Osallisuusmittari
Mistä työkalussa on kyse?
Osallisuusmittarin tarkoituksena on mitata ja arvioida järjestön työn vaikutuksia sekä sitä, miten mukana olevat ihmiset kokevat toiminnan vaikutukset omaan elämäänsä. Sen väittämät on laadittu niin, että niissä painottuu toiminnan aikaansaama osallisuuden kokemus.
Mihin työkalua käytetään?
Osallisuusmittarin tarkoituksena on mitata toimintaan osallistuvan henkilön osallisuuden kokemusta esimerkiksi ennen toimintaa ja sen jälkeen.
Miten työkalua käytetään?
Mittarissa on kymmenen kysymystä, jotka kattavat osallisuuden kokemuksen eri osa-alueita. Mittaria on hyvä käyttää kokonaisuutena, mutta tarpeen vaatiessa siitä voi hyödyntää myös osia, vaikka yksittäisiä väittämiä. Kokonaisuus antaa kuitenkin kattavan kuvan osallistujien kokemuksista.
Osallisuusmittarin käyttöohje (PDF)
Osallisuusmittarin väittämät (PDF)
Vastaajalle tarkoitettu tulostettava versio (DOCX)
Vinkkejä
Voit pyytää osallistujia täyttämään printatut paperiversiot tai viedä kysymyspatteristot käyttämäänne sähköiseen työkaluun.
Osallisuusmittaria täydentää Osallisuuden jälki -mittari, jonka avulla voit kartoittaa toiminnan vaikutuksia sen päättymisen jälkeen.
Mittari on erittäin helposti käyttöönotettava, ja mukautuu moneen. Sitä voi käyttää kokonaisuutena, tai valita esimerkiksi kolme väittämää oman palautekyselyn jatkoksi. Käyttöohjeissa annetaan myös vinkkejä tulosten analysointiin.
Suosittelemme käyttämään mittaria tilanteen ja oman harkinnan mukaan. Kun mittaria käyttämällä saadaan kerrytettyä tietoa, sitä voi myöhemmin hyödyntää esimerkiksi hankehakemusten pohjana.
Lisätietoja
Mittari on kehitetty osana Osallisuuden osaajat järjestöissä -hanketta. Tutustu hankkeen muuhun toimintaan ja tutkimukseen verkkosivuilla.
Osallisuuden osaajat järjestöissä on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus.
Mittari löytyy myös toimintamallina Innokylästä
Työkalun vahvuudet ja heikkoudet
Käyttöönotto vaatii perehtymistä
Mittaria voi hyödyntää monin tavoin: voit antaa sen vastattavaksi sähköisenä kyselynä tai voit myös tulostaa väittämät paperille vastattavaksi. Olemme laatineet työsi tueksi myös tulostettavan version mittarista. Voit myös hyödyntää mittaria haastattelutilanteessa tai palautekeskustelussa.
Toivomme, että vastausten asteikkona käytetään mittarissa annettua asteikkoa 1–4. Tämä siksi, että parillinen vastausvaihtoehtojen lukumäärä ohjaa vastaajaa ottamaan kantaa mittarin väittämiin. Analyysissä kannattaa kiinnittää huomiota vastausten jakaumaan, keskiarvoon ja hajontaan.
- Tietosuoja asioiden huomioiminen mittaria käytettäessä
Jos vastaajat ovat nuoria (alle 15-vuotiaita), pyydäthän huoltajan suostumuksen kyselyn täyttämiselle. Kerro vastaajille, että vastaaminen ja vastausten käsittely tapahtuvat nimettömästi, ja varmista, että näin myös toimitaan.
Muistathan myös säilyttää vastaukset Euroopan tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Jos tiedot on kerätty paperilla, ne tulisi esimerkiksi siirtää digitaaliseen kyselyjärjestelmään ja sitten tuhota paperit tai säilyttää ne lukollisessa kaapissa.
Kesto
Ihanteellisesti mittaria käytetään sekä toiminnan alkaessa että sen päättyessä. Jos toiminta on pitkäkestoista (yli vuoden verran kestävää), voi olla hyvä ajatus tehdä kysely vaikkapa puolen vuoden välein. Aina ennen/jälkeen-mittaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Esimerkiksi kun toiminta on lyhytkestoista (esim. viikonloppukoulutus), vertailu alku- ja lopputilanteen välillä ei välttämättä ole mielekästä.
Mittariin saa vastattua noin viidessä minuutissa. Varaa aikaa myös ohjeistukseen.
Jälkiarviointia varten voit hyödyntää tälle mittarille jatkoa tarjoavaa Osallisuuden jälki mittaria.
Kuinka monta osallistujaa
Varmimmin saat vastaajia, jos pyydät osallistujia täyttämään kyselyn esimerkiksi harrasteryhmän viimeisellä tapaamiskerralla. Voit toki lähettää sen myös heti toiminnan päätyttyä.
Mitä tarvitaan
Sähköinen tai tulostettava paperinen kyselylomake, aikaa ohjeistukseen.