Tapahtumapaikka: Perhekeskus

Turhaa roskaa vähemmäksi

Perhekahvila on alkamassa, kahvipannu porisee. Pöytään on katettu pino kertakäyttöastioita, joista kukin ottaa omansa. Paikalla on vanhempia pienten lasten kanssa. Pöydästä kuuluu puheensorinaa ja tunnelma on odottavainen. Yksi isistä aloittaa keskustelun pahviastioista ja ehdottaa: ”Voisiko näistä luopua, tulisi säästöjä ja roskan määrä vähenisi.”

Ihmiset innostuvat keskustelemaan kierrätyksestä ja seurue päättää hankkia astiat kierrätyskeskuksesta. Tiskaaminen herättää keskustelua. Joku ehdottaa tiskivuoroja, toinen astianpesukonetta. Keskustelusta innostuneena seurue ideoi myös vaatteiden ja lelujen kierrätyshyllyn.

Perhekeskuksen henkilökunta päättää keskustella ideasta myös muiden perhekeskusten kanssa, jos muuallakin innostuttaisiin vähentämään roskan määrää. Perhekeskuksen innovaatiosta tehdään juttu myös paikallislehteen!

Tapahtumapaikka: Lasten ja nuorten palvelut

Juurevasti yhteisön avulla

Ukrainalainen Alina kahden lapsen kanssa on saapunut pakolaisena Suomeen. Hän on asettunut lapsineen Kuhmoon yksityismajoitukseen. Alina on korkeakoulutettu ja sisar on naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja asuu Kuhmossa. Asunto on järjestynyt sisaren kanssa.

Alina on päättänyt selviytyä hankalassa tilanteessa ja ryhtynyt poimimaan marjoja ja säilömään niitä ja laittanut alulle puutarhaviljelyä. Talveen on ryhdytty varautumaan, puilla lämmitettävä mummonmökki edellyttää myös puiden hankkimista. Niitäkin on saatu ystävälliseltä naapurilta.

Yhteisöllä on voimakas auttamistahto ja pakolaisperheelle onkin hankittu yhteisvoimin kierrätyskalusteita ja perustarvikkeita elämistä varten. Perhe on ystävystynyt lasten kautta naapureihin ja yhteisöstä on apua runsaasti. Muun ohessa lasten hyvinvoinnin tukemiseen on panostettu erityisesti, jotta kotiutuminen uuteen yhteisöön onnistuisi mahdollisimman hyvin.

Tapahtumapaikka: Teho-osasto erityispalveluissa

Teholle töihin kimppa-autolla

On syyskuun alku. Aurinko paistaa ja olen syönyt hyvän aamiaisen. Laitan vaatteet päälle ja kävelen kotikadulle odottamaan kimppa-autoa. Sieltähän se työkaveri jo kaartaa kadun päähän. Oloni on helpottunut. Ei tarvinnut miettiä, onko bensaa tankissa. Olen alkanut odottaa näitä aamuhetkiä, kun saan jutella työkavereiden kanssa. Toisaalta olemme niin tuttuja, että voin ottaa torkutkin. Tai kuunnella äänikirjaa. Se ei loukkaa ketään.

Työnantajani tarjosi teho-osastomme käyttöön kimppa-auton. Vieraammat työkaverit ovat tulleet tutuiksi. Matkalla voimme keskustella päivän polttavat asiat läpi. Ja sitten olemmekin jo kotona, jossa odottaa lämmin vuode yövuoron jälkeen tai virkistävää seuraa keittiössä. Kimppa-auto on tuonut uusia asiantuntijoita yksikköömme. Henkilökuntapula on väistymässä. Paikoituspulaa ei ole enää.

Olemme työtiiminä mukana ilmaston säästötalkoissa, lisäksi oma taloudellinen tilanne hyötyy tästä. Tärkeää on myös hiljaisen tiedon jakamisen mahdollisuus työkavereiden kesken. Lämmin vuorovaikutus on selvästi lisääntynyt töissä ja vapaalla. Nyt on hyvä!

