisia seurantatietoja hyödynnettäväksi ohjelmajohtoon ja seurantaan. Toisekseen Verkostokehittäjät -hanke on toiminut asunnottomuustyöhön liittyvän niin kotimaisen kuin ulkomaisen tiedon ja käytänteiden levittäjänä.
AUNE-ohjelman seurantatiedon kokoaminen on tehdyn työn tuloksellisuuden näkyväksi tekemistä kaikille asunnottomuustyön parissa toimiville. Seurantatietoina tilastoidaan asunnottomien henkilöiden muutot asumispalveluihin ja palvelun päättyminen, sekä asukkaan siirtyminen itsenäisempään tai tuetumpaan asumiseen. Lisäksi kaupunkien AUNE-ohjelmaan vuosittain tullut asuntokanta ja työmuodot kartoitetaan seurannassa (webropol-kysely). Seurantatietojen kokoaminen on koettu tärkeäksi ennen kaikkea sen vuoksi, että kootun tiedon pohjalta voidaan nähdä asunnottomuustyön vaikutukset myös paikallistasolla. Tämän puolestaan katsottiin antavan tietoa siitä, mikä paikallisesti toimii, mitä voidaan levittää toisille paikkakunnille ja mitä asioita tulee vielä kehittää.
Hankkeen yleisellä viestinnällä taas on ollut merkittävä rooli niin asiantuntijaryhmien kuin alueiden eri toimijoiden näkökulmista. Viestintä voidaan jakaa neljään toimintaan: Uutiskirjeet (joka 2. kk), asuntoensin.fi -internetsivusto, sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Instagram) sekä asunnottomuusaiheisen tutkimustiedon koostaminen ja jakaminen asuntoensin.fi-sivuilla. Ulkoisessa arvioinnissa uutiskirjeet ja asuntoensin.fi-sivusto koettiin merkittävimmiksi viestinnän muodoksi. Tutkimustiedon koostamista yhteen paikkaan on myös kiitelty. Uutiskirjettä kaksisuuntaisena viestintäkanava pidetään tärkeänä, sillä se ei ole vain passiivinen seurattava asia, vaan sen kautta yksittäiset toimijat jakavat tietoa ja kokemuksiaan omasta työstään muille asunnottomuustoimijoille. Vastavuoroisuus (ulkoisen arvioinnin yhden vastauksen mukaan) on koettu näin: ”Olemme saaneet tietoa muiden toiminnasta ja mahdollisuuden tiedottaa omastamme.”
Arvioinnin perusteella Verkostokehittäjät -hankkeen viestintä on ollut onnistunutta ja uutiskirjettä seuraamalla pysyy hyvin kartalla ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.
Asuntoensin.fi -sivusto on tärkeä, sillä sinne täydentyy kaikki keskeinen asunnottomuustyötä koskeva materiaali, kuten uusimmat tutkimustulokset ja esimerkiksi koulutuksissa jaettu materiaali. Sieltä myös löytyy keskitetysti aiheeseen liittyvää tietoa ja aineistoa. Eräs arviointiin osallistunut kuvasi asuntoensin.fi -sivustoa seuraavasti: ”Sivusto kokoaa hienosti yhteen valtavan määrän toimijoita sekä asunnottomuustyön raamit ja periaatteet”
Sosiaalinen media on ulkoisen arvioinnin mukaan tärkeä ja nykyaikainen väline viestiä ajankohtaisista asioista. Verkostokehittäjien käytössä on Facebook, Twitter ja Instgram. Lisäksi vuonna 2020 käynnistyväksi suunniteltiin Podcast.
Verkostokehittäjät -hanke on toteuttanut vuosittain kansainväisen opintomatkan yhteistyöverkostolle. Tarkoitus on ollut tutustua eri maiden asunnottomuustyön käytänteisiin. Opintomatkojen anti ei ole jäänyt vain matkoihin osallistuneiden pääomaksi, sillä opintomatkoista ja niiden opeista on laadittu matkaraportteja (luettavissa ae-sivuilla), joiden kautta eurooppalaisia kokemuksia ja havaintoja on levitetty laajalti suomalaisille asunnottomuustyön kehittäjille. Lisäksi palautteissa arvokkaana kokemuksena tuodaan esille sitä, että suomalainen oma asunnottomuustyömme ja sen edistyneisyys näyttäytyy uudessa valossa, kun sitä voi peilata muiden maiden toimintaan. Matkalle osallistujien mahdollisuutta verkostoitua keskenään on kiitetty palautteissa, sillä näin toimijat ovat löytäneet myös uusia kumppanuuksia.
