Strateginen tiekartta

Mistä työkalussa on kyse?

Strateginen tiekartta on moniin eri tilanteisiin sovellettava työväline tarkastella nykytilaa suhteessa tavoiteltavaan tulevaisuuteen. Se sopii paitsi isompien strategiaprosessien työvälineeksi myös pienempien muutos- ja kehittämisprosessien koordinointiin.

Mihin työkalua käytetään?

Strategista tiekarttaa voi hyödyntää eri tarpeisiin, kuten toimintaympäristön nykytilan ja muutosten hahmottamiseen, uusien mahdollisuuksien löytämiseen ja strategiseen suunnitteluun kohti tavoiteltavaa tulevaisuutta. Työväline sopii myös uusien palveluiden ja toiminnan ideointiin.

Strategisessa tiekartassa mietitään, missä ollaan nyt, minne halutaan mennä ja miten haluttuun tavoitteeseen päästään. Strateginen tiekartta on hyödyllinen työväline esimerkiksi strategiatyön käynnistämiseen.

Tiekarttojen tekemiseen on hyvä osallistaa useita henkilöitä: palvelun käyttäjiä, asiantuntijoita ja tarvittaessa myös täysin eri alalta olevia tahoja. Näkökulmien moninaisuus mahdollistaa erilaisten tulokulmien huomioimisen visioinnissa.

Miten työkalua käytetään?

Työskentelyn aluksi koordinoijan on hyvä taustoittaa huolella, mistä on kysymys, mitä tavoitellaan ja miten työskentelyssä toimitaan. Koordinoijalla on hyvä olla fasilitointitaitoja ja arvioida ryhmästä ja ryhmän koosta riippuen, jakaudutaanko pienryhmiin ja kuinka miten paljon on tarpeellista käyttää aikaa tutustumiseen. Olennaista on, että jokainen tiekartan työstämisessä mukana oleva näkee asiat, jotka tiekartalle kirjataan ja oman panoksensa siihen.

Seuraavassa suuntaa antava ohjeistus strategisen tiekartan toteuttamiseen ja lopussa liite, jota voi hyödyntää, muokata ja soveltaa kirjaamisen työskentelypohjana.

1. Kirjataan ylös, mikä on tarve ja tavoite strategisen tiekartan toteuttamiseksi. Tiekarttaa voi tehdä tarkastelukohteena joku tietty toiminnan osa-alue tai valita tarkastelukohteeksi laajasti koko toiminta. 
2. Kutsutaan toiminnan visioinnin kannalta olennaisia ihmisiä tiekartan tekemiseen. Moninäkökulmaisuus on työskentelyssä rikkaus. Kerro kutsussa, mistä on kysymys ja mitä heiltä odotetaan.
3. Valitaan ensin, millä aikavälillä toimintaa tarkastellaan. Keskipitkäaikaväli voi olla tarkastelunäkökulmasta riippuen 1-3 vuotta ja pitkäaikaväli 5-10 vuotta.
4. Tiekarttaa voi täyttää periaatteessa haluamassaan järjestyksessä, mutta tyypillisesti lähdetään nykyhetkestä tarkastelemalla ajureita eli toimintaa edistäviä tekijöitä ja pullonkauloja eli toimintaa estäviä tai hidastavia tekijöitä ja edetään kohti ylempiä tasoja.
5. Ajureissa ja pullonkauloissa tarkastellaan, millaisia edistäviä (ajurit) ja estäviä (pullonkaulat) megatrendejä, trendejä ja hiljaisia signaaleja vaikuttaa toimintaan nyt ja tulevaisuudessa.
6. Tämän jälkeen pohditaan, millaisia nykyisiä ja muuttuvia tarpeita ja elämäntilanteita kohderyhmillä on.
7. Mahdollistavissa tekijöissä tarkastellaan, mitkä asiat tukitoiminnassamme, sidosryhmissämme ja verkostoissamme mahdollistavat toimintaamme nyt ja tulevaisuudessa.
8. Seuraavaksi pohditaan, mitä ja millaista toimintaa organisoimme nyt ja tulevaisuudessa.
9. Kirjataan ylös kaikki näkökulmat, vedetään yhteen, mietitään pitkiä kehityskaaria (mikä pysyy ennallaan, missä radikaaleja muutoksia) ja lopuksi kirjataan visio eli yhteenveto kaikesta siitä, mitä strateginen tiekartta on nostanut esille.
10. Hyödynnetään tiekarttaa tulevaisuuden ennakoinnissa ja suunnittelussa.