Vertaisryhmä Hyvät Tyypit on tarkoitettu alkavaa muistisairautta sairastaville henkilöille. Ryhmässä liikutaan, retkeillään ja harrastetaan kulttuuria osallistujien toiveiden mukaisesti. Vertaisuus ja osallistujille tärkeät keskustelut syntyvät yhteisen tekemisen kautta.

Toimintaympäristö

Suomessa muistisairauteen sairastuu vuosittain 14 500 henkilöä, joista noin 7000 henkilöä on työikäisiä. Varsinais-Suomessa on noin 12 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä. Muistisairauden myötä ihmisen fyysinen ja psyykkinen toimintakyky heikkenee normaalia ikääntymistä nopeammin. Sairastunut henkilö passivoituu helposti. Hänen kyky ja halukkuus elää aktiivista elämää heikkenee, osallistuminen tuttuihin harrastuksiin vähenee ja sosiaaliset ympyrät kaventuvat. Passiivisuus nopeuttaa toimintakyvyn heikentymistä. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työikäisten ja varhaisvaihetta sairastavien muistisairaiden määrä vaikuttaa lisääntyneen Varsinais-Suomen alueella. Sairastuneelle henkilölle on haastavaa osallistua terveille ihmisille suunnattuihin toimintoihin. Siksi heidän osallistumismahdollisuutensa vähenevät sairauden edetessä. Sairauden erityispiirteet huomioivia toimintoja on tarjolla niukasti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyvät Tyypit -vertaisryhmää ohjaavat kaksi muistialan ammattilaista. He tiedottavat toiminnasta muistityötä tekeviä ammattilaisia, jotka tapaavat työssään muistisairauden varhaisvaihetta sairastavia henkilöitä. Uusia vertaisryhmän osallistujia tulee esimerkiksi Muistiluotsin muistineuvojan kautta, joka tekee yhteistyötä kuntien muistisairauksia diagnosoivien tahojen kanssa. Hyvät Tyypit -vertaisryhmän avulla sairastuneelle henkilölle on mahdollisuus tarjota tukea ja turvaa hoitoketjun alussa, jolloin muut palvelut eivät vielä ole ajankohtaisia.  

Tavoiteltu muutos

Vertaisryhmä Hyvät Tyypit tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Tuttu yhteinen ryhmä kannustaa lähtemään liikkeelle ja jatkamaan omatoimista tekemistä. Itsenäinen toimijuus ylläpitää toimintakykyä ja osallisuutta.

Mahdollisimman varhaisilla tukitoimilla ja osallistamisella pyritään ehkäisemään muistisairaan henkilön passivoitumista. Ryhmään osalllistuminen tukee omannäköisen elämän jatkumista, minäpystyvyyttä, sosiaalisia suhteita ja positiivista mielialaa. 

Toteutussuunnitelma

Asiakkaat ohjautuvat ryhmään esim. muistineuvojan suosituksesta tai muiden muistialan ammattihenkilöiden kautta. Ryhmän toiminnasta kiinnostuneet voivat olla myös suoraan yhteydessä ryhmänohjaajiin Muistiluotsin kotisivuilta löytyvien yhteystietojen avulla. Ryhmään pääsevät mukaan alkavaa muistisairautta sairastavat henkilöt, jotka pystyvät saapumaan itsenäisesti tapaamispaikkaan. Ryhmän tapaamispaikat vaihtelevat suunnitellun ohjelman mukaan. 

Ryhmän osallistujista on olemassa yhteystietolista ja ryhmänohjaajat muistuttavat heitä tapaamisista tekstiviestillä ryhmää edeltävänä päivänä. Ryhmän kauden ensimmäisessä tapaamisessa tehdään suunnitelma tulevasta toiminnasta osallistujien toiveiden pohjalta.

Ryhmää ohjaavat Muistiluotsin muistiohjaajat. Osaan tapaamisista ovat myös läheiset tervetulleita mukaan. Osallistujat maksavat itse toimintaan liittyvät kulut. Ryhmä on avoin kaikille varsinaissuomalaisille.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ryhmä on suunnattu muistisairauden varhaisvaihetta sairastaville henkilöille, jotka ovat motivoituneita osallistumaan ryhmätoimintaan ja pääsevät ryhmän tapaamispaikkoihin itsenäisesti. Ryhmän kauden ensimmäisessä tapaamisessa tehdään suunnitelma tulevasta toiminnasta osallistujien toiveiden pohjalta. Sisällön suunnittelevat siis muistisairaat henkilöt itse ja ryhmänohjaajat toimivat osallistujien tukena ja vastaavat käytännön järjestelyistä.

Kauden päättyessä osallistujilta pyydetään kirjallista palautetta kuluneesta kaudesta ja toiveita tulevalle kaudelle.

 

Ratkaisun perusidea

Ammattilaisten ohjaaman ja muistisairaiden henkilöiden itse suunnitteleman vertaisryhmän avulla pyritään tukemaan muistisairauden varhaisvaihetta sairastavien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä elämää sairaudesta huolimatta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vertaisryhmää ohjaa vähintään kaksi muistialan ammattilaista. He tekevät muistisairaiden henkilöiden toiveiden perusteella alustavan suunnitelman ryhmän tapaamisajoista, laativat ryhmästä esitteen ja mainostavat toimintaa Muistiluotsin kotisivuilla sekä tiedottavat toiminnasta muita alan ammattilaisia. Ryhmänohjaajat vastaanottavat ryhmään ilmoittautumiset. Kauden ensimmäisessä tapaamisessa tehdyn yhteisen suunnitelman pohjalta ohjaajat varaavat tapaamispaikat ja sopivat aikataulusta ja ohjelmasta kulloisenkin sisällöstä vastaavan toimijan kanssa. Tästä ohjaajat tekevät kirjallisen, osallistujille jaettavan ohjelman. Ohjelmassa on tarkat tiedot ohjelman sisällöstä, aikatauluista, tapaamispaikkojen osoitteista, mahdollisista kuluista ja tarpeelliset opastukset reiteistä ja kulkuyhteyksistä. Ohjelmassa mainitaan myös ne tapaamiset, joihin läheiset ovat tervetulleita mukaan. Osallistujia muistutetaan tekstiviestillä tapaamista edeltävänä päivänä.

Vertaisryhmän kesto vaihtelee ohjelman mukaan. Retket teatteriin tai toiselle paikkakunnalle ovat muita tapaamisia pidempiä. Pääsääntöisesti tapaaminen kestää 1,5-2 tuntia. Vertaisryhmä kokoontuu kevät/syyskaudessa noin 10 kertaa. Tapaamiset ovat joka toinen viikko. Yhteistyötä tehdään paikallisyhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden, kuten jäsentapaamisia järjestävän jäsentoimikunnan kanssa. Näin on mahdollisuus jakaa järjestelyvastuuta sekä retkien ja opastuksien kustannuksia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Muistisairautta sairastavien vertaisryhmässä on tärkeää, että ohjaajana toimii ammattilainen. Ryhmän koosta riippuen ohjaajia olisi hyvä olla vähintään kaksi, joista joko kummatkin ovat ammattilaisia tai yksi ammattilainen ja toinen muistiasioita hyvin tunteva vapaaehtoinen apuohjaaja. Ohjaajan on hyvä tiedostaa muistisairauteen liittyvät kognitiivisten taitojen muutokset, kuten hahmottamisen vaikeudet sekä puheen tuottamiseen ja sen ymmärtämiseen liittyvät erityispiirteet. Osallistujien kiinnostus ja keskittyminen saattavat myös herpaantua herkemmin muistisairaudesta johtuen. Tämä on hyvä huomioida tilaisuuden kestoa suunnitellessa. Ohjaajalta vaaditaan tilannetajua ja kykyä muuttaa tapaamisen toteutusta tarvittaessa nopeallakin varoitusajalla. Ohjelmassa on hyvä huomioida sisällön selkeys ja rauhallinen tunnelma. Tapaamispaikka tulee olla esteetön ja selkeiden kulkuyhteyksien päässä. Kokoontumispaikat ovat mietitty ennakkoon turvallisiksi, jotta vältytään paikalle saapumisen ja lähtemisen vaaratilanteilta. Yhteistyö samaa kohderyhmää palvelevien tilaisuuksien ja ryhmien, kuten paikallisyhdistyksen jäsentapaamisten kanssa, on resursseja säästävää ja uusia ideoita tuottavaa toimintaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminnassa on ollut mukana paljon osallistujia eri puolilta Turun seutukuntaa. Osallistujat ovat päässeet kokemaan uusia toimintoja, joita he eivät ole aiemmin kokeilleet. Ryhmä on koettu turvalliseksi paikaksi, jossa on voinut kokea onnistumisia muistisairauden tuomista haasteista huolimatta. Korona-aikana ryhmä toimi etäyhteyden avulla, jolloin tapaamiset olivat viikoittain. Etäryhmä palveli osallistujia, joilla oli mahdollisuus ja kiinnostus tietokoneen käyttöön. Etäyhteyden muodostamista ollaan opeteltu yhdessä ja koronakevään säännölliset etätapaamiset mahdollistivat, että osallistujista tuli varmempia ja rohkeampia ohjelman käyttäjiä heidän muistisairaudestaan huolimatta. Toiminnan vakiintumisen myötä myös omaiset ovat voineet olla mukana joissakin tapaamisissa. Omaiset ovat kokeneet tapaamiset myös itselleen merkityksellisiksi saadessaan vertaistukea toisilta osallistujilta ja ovat toivoneet toiminnalle jatkoa. Tämän vuoksi on aloitettu yhteistyö Muistiyhdistyksen Omaishankkeen kanssa. Ajatuksena on, että Omaishanke järjestää samanaikaista toimintaa läheisille sairastuneiden vertaisryhmän kanssa.