Vetoa ja pitoa Hyva Urapalvelut-mallista
Mallin tavoitteena on kuvata ja toteuttaa selkeä kokonaisuus, miten kehittyä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VAKE-ammattilaiseksi/-ammattilaisena. Mallilla vastataan veto- ja pitovoimahaasteisiin.
Hyva urapalvelut -malli on kokonaisuus, joka luo pohjaa hyvinvointialueen ammattilaisten uudistumiselle, osaamisen ja työnsä kehittämiselle ja kehittymiselle. Se ottaa huomioon niin veto- että pitovoiman näkökulmia. Sen avulla voidaan nähdä ja mahdollistaa myös yksilöllisiä ura- ja kehittymisratkaisuja erilaisille uusille ja nykyisille VAKE-ammattilaisille.
Muutoksen mittaaminen liittyy suoraan hyvinvointialueen strategiaan.
"Arvostamme henkilöstöämme" näkökulman strategisena tavoitteena on työntekijöiden mahdollisuus uudistua, kehittää osaamista ja työtään. Tämä sisältää kaksi mittaria: 1) Oppimisen ja uudistumisen mahdollistaminen eri keinoin ja 2) Urapolut tukevat hyvää henkilöstökokemusta, joiden tavoitetasoina vuodelle 2025 ovat: 1) Käytössä on useita keinoja tukea henkilöstön oppimista ja uudistumista sekä 2) 30 % henkilöstöstä on suunnitellun ja dokumentoidun urasuunnittelun piirissä.
Kohderyhmänä ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nykyiset ja myös tulevat VAKE-ammattilaiset.
Tavoitteena on 1) luoda työntekijöiden näkökulmasta veto- ja pitovoimainen Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, jonne halutaan tulla töihin ja jossa halutaan pysyä töissä sekä 2) Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella työskentee hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö hyvinvointialueen asukkaiden parhaaksi.
Henkilöstön osallistaminen
Koko henkilöstön osallistamista yhteiskehittämiseen on mahdollistettu muun muassa kyselyin, haastatteluin ja työpajoin.
Ennen hyvinvointialueen syntymistä haastateltiin veto- ja pitovoimaan liittyen Vantaan ja Keravan johtoa. Myös luottamusmiesten huolia ja toiveita kuultiin.
Tulevan hyvinvointialueen fuusioryhmille järjestettiin veto- ja pitovoimatyöpaja, jossa viisi pienryhmää priorisoivat kukin kolme veto- ja/tai pitovoimatekijää, joihin heistä tulisi tulevaisuuden sotekeskuskonseptissa ja hyvinvointialueella keskittyä. Tämän jälkeen jokaiselle kolmelle veto- ja/tai pitovoimatekijälle tuli määrittää yksi muutos (toimenpide/tekeminen), jotta Vantaa-Keravan hyvinvointialue olisi houkutteleva työnantaja. Työpajojen kautta on voinut vaikuttaa myös esimerkiksi oppisopimusprosessiin.
Jatkossa on hyvä järjestää lisää työpajoja ja kehittämistilaisuuksia osa-alueittain/toimialoittain. Myös viestiminen lähijohtaja- ja henkilöstöinfoissa ja intrassa tulee suunnitella tarkkaan.
Kehittämistoimijat
Hyva urapalvelut -mallia on kehitetty erityisesti VAKE hr-toimijoiden ja asiantuntija- ja kehittämispalveluiden kanssa. Osaamisen kehittämisen asioiden edistämiseen, yhteiseen työskentelyyn ja viestimiseen on perustettu työryhmä, joka koostuu hyvinvointialueen toimialojen toimijoista. Tämä ryhmä on tärkeä myös urapalveluiden kehittämisessä.
Erilaisten urapolkujen nykytilaa kartoittaessa on keskusteltu eri tahojen kanssa (muun muassa VAKEn koulutusylilääkäri, hoitotyön johtaja), jotta mallissa voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa.
Ulkopuoliset yhteistyökumppanit
Mallia kehitettäessä on osallistuttu Kevan “Kestävää työelämää” -hankkeeseen. Keva-yhteistyössä näkökulmana on ollut erityisesti hoitotyön ammattilaisten urapolut. Näin on voitu hyödyntää yhteistyöverkostoja ja saatu sparrausta puolin ja toisin muilta Kevan hankkeessa olevilta hyvinvointialueilta.
Mallin puitteissa on ollut myös yhteistyötä oppilaitosten ja esimerkiksi Vantaan osaamiskeskuksen ja TE-keskuksen kanssa. Esimerkkinä yhteistyöstä Hyvan uran toimiston ja osaamiskeskuksen kesken on esimerkiksi tammikuussa 2024 alkava S2-tasoinen hoiva-avustajien oppisopimusryhmä.