Kansainvälisen työn ansiosta suomalainen asunnonottomuustyön malli myös haastetaan säännöllisesti. Ulkopuolisen mielenkiinnon ja sparraavan vuoropuhelun on nähty lisäävän mielenkiintoa suomalaisen asunnottomuustyön edelleen kehittämiseen.
Verkostokehittäjät -hankkeen koordinoinnista vastaava Y-Säätiö koordinoi myös eurooppalaista Housing First Europe Hubia ("eurooppalainen Verkostokehittäjät"), jonka kautta yhteistyö eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kanssa pääosin tapahtuu. Verkostokehittäjät-kumppanuuksista on osallistujia Hubin järjestämässä Asunto ensin -kouluttajien koulutuksessa. Nämä henkilöt edelleen kouluttavat toimijoita ae-periaatteen mukaiseen työotteeseen omissa maissaan ja organisaatioissaan ja jakavat hyviä käytäntöjä.
Suurin haaste oli alussa kansallinen laajuus suhteessa pieniin resursseihin (2 htv). Etuna oli toimintaympäristön eli kansallisen asunnottomuustyön ja ohjelmatyön tuntemus, sekä näiden eri sektoreiden toimijoiden tunteminen. Onnistumisen yksi edellytys on ollut rakentaa yhteiskehittämisen perusta kaikkien toimijoiden jakamaan haluun tehdä yhdessä kehittämistyötä, joka tukee konkreettisia muutoksia asunnottomuustyön arjessa. Siinä on ollut tärkeässä roolissa eri toimijoiden asiantuntemus, joka on syventynyt ja kasvanut ohjelmavuosien aikana. Yhteiskehittämisen koordinaatiotyö Verkostokehittäjissä on asettunut tukemaan ohjelmatoteutusta eri tasoilla sektoreilla niitä yhdistäen, ei siis yläpuolelle vaan ennemminki fasilitoimaan ja tuottamaan yhteisen tekemisen näkymiä ja mahdollisuuksia toimijoiden omia tarpeita kuunnellen ja osaamista arvostaen. Kaiken pohjana on tarve työlle ja siksi myös palautetta täytyy pyytää ja kuunnella herkällä korvalla. Kun kyse on työstä, jossa lopullinen hyöty koituu palvelujen kohderyhmille, eli monenlaisille ihmisille, on tarpeen saada esimerkiksi kokemusasiantuntijuus mukaan ja sitä on tarpeen jatkuvasti eri muodoissaan myös edistää.
Pääpiirteissään toiminta yhteiskehittämisen verkoston koordinoinnista kansallisella tasolla ja myös valtiojohtoisten ohjelmien kehittämistyön tukena on suoraan hyödynnettävissä eri toimintaympäristöihin. Sudenkuoppana voidaan nähdä riski siitä, että jäädään arjen toimijoista ja asiakkaista liian kauas, mutta kun jalkaudutaan jatkuvasti muuallekin kuin Helsinkiin ja kokoushuoneisiin, niin tätä voidaan osittain välttää. Tarpeen on muistaa se, että ei lähdetä johtamaan muiden työtä, vaan tuodaan muut yhteen ja koordinoidaan, näytetään suuntaa ja tuetaan - joskus myös haastetaan vakiintuneita näkemyksiä.
Toiminnasta on tehty ulkoinen arviointi (Antti Pelto-Huikko, 2019) ja toki arviointia tehdään vuosittain ja jatkuvasti muun muassa palautteita hyödyntäen.
Tiivistetysti voidaan sanoa, että Verkoskehittäjät on toiminnallaan yhdistänyt, verkottanut asunnottomuustyön toimijoita laajasti kansallisella tasolla yhteen. Tieto on kaikille saatavilla, osallistuminen tilaisuuksiin, pilotteihin, koulutuksiin ja muuhun yhteiseen kehittämistyöhön on kaikille mahdollista.
Vaikuttavasta toiminnasta kertonee myös ulkoisen arvioinnin johtopäätös, joka on se, että kansallisen yhteiskehittämisen nähdään hiipuvan, mikäli koordinoivaa työtä ei ole. Verkostokehittäjät on lunastanut paikkansa kansallisen yhteiskehittämisen alustana asunnottomuustyössä ja toimijat pitävät työtä merkityksellisenä.
Yllättävintä on ollut se, kuinka suuri tarve yhteiskehittämiselle ja sitä mahdollistavalle verkostolle ja työn koordinaatiolle on. Verkostossa toimijat yli sektorirajojen työskentelevät todella sitouneesti yhteisen päämäärän edistämiseksi ja jakavat osaamistaan sekä kehittämisideoita keskenään.
