Koordinoitua perhehoitoa kehittämässä – Askelmerkit ikäihmisten osallisuuteen ja hyvinvointiin

Ikäihmisten perhehoito ei ole vielä kovin laajasti tunnettu hoiva-, asumis- ja elinkeinomuoto. Viime vuonna perhehoidossa vietettyjen vuorokausien määrä nousi kuitenkin jo 140 000:een. Tämän lisäksi kiertävät perhehoitajat käyvät ikäihmisten omissa kodeissa turvaamassa arkea ja toimintakykyä.

Olemme saaneet seurata ikäihmisten perhehoidon ensiaskeleista lähtien sen merkitystä ja vaikutuksia yksilö- ja perhetasoilla erityisesti Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sekä koko yhteiskunnassamme. Perhehoito on tarjonnut jo kuluneiden kymmenen vuoden aikana kodin useille sadoille ikäihmisille joko pysyvästi tai lyhyempinä jaksoina, esimerkiksi omaishoitajan vapaiden ajalle. 

Ikäihmisten perhehoito käytännössä

Ikäihmisten perhehoito on sisällöllisesti ja perustaltaan tarkkaan määritelty perhehoitolaissa. Kunta, jatkossa hyvinvointialue vastaa perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta sekä tekee perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen.

Perhehoitoon siirtymistä edeltää aina palvelutarpeen ja sopivan palvelumuodon arviointi yhdessä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa. Perhehoitoa järjestetään perhehoitajan tai ikäihmisen kotona. Perhehoito voi olla ympärivuorokautista tai osavuorokautista, jatkuvaa tai tilapäistä. Tilapäinen perhehoito voi toteutua esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien aikana tai sairaalahoidon jälkeisessä toipilasvaiheessa.

Perhehoito sopii erityisesti sellaisille ikäihmisille, joilla on muistisairaus, iän tuomaa haurautta tai turvattomuuden kokemuksia. Se voi olla hyvä ratkaisu sellaiselle, joka ei pärjää kotihoidon palvelujen turvin, muttei tarvitse myöskään ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa.

Kokemuksiamme perhehoidon hyödyistä

Perhehoidon merkitys ikäihmisen elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäjänä on osoittautunut monipuoliseksi ja ainutlaatuiseksi. Perhehoidon kuntouttava vaikutus perustuu oikea-aikaisuuteen, turvallisuuteen, hyvään ravitsemukseen tavallisella kotiruoalla, normaaliin vuorokausirytmiin, aktiiviseen arjen osallisuuteen ja hyvin nukuttuihin öihin touhukkaan päivän päätteeksi.

Perhehoitoon tullessaan ikäihminen on saattanut olla toimintakyvyltään monistakin syistä täysin avustettava. Perhehoidossa voidaan purkaa paljon ns. turhia lääkityksiä ikääntyneiltä, koska unettomuus ja levottomuus karsiutuvat pois aktiivisen perhe-elämän avulla. Kun elämä perhehoidossa on käynnistynyt, jopa lähes liikuntakyvyttömästä henkilöstä on voinut kuntoutua esimerkiksi uskottu uunin lämmittäjä, joka kantaa puutkin vielä itse tupaan. Moni kuvaakin saaneensa ”lottovoiton”, ”uuden elämän”, ”jatkoajan” tai ”elämän takaisin”. 

Vaikutukset ikäihmisten mielenterveydelle on jo yksistään todella suuri perhehoidon puolestapuhuja, sillä palvelun on huomattu auttavan masennukseen ja jopa itsetuhoisuuteen. Perhehoidon ns. tavallinen elämä tuottaa merkityksekkäitä päiviä, yhdessä olemisen hetkiä ja toimintakykyä tukevaa yksilöllistä elämää. Ikäihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja huomioiduksi tasavertaisina perheenjäseninä ja heidän toiveitaan pystytään matalalla kynnyksellä toteuttamaan. Perhehoidossa ikäihmiset pääsevät ulkoilemaan ja osallistumaan talon touhuihin kukin omien voimavarojensa ja halujensa mukaan. Luontoyhteyden vaalimisen on todettu olevan hyvin merkityksellistä ikäihmisten elämänlaadun ylläpitäjänä.