Tapahtumapaikka: Kotipalveluiden piirissä oleva perhe

Hyvä ruoka parempi mieli

Tepposen perhe on kotipalvelun piirissä saadakseen tukea arjen sujuvoittamiseen. Perheessä on myös sairauksia, jotka vaikuttavat erityisesti ruokavalioon ja terveellisten valintojen korostumiseen. Isä Tepposella on sepelvaltimotauti, äidillä 2- tyypin diabetes ja lapsella adhd. Tepposten arjessa on kiireen tuntua, joka vaikuttaa heidän ruoka-aikoihin. Toisaalta heillä ei ole riittävästi tietoa siitä, miten valmistaa ja ostaa terveellistä ruokaa. Tämän vuoksi valinnat ovat usein epäterveellisiä.

Tepposet saavat tukea Kotipalvelun työntekijältä/ ravitsemusterapeutilta, jonka kanssa kauppatarvikkeet tilataan kaupasta suoraan kotipalvelun kanssa yhdessä suunnitellen. Ruuat suunnitellaan yhdessä viikoksi eteenpäin ja ruoka laitetaan sen pohjalta; ruokahävikki vähenee, heräteostokset vähenevät ja ruokavalinnat ovat terveellisempiä. Ja tilaus on tehty juuri perheen tarpeiden mukaan.

Tilausta tehdessä tulee keskusteltua ruoka-ajoista ja kiireen taltuttamisen tavoista. Pikkuhiljaa Tepposen perhe sisäistää perheelleen sopivat kauppaostokset. Jatkossa tekoäly ohjaa tilausten tekoa tarpeen mukaan.

Tapahtumapaikka: Nuorten sosiaalipalvelut

Hybridisti yhdessä nuorten kanssa

Koronan myötä tulivat tiukat rajoitukset sosiaalisiin tapaamisiin ja työtapaamiset siirrettiin verkkoon. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten löytyminen vaikeutui. Koska nuoria haluttiin tavata ja ymmärrettiin luottamuksen syntymisen ja kohtaamisen merkitys, tuli tarve kehittää erityistilanteessa uusia tapoja kohdata nuoria. Taustalla oli myös työlle asetettujen tavoitteiden selkeys, joka ohjasi toimintaa vahvasti poikkeustilanteessa.

Syntyi uusia toimitapoja mm. verkkokokouksia ja etävalmennuksia. Myös pelillistämisalusta käyttöönotettiin. Koulutusta tietosuojasta ja tietoturvasta oli tarjolla työntekijöille verkossa tapahtuvan toiminnan tueksi. Samaan aikaan kehitettiin ja parannettiin vaikuttavuuden mittareita. Onnistumisen mittari on esimerkiksi nuoren opiskelupaikka tai työllistyminen, joka on toteutunut annetun tuen kautta.

Tällä hetkellä hybridityöskentelymallia hyödynnetään aidosti työskentelyssä nuorten kanssa. Toimintaa ohjataan nuorten ehdoilla. Ammattilaiset ovat oppineet hyödyntämään teknologiaa työkaluna nuorten kanssa työskentelyssä ja he kannustavat ihmisiä digitalisaation ja teknologian hyödyntämiseen. Nuoret osallistuvat yhteisten verkkoalustojen suunnitteluun.

Edelleen rinnalla on tärkeänä osana etsivä nuorisotyö ja jalkautuminen nuorten keskuuteen sekä osallistaminen yhteisten verkkoalustojen suunnitteluun. Samalla kun uudet tavat työskentelyyn on löytyneet, pystytään osoittamaan entistä paremmin työn tuloksellisuus.

Tapahtumapaikka: Kotihoito

On monia mahdollisuuksia edetä - oman asiantuntijuuden syventäminen tiimin parhaaksi

Kotihoidon tiimipalaverissa Maija ilmoittaa, ettei kannustuksesta ja tiimin toiveista huolimatta ota vastaan esihenkilön tehtävää. Tiimin jäsenet olivat pettyneitä mutta toisaalta hyvin ymmärtävät Maijan päätöksen. Tiimipalaverissa keskusteluun nousee urapolkujen erilaiset vaihtoehdot. Oman osaamisen ja mielenkiinnon parempi hyödyntäminen nähtiin tosi tärkeäksi.

Maija on hankkinut vapaa-ajallaan osaamista some-alustojen käytöstä, ja haluaisi päästä hyödyntämään osaamistaan. Tiimi oli jo aiemmin todennut että kotihoidon tärkeä tehtävä tarvitsisi näkyvyyttä ja työyhteisö innostuikin miettimään kuinka Maija pääsisi hyödyntämään omaa osaamistaan paremmin. Yhdessä sovittiin että someviestintä otettaisiin vahvemmin hyödynnettäväksi ja Maija alkaa suunnittelemaan kuinka hän liittäisi someviestinnän osaksi työnkuvaansa.

Itseohjautuvuus ja yhteisöllisyys vahvistuu tiimissä ja antaa intoa tarkastella kotihoidon tehtäviä tarkemmin. Organisaatiossa oli jo käynnissä yksiköiden oman työn suunnittelun vahvistaminen ja kehittäminen, minkä vuoksi tehtävien miettimistä päästiin oikeasti työstämään.

Tapahtumapaikka: Tehohoito

Ongelmat pöydälle ja yhdessä niitä ratkomaan

Teho-osaston hoitaja pohtii usein työvuoron jälkeen, että hän ei jaksa eikä häntä arvosteta. Hän on miettinyt työpaikan vaihtamista IT-alan kehittämistehtäviin. Negatiivinen fiilis tuntuu olevan koko työpaikassa ja tunnelma on ankea. Työ itsessään ja ihmisten auttaminen on kuitenkin palkitsevaa.

Hoitaja nostaa kissan pöydälle henkilökunnan kahvipöydässä, vaikka kaikki ovat jo tottuneet ongelmaan. Hän sai tukea ajatuksilleen kollegoilta ja päätettiin yhdessä, että hoitaja aloittaa keskustelut esihenkilön kanssa koko porukan puolesta. Ilman kiirettä. Hoitaja oli tyytyväinen kollegoilta saamaansa tukeen ja uskaltautui sopimaan tapaamisen esimiehen kanssa.

Esihenkilö ja hoitaja keskustelivat ongelmista ja vaihtoehdoista ratkaista niitä. Hoitaja oli huolissaan, ymmärtääkö esimies asian vakavuutta. Esihenkilöllä oli onneksi aikaa kuunnella ja keskustella. Hoitaja toi myös terveisensä työntekijöiltä siitä, ettei ongelma ole esimiehen aiheuttama. Keskustelussa listattiin keskeiset ongelmat ja päätettiin jatkaa keskustelua ratkaisuista yhdessä työyhteisön kanssa ja kirjata ratkaisut vuosikelloon hoitajien omia toiveita kuunnellen. Sovittiin periaatteesta, että ongelmista voi, saa ja pitää puhua. Piilottamalla niitä ongelmat kasvavat ja ihmiset lähtevät. Keskustelut palkkakysymyksistä jatkuvat kansallisella tasolla.

Osastolla otettiin heti käyttöön asiakaspalvelussa käytössä oleva liikennevaloäänestys, johon työntekijät klikkaavat työvuoron päättyessä päällimmäiset fiilikset. Arvostavalla kohtaamisella eteenpäin!

Tapahtumapaikka: Työterveyshuolto

Työterveyshuollon vaihto-oppilasohjelmasta potkua työelämään

Maaseudun rauhasta aikoinaan työnperässä kaupungin vilskeeseen muuttanut asiakas on hakeutunut työterveyden vastaanotolle, työterveyshoitajan tykö. Asiakas on keski-ikäinen, pitkään töitä tehnyt ja rutinoitunut tekijä, joka osaa työnsä hyvin. Asiakkaalla on ”outo tunne”: toisaalta kaikki on hyvin, mutta yhä useammin hän pohtii, voisiko työelämä tarjota hänelle vielä jotain muuta – kenties merkityksellisempää ja haastavampaa. Yhä harvemmassa ovat ne hetket, joissa asiakas kokee flowta tai kannustavia onnistumisia. Työterveyshoitaja haastattelee asiakasta ja tunnistaa tarpeen työn tuunaamiselle.

Haastattelun myötä työterveyshoitaja kokee ajankohtaiseksi keskustella asiakkaan kanssa työterveyshuollon uudesta palvelusta, jotta asiakas voi itse punnita mahdollisuuksiaan ja palvelun tarvetta omalle tilanteelleen. Työterveyshuollon uusi palvelu on suunniteltu vaihtelua kaipaavalle, työn tuunaamisesta kiinnostuneille asiakkaille, jotka saavat palveluun osallistumisesta työkalut muovata työstään mielekästä ja merkityksellistä. Mielekkyys ja merkityksellisyys tukevat työmotivaatiota.

Asiakas innostuu harkitsemaan työterveyden vaihto-oppilasohjelmaan osallistumista, jota tuetaan KELA-n rahoilla, joka madaltaa kynnystä osallistua, kun kustannuksia ei synny asiakkaalle itselleen. Asiakas pystyy esimerkiksi palaamaan juurilleen kyseisen kokeilun ajaksi, jolloin on mahdollista ylläpitää esimerkiksi sukulaissuhteita ja toimia arjen tukena iäkkäille vanhemmilleen. Samalla asiakas haaveilee nuoruuden harrastuksistaan: voisiko tanssilavoilla olla vielä humpat?

Tapahtumapaikka: Nuorisotalo

Vastaliike digihärpäkkeille - Puhelimet narikkaan

Nuorisotyöntekijä Laura aukaisee maanantaina nuorisotalon oven ja ensi tekijöikseen Laura leimaa itsensä sisään ja jättää oman puhelimensa huojentuneena puhelinnarikkaan. Tämän jälkeen Laura aukaisee tietokoneen ja sieltä Sote-sovelluksen, josta nykyisin kaikki tarvittavat asiat löytyvät. "Kyllä tämä on niin ihanaa, kun nykyisin ei tarvitse muistaa kuin yhdet tunnukset, sillä kaikki löytyy täältä!", miettii Laura koneen käynnistyessä.

Nuoriso on itse toivonut itselleen sellaista kerhotoimintaa, jossa ei tarvita puhelimia tai muitakaan teknologisia härpäkkeitä. Laura oli kovin mielissään tästä ja lähti toteuttamaan iltapäiviin pelikerhoa, jossa voidaan pelata eri pelejä, kuten biljardia ja lautapelejä. Kun Laura on saanut suunniteltua ja kirjattua iltapäivän kerhon tämän päiväisen sisällön koneelle, hän heijastaa sen seinälle ja lähtee ottamaan vastaan koulun jälkeen nuorisotalolle valuvia koululaisia.

Koululaisia alkaa saapua nuorisotalon tiloihin ja nuoret viskaavat puhelimensa huojentuneina puhelinnarikkaan - koulupäivän aikana tuli taas käytettyä puhelinta ihan riittävästi. Heti pelihuoneesta alkaakin kuulua iloinen puheensorina ja naurua ja nuoret kyselevät toisensa kuulumisia, koska eivät enää niitä halua somesta käydä lukemassa.

Kerhon päätyttyä Laura käy listaamassa läsnäolijoiden lukumäärän ja suullisesti saadun palautteen muistiin samaan sote-sovellukseen, josta kaikki muutkin löytyvät. Tämän jälkeen Laura sammuttaa valot ja nappaa oman puhelimensa puhelinnarikasta taskuunsa ilman, että edes vilkaisee siihen. Sitten Laura menee kotiin neulomaan islantilaista villapaitaa kuunnellen rentouttavaa meditaatiomusiikkia.