Tavoite-tulos -arviointi:
Tavoite 1: Järjestöjen ja kaupunkien pysyvä kehittämisverkosto on koottu
Tulos: PAAVO Verkostokehittäjissä käynnistetty ja AUNE Verkostokehittäjissä jatkettu järjestöjen ja kaupunkien yhteinen kehittämisverkosto on koottu ja se toimii aktiivisesti osana ohjelmatyötä. AUNE Verkostokehittäjät vastaa verkoston koordinoinnista ja osallistaa aktiivisesti eri toimijoita verkoston toimintaan ja sen sisällölliseen kehittämiseen. Kehittämisverkosto on yhteiskehittämisen alusta, johon eri toimijat kiinnittyvät parhaaksi katsomallaan tavalla ja intensiteetillä.
Tavoite 2: Arvioinnin kehittäminen itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin menetelmien avulla arjen työn tueksi ja osaksi arkea sekä yhteismitallisen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi
Tulos: Arvioinnin kehittäminen on kulkenut koko matkan PAAVO Verkostokehittäjistä alkaen ja jatkanut kehittymistään osana AUNE Verkostokehittäjiä. Arvioinnin toteutuksesta järjestetty koulutuksia (esim. vertaisarviointi sekä aiemmin laaja kokonaisuus Kuntoutussäätiön ARTSIn kanssa) ja toimijoita on osallistettu yhteisten arviointikäytänteiden laadintaan. Verkostokehittäjät hankkeissa laaditut arviointityökalut ovat kaikkien käytettävissä asuntoensin.fi -sivustolla. Sivustolle on koottu mm. erilaisia valmiita lomakkeita asukastyön tekemiseen liittyen. Vertaisarvioinnin toteuttamiseksi Verkostokehittäjät -hankkeessa on laadittu arviointiprosessin kuvaus ja ohjeistus, jonka avulla eri paikkakuntien toimijat voivat ottaa vertaisarvioinnin käyttöön osana omaa työtään. Yksi keskeinen AUNE Verkostokehittäjät -hankkeen ja laajan asiantuntijaverkoston aikaansaama tuotos on Asunto ensin -laatusuositusten laadinta.
AUNE Verkostokehittäjät -hanke tuottaa ja kokoaa tilastotietoa asunnottomuuteen liittyen ja asunnottomuustyön tueksi. Asunto ensin -sivustolle on koottu mm. tietoa ARAn asunnottomuusselvityksestä. Lisäksi Verkostokehittäjät-hanke on koonnut vuosittain kuntakohtaista asunnottomuustietoa AUNE-ohjelmassa mukana olevista kunnista, ja on koostanut ja välittänyt tätä tietoa ohjelmajohdon käyttöön, joka taas on jalostanut tietoa kaikkien ohjelmatoimijoiden hyödynnettäväksi.
Tavoite 3: Sisällöllisen ja menetelmällisen osaamisen kehittäminen yhteisten foorumien, asukasosallisuuden ja vertaisoppimisen avulla
Tulos: Ulkoisen arvioinnin perusteella voidaan sanoa, että hankkeella on ollut keskeinen rooli ja asema mahdollistaa osallistujien asunnottomuustyöhön liittyvän osaamisen kehittyminen. Koulutusten ja muiden tilaisuuksien avulla asunnottomuustyöhön liittyvää menetelmäosaamista on viety eteenpäin monissa eri kunnissa. Tähän sisältyy myös kokemusasiantuntijuuden edistäminen.
Verkostossa vertaisoppiminen on keskiössä. Verkosto on yhteiskehittämisen alusta, jossa jokainen tuo omaa kokemustaan ja osaamistaan muiden hyödynnettäväksi. Verkostokehittäjät-hanke on myös edistänyt osaltaan sitä, että kansainvälistä tutkimustietoa on saatavilla verkostotoimijoiden käyttöön hyödynnettäväksi yhteisessä kehittämistyössä.
Tavoite 4: Asumisen onnistumisen tukirakenteiden kehittäminen luomalla yhteistyökumppanien kanssa asukkaille mahdollisuuksia arjen mielekkääseen toimintaan mm. erillisen Toimekas-hankkeen kautta.
Tulos: Asumisen onnistumisen edellytyksiä ja niihin liittyvien tukimallien kehittämistä asumispalveluissa kehitettiin käynnistyneessä ja toteutetussa TOIMEKAS-hankkeessa. Hankesuunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana keskeisiä asunnottomuustoimijoita, jotka osallistuivat aktiivisesti yhteiskehittämiseen Verkostokehittäjät-hankkeessa.
AUNE Verkostokehittäjät -hankkeen vaikutukset:
AUNE Verkostokehittäjät -hankkeelle on olemassa olonsa aikana vakiintunut rooli ja paikka asunnottomuustyön kehittämisen parissa. Hankkeen moninaiset roolit, kuten kehittämistyön alustan tarjoaminen muille toimijoille, olemassa olevan asunnottomuustiedon kokoaminen ja välittäminen sekä moninaisten verkostojen ylläpitäminen on tarjonnut lukuisille eri toimijoille väylän ja tavan olla työssä mukana.
AUNE Verkostokehittäjät -hankkeen merkitystä ja vaikuttavuutta osallistujien oman työn edistämisessä kuvataan seuraavasti ulkoisessa arvioinnissa (Pelto-Huikko, 2019):
Ulkoisen arvioinnin perusteella Verkostokehittäjien rooli ja merkitys kansallisen asunnottomuustyön yhteiskehittämisen alustana ja toiminnan koordinoijana on tärkeä ja merkittävä. Tätä kuvaa arviointiin annetut vastaukset: ”Koulutukset, viestintä ja kokonaisvaltainen koordinointi eri toimijoiden välillä on ollut ensiarvoisen tärkeää" ja ”Hanke on mahdollistanut yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen omassa työssä on tämän ansiota.” Hankekoordinoinnin saamat suulliset palautteet tukevat tätä tulkintaa, samoin kuin mielenkiinto osallistua tilaisuuksiin ja järjestää niitä osallistujien omilla paikkakunnilla.
Hankkeella on ollut selvästi merkitystä asunnottomuustyön muotojen ja toimintamallien kehittämisessä (esim. pilottien avulla). Ulkoisen arvioinnin perusteella suurin osa vastaajista koki, että hankkeella on ollut merkitystä uusien tai jo toiminnassa olevien toimintamuotojen kehittämisessä. Moni piti Verkostokehittäjien roolia tässä jopa erittäin merkittävänä.
Toimintamuotojen kehittämisessä ja kehittämistyön tukemisessa vastaajat (ulkoinen arviointi) arvostivat erityisesti sitä, että kehittämistyötä on tehty yhteisesti ja aidossa yhteistyössä eri toimijoiden ja eri sektoreiden kesken. Arvioinnista käy ilmi, että Verkostokehittäjät on olemassa olollaan luonut ”kehittämistyön perus vireen” toimintaan osallistuneiden tahojen omaan arkeen.
Uusien toimintamuotojen kehittäminen kiteytyy ulkoisen arvioinnin perusteella Asunto ensin -toimintamallin laatusuositusten aikaansaamiseen. Prosessi oli pitkä ja se koettiin suositusten jalkauttamisen kannalta erittäin tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Tulevaisuuden toiveena ulkoiseen arviointiin osallistuneet nostavat laatusuositusten vahvan jalkauttamisen tuen ja kansainvälisen toiminnan ja maiden välisen yhteistyön tiiviimmän kehittämisen.
Vaikutuksia näkyi myös muina hyötyinä ulkoisen arvioinnin perusteella.
Toimintamuotojen yhteiskehittämisen konkreettisiksi, arjessa näkyviksi hyödyiksi vastaajat nimesivät mm. yleisen kiinnostuksen oman työn kehittämiseen ja oman työn muokkaamisen aiempaa tehokkaammaksi. Muiden toimijoiden kehittämistyön kokemusten ja tulosten seuraaminen on lisännyt yleisesti kiinnostusta asunnottomuustyöhön myös muiden kuin ihan oman toimialan keskuudessa. Asunnottomuustyön kentän laajuus on avautunut uudella tavalla.
Hankkeen vaikutuksia haluttiin tarkastella ulkoisessa arvioinnissa myös kysymyksellä:
"Onko tehty oikeita asioita?"
Kysymys arvioinnissa oli tärkeä siksi, että asunnottomuustyön kenttä on monialainen ja laaja, toimijoita ja toiveita on paljon. Rajalliset resurssit ja hanke osana AUNEa ovat ohjanneet toimenpiteiden pririsointia ja aikataulutusta. Siispä osana ulkoisen arvioinnin sähköistä kyselyä pyydettiin vastaajien näkemyksiä siitä, onko AUNE Verkostokehittäjät -hankkeessa tehty vuosien aikana oikeita asioita. Vastaajille jätettiin omaan harkintaan kysymyksen tarkempi kohdentaminen ja määrittely. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että AUNE Verkostokehittäjät -hankkeessa on tehty oikeita asioita.
Arvioinnin perusteella paikasta huipulla olennaisimpina toteutettuina asioina kilpailivat tasaväkisesti hankkeen koulutukset, kumppanuuksien mahdollistaminen, tiedon jakaminen ja näkyvyyden lisääntyminen asunnottomuustyössä.