Myös kansantaloudellisesti puhumme merkittävästä asiasta. Perhehoito tuottaa inhimillisen ja laadukkaan elämän lisäksi myös säästöjä alueille palvelun tuotannossa. Säästöt muodostuvat monista eri lähteistä. Jos verrataan perhehoitoa tilanteeseen, jossa ikäihmisen luona käy kotihoito jopa neljä kertaa vuorokaudessa tai tehostettuun palveluasumiseen, muodostuu perhehoidon vuorokausihinta huomattavasti edullisemmaksi. Sen lisäksi perhehoito voi siirtää tai jopa poistaa kokonaan tehostetun hoivan tarpeen.

Perhehoito tarjoaa myös mielekkään elinkeinon mahdollisuuden harvaankin asutuille alueille tuoden palveluja ikäihmisten saataville. Tämä elinkeino antaa myös uuden elämän isoille maaseudun autioituneille kyläkouluille tai maatiloille. Perhehoito on helposti yhdistettävissä muiden elinkeinojen rinnalle tukemaan esimerkiksi kausiluontoisia elinkeinoja kuten marja- tai matkailutiloja.

Vinkkejä perhehoidon kehittämiseen ja käynnistämiseen 

Mikään uusi järjestelmä ei synny itsestään, vaan siihen tarvitaan panostusta. Kokemus on osoittanut, että perhehoidon kehittämisen edellytyksenä on alueen sote-johdon tuki. Tätä varten perhehoidon tuomat hyödyt täytyy pystyä tuomaan mahdollisimman selkeästi esille. Tämän lisäksi tarvitaan tietysti viralliset päätökset toiminnalle.

Kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että perhehoidon perustukset rakennetaan vahvaksi ja laaditaan palvelukokonaisuudelle realistinen budjetti. On tärkeää koota alueelle tiimi, joka ymmärtää perhehoidon ideologian ja arvon sekä pystyy viemään perhehoidon osaksi ikäihmisten palvelurakenteita. Perhehoitoliiton järjestämät koulutukset antavat pohjan yhteiselle ymmärrykselle alueen eri toimijoiden kesken. Lisäksi täytyy huolehtia, että myös palveluohjaus ja kotihoito saavat hyvät pohjatiedot perhehoidosta ja sen potentiaalisista asiakkaista.                     

Heti aloitusvaiheessa on hyvä ottaa käyttöön koordinoitu perhehoidon malli ja palkata perhehoidon koordinaattori, sillä kokemuksemme mukaan tällöin saadaan perhehoidon kehittyessä asiat sujumaan kaikkien osapuolten kannalta hyvin. Lisätyövoimaa tarvitaan siinä vaiheessa, kun perhekotien määrä kasvaa, koska perhehoitajien tukeminen heidän tehtävässään on elintärkeää.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa malli toimii siten, että Siun sote huolehtii perhehoidon asiakkaiden ja käytännön asioiden hoitamisesta ja Kiteen Evankelinen kansanopisto perhehoitajien valmennuksista ja kouluttamisesta. Perhehoitajien tarvitsema tuki suunnitellaan ja hoidetaan yhteistyössä. 

Koordinoitu ikäihmisten perhehoidon malli laajasti käyttöön

Kun nyt suunnitellaan tulevaisuuden malleja hyvinvointialueiden toiminnoille ja palveluille, olisi oikea aika kääntää katseet myös tähän hoiva-, asumis- ja elinkeinomuotoon. Vaikka perhehoito ei sovi kaikille hoivamuotona eikä elinkeinona, voidaan todeta tällä vielä melko pienellä palvelumuodolla pystyttävän ratkaisemaan monien ikäihmisten elämän haasteita mahdollisimman positiivisella tavalla. 

Koordinoidulla perhehoidon toimintamallilla turvataan ikäihmiselle oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut perhehoidon palvelut sekä varmistetaan perhehoitajan tuki ja perhehoidon laadun kehitys. Nyt olisi aika tarttua tähän potentiaaliseen palvelumuodon kehittämiseen ja koordinointiin joka puolella Suomea, kuten jo on tehty esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme kokemuksistamme lisää!