Asiakasosallisuus osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluita

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman aluekoordinaattorina minulla on aitiopaikka seurata sote-uudistuksen etenemistä. Työskentelen HYKS-erva -alueella, jossa toimin kehittäjäkumppanina kahdeksan valtionavustushankkeen kanssa. Yhteistyöverkostot ovat isoja ja näen kehittämistä monelta eri suunnalta. Työlläni pyrin omalta osaltani varmistamaan, että verkostot muodostuvat ja niissä toimivat ihmiset löytävät toisensa. Muutos tehdään yhdessä, sillä muuten ei saada aikaan mitään valmista eikä uusia toimintamalleja synny.

Osallisuus tukee muutokseen sitoutumista

Osallisuus eri muodoissaan on keskeinen osa muutoksen johtamista ja uusien toimintatapojen juurtumista. Ilman henkilöstön sitoutumista muutos ei etene. Henkilöstö ei kuitenkaan sitoudu, mikäli he eivät koe voivansa osallistua muutoksen tekemiseen ja olevansa osa sitä. Johtajilta edellytetään sitoutumista siihen, että muutos toteutetaan. Johtajat sitoutuvat, kun kokevat osallisuutta käsillä olevaan muutokseen ja ymmärtävät sen merkityksen.

Muutos ei tapahdu myöskään ilman asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämiseen. Vastakkainasettelusta ja juupas-eipäs -väittelystä pitäisi edetä yhdessä tekemisen ja keskustelun toimintakulttuuriin. Toiminnanmuutoksen on tapahduttava kaikilla tasoilla, jotta se siirtyy pysyväksi osaksi uusia toimintaympäristöjä. Tässä vaaditaan muutosta kaikilta ja yhdessä oppiminen taitaa olla mukavin tie eteenpäin.

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Ammattilaisten asiantuntijuus joutuu uudella tavalla punnittavaksi kun sen rinnalle tulee palveluiden käyttäjän asiantuntijuus omassa elämässään. Muutos haastaa sekä työntekijöitä että asiakkaita vuoropuheluun siitä, mikä olisi asiakkaan näkökulmasta paras ratkaisu tai etenemisen suunta.

Ammattilaisen pitäisi muistaa, että ollaan tekemisissä asiakkaan kokonaisen elämän kanssa. Asiakkaan elämä on paljon enemmän kuin se ”avaimenreiän kokoinen kurkistusluukku”, minkä kautta ammattilainen asiakkaan elämää tarkastelee. Asiakkaalla on oikeus saada ammattilaiselta oikea-aikaista ja asiallista tietoa juuri hänen tilanteestaan ja oman päätöksentekonsa tueksi.

Asiakkaana meidän jokaisen tulisi myös ottaa vastuuta siitä, että kerromme, mitä mieltä olemme, mikä meille on tärkeää ja mitä tarvitsemme. Kun suunnitelma tehdään yhteistyössä asiakasta kuunnellen ja yhdessä suunnitelmaa kirjoittaen, ovat kaikki osapuolet siihen sitoutuneita ja kokevat omistavansa sen. Ylhäältä annettu tai määritelty suunnitelma on hukkaan heitettyä osaamista ja ajankäyttöä. Asiakkaan ja perheen tulee uskoa, että tehty suunnitelma vie heitä omassa elämässään kohti parempia vaiheita.  Kun suunnitelma on tehty yhdessä, saamme aikaiseksi hyvän kierteen, missä molemmat voivat oppia toiselta ja voimme yhdistää sekä ammatillisen asiantuntijuuden että asiakkaan oman elämänsä asiantuntijuuden.

Asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen

Jotta uudet toimintamallit tai -tavat oikeasti auttavat asiakkaita saamaan tarvitsemiaan palveluita, pitää palvelukokonaisuutta kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa. Tarvitsemme palveluiden kehittämisen yhteistyöhön niitä, jotka jaksavat olla osa isoa kehittämisen prosessia laajemminkin kuin vain omassa asiassaan.

Sote-palveluiden järjestäjät ovat mielestäni nyt havahtuneet siihen valtavaan voimavaraan, mikä on asiakasraadeilla, kokemusasiantuntijoilla, kehittäjäasiakkailla, sote-järjestöillä ja muilla, jotka haluavat olla laajemmin osana kehittäjien verkostoa ja antaa omaa osaamistaan yhteiseksi hyväksi.  

Kun katselen tätä kehittämistyötä omalta näköalapaikaltani, alan vakuuttua siitä, että olemme löytämässä yhteis- ja vertaiskehittämisen helmen: yhteistyön ja vuorovaikutteisuuden. Runoilija Elina Salmisen ajatus ”Vertailijat löytävät paikkansa jonosta, toisiaan tukevat rivistä.” kiteyttää mielestäni oleellisen enemmän kuin hyvin.