Tulevaisuuden muistelu

Mistä työkalussa on kyse?

Tulevaisuuden muistelu perustuu ennakointidialogille, jota käydään sitä varten sovitussa osallistavassa suunnittelupalaverissa/keskustelutilaisuudessa. Siinä tulevaisuutta muistellen haetaan uusia näkökulmia, toivoa ja laadukkaampaa toimintaa. Menetelmässä nykyisyyttä lähestytään takautuvasti tulevaisuudesta käsin.

Mihin työkalua käytetään?

Tulevaisuuden muistelu on yhteistyömenetelmä, joka on kehitetty moniammatilliseen asiakastyöhön tavoitteena asiakkaan ja hänen läheistensä esim. perheen hyvän tulevaisuuden ennakointi. Toiveikkuuden lisäksi tarkoituksena on luoda konkreettinen toimintasuunnitelma toiveikkaan tulevaisuuden toteutumiseksi.

Tulevaisuuden muistelu sopii erityisen hyvin tilanteeseen, jossa huomataan, että toiminta ei ole ollut toivotunlaista ja siihen halutaan muutos. Etenemisen suunnittelemiseksi luodaan tulevaisuutta muistelemalla ensin toivoa tulevaisuudesta ja tapoja muuttaa suuntaa dialogin kautta.      

Menetelmä soveltuu asiakastyön lisäksi myös esimerkiksi verkostomaiseen kehittämistyöhön ja hanketyöhön.


Miten työkalua käytetään?

Tulevaisuuden muistelu -tapaamisessa jokainen mukana oleva saa vuorollaan esittää ja kuulla näkemyksiä toivottavasta toiminnasta ja tulevaisuudesta sekä tuoda esiin huolia ja kertoa tarpeistaan niiden vähentämiseksi/poistamiseksi.

Seuraava karkea ohjeistus on sovellettu tilanteeseen, jossa tulevaisuuden muistelu -tapaamiseen osallistuvien on tarkoitus yhdessä kehittää ja suunnitella toivottua tulevaisuutta.

Menetelmän hyödyntämisestä asiakastyössä on selkeät ohjeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla, ks. lopussa olevat kirjallisuusviitteet.

Tulevaisuuden muistelun vaiheet ovat seuraavat:

1. Kokoa tarvittavat osallistujat, muista myös asiakas!

2. Kysy kultakin osallistujalta yksitellen seuraavat kysymykset (soveltaen):

  • Vuosi on kulunut ja toimintasuunnitelma/hanke on valmis. Mikä Sinua siinä erityisesti ilahduttaa? Mitkä ovat suunnitelman/hankkeen painopisteet? Mistä suunnitelmaa/hanketta erityisesti kiitetään ja ketkä kiittävät?
  • Mikä suunnitelman/hankkeen valmisteluprosessissa erityisesti ilahdutti? Mitä itse teit suunnitelman/hankkeen hyväksi? Onko jokin teko, josta olet erityisen ylpeä (vaikka salaisesti)? Saitko jostakin tukea? Mistä ja millaista?
  • Mistä olit huolissasi ”silloin vuosi sitten” tämän suunnitelman suhteen? Mikä sai huolesi vähenemään?

3. Lopuksi kootaan keskustellen alustavan suunnitelman pääpiirteet ja sovitaan seuraavista askelista ja niiden vastuuhenkilöistä.

Vinkkejä

Keskustelua koordinoivan voi olla hyödyllistä kerrata hyvän dialogin säännöt ja aika, mitä yhteisesti on käytettävissä ja kuinka paljon se tarkoittaa osallistujaa kohti. Koordinoijan on hyvä olla myös se henkilö, joka kirjaa asioita esim. ranskalaisilla viivoilla kaikkien nähtäville.    

Kirjallisuutta
Eriksson, E., Arnkil, T.E. & Rautava, M. (2006) Ennakointidialogeja huolten vyöhykkeellä verkostokonsultin käsikirja – ohjeita verkostomaiseen työskentelyyn. Stakesin työpapereita 29/2006. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES.

Kokko, R.-L. (2007) Tulevaisuuden muistelu – palaveri – toiveikkuutta tuottava yhteistyömenetelmä. Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007): 2, 166-174.

Työkalun vahvuudet ja heikkkoudet

Menetelmä on helppo ja nopea omaksua ja sitä voi soveltaa moniin eri tarpeisiin. Aika kannattaa varata sen mukaan, kuinka paljon osallistua tapaamiseen tulee. Olennaista on huomioida, että jokaiselle on varattu riittävästi aikaa kertoa omat ajatuksena

Kesto

Kuinka monta osallistujaa

Mitä tarvitaan  

Erityisiä työvälineitä ei tarvita