Palveluiden koordinaatiolla tukea työllistymiseen

Hyvinvointialueille yhdyspintatyö työllisyystoimijoiden kanssa on strategisesti tärkeää, koska se parantaa alueen hyvinvointia ja elinvoimaa. Kunnan näkökulmasta yhdyspintatyö on osa työllisyyden ekosysteemiä. Hyvinvointialueet ovat tärkeitä kuntien työllisyysalueiden yhteistyökumppaneita, jotka voivat muodostaa toimivia työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelukokonaisuuksia. Yhdellä hyvinvointialueella voi olla useita työllisyysalueita tai työllisyysalue voi kattaa koko hyvinvointialueen.  Uudistuksessa on järkevää hyödyntää käynnissä olevien ja päättyneiden ohjelmien kehittämistyötä.  

Työikäisissä on paljon monia eri sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäviä, joten hyvinvointialueet ovat keskeisessä vastuuroolissa heidän palveluidensa järjestämisessä, organisoinnissa ja toteutuksessa. Työikäisten palvelutarpeet ovat usein yhdistelmiä eri hallinnonalojen palveluista, joten palveluiden koordinaatio ja roolien sopiminen ovat erityisen tärkeitä. Työuran mahdollisimman pitkä kesto on kansantaloudellisesti tavoiteltavaa, työkykyä ja työllistymistä tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin. Osatyökykyisillä on paljon työkykyä, kun työnantajan ja työntekijän tarpeet kohtaavat ja työ räätälöidään yksilöllisesti sopivaksi.  

Työtön tarvitsee monia eri palveluita

Asiakkaat tarvitsevat henkilökohtaista tukea. On hyvä, jos esimerkiksi työkyvyn tuen tiimi tai työkykykoordinaattori on asiakkaan tukena.  

Esimerkki prosessista: Martti on ollut pitkään työttömänä. Hänet ohjataan kunnan työllisyyspalveluun. Hänellä on terveysongelmia, ja hän pääsee työllisyyspalvelusta työttömien terveystarkastukseen, jossa hänen terveydentilansa selvitetään. Tämän jälkeen hän saa tarvitsemaansa kuntoutusta sekä työkyvyn tuen tiimin ja työkykykoordinaattorin tukea. Keskusteluissa työkyvyn ja työllistymisen tuen ammattilaisten kanssa ilmenee, että hän pystyy tekemään työtä, vaikkakin se on muuta kuin hänen aiempaa työtään. Martille löytyy työnantaja, jolla on tehtäviä, jotka voidaan räätälöidä hänelle sopivaksi kokonaisuudeksi. Martti siirtyy aluksi osa-aikatyöhön ja parin kuukauden päästä kokoaikaiseen palkkatyöhön. Samaan aikaan tarvittavat työkyvyn tukitoimet jatkuvat ja hänen kokonaistilanteensa paranee.

Taustalla TE-palvelut, työllisyyspalvelut ja hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Asiakas on ollut asiakkaana työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) ja työkyvyn tuen tiimissä. Ammattilaisilla on selkeä kuva kunkin omista rooleista, koska hyvinvointialueen työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelukokonaisuus on tiedossa toimijoilla. Tämä kokonaisuus on luotu yhdessä eri toimijoiden ammattilaisten, asiakkaiden ja johdon työpajoissa. Palvelukokonaisuutta pidetään ajan tasalla ja sen toimijat kokoontuvat sovitusti säännöllisesti.  

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelukokonaisuuksissa voidaan hahmottaa ainakin kolme toisiaan tukevaa osaa:

1. Työkyvyn selvittely ja palveluketjujen suunnittelu prosessiksi, oikea palvelutarvearvio ja diagnoosit, etuudet ja palvelut.
2. Työllistymisen tuki ja työmahdollisuuksien etsintä.
3. Työn tarjonnan rakenteisiin vaikuttaminen, esimerkiksi julkisten hankintojen käyttäminen työllisyyden tukena hankintojen kriteereissä.

Tärkeää on kohdistaa resurssit oikein

Pitkäaikaistyöttömyyden asettama haaste on yhdistää palveluiden toteuttamisessa vaadittava yksilöllisyys laajempaan verkostotyön asettamaan vaatimukseen toimivista yhteistyörakenteista. Verkostotyö vaatii aina onnistuakseen rakenteet ja koordinaation. Yksilöllinen työote vaatii paljon resurssia, samoin verkostotyö, joka vaatii varsin runsasta säännöllistä tapaamista. Toimivien rakenteiden avulla voidaan hyödyntää muiden osaamista.  

Hyvinvointialueen, Kelan ja uuden työvoimaviranomaisen yhdyspinnoilla on tärkeintä alkuvaiheessa muodostaa yhteinen alueen tilannekuva: yhteinen ymmärrys siitä, miltä alueen työttömyyden kokonaiskuva näyttää ja mitkä ovat keskeisimpiä haasteita. Tilannekuvan on hyvä olla monipuolinen ja koota se eri tietolähteistä eri toimijoiden näkökulmista. Tilannekuvan ja tunnistettujen haasteiden pohjalta voidaan muodostaa yhteisesti hyväksytyt tavoitteet. Tavoitteiden toteutusta kannattaa seurata aktiivisesti. Verkosto toteuttaa yhteistyössä työllistymistä ja työkykyä edistäviä palvelukokonaisuuksia.

Keskeistä on palveluiden yhteistyö ja yhteistyön johtaminen

Verkostotyö on osa eri hallinnonalojen ammattilaisten ammattitaitoa. Työkyvyn ja työllistymisen tuen ongelmat eivät ratkea yksittäisillä palveluilla, vaan palveluiden yhteistyöllä, joka vaatii sekä yksittäisten ammattilaisten kontakteja että laajempia verkostoja. Verkostotyötä ja yhdyspintatyötä tulee johtaa. Verkostojen johtaminen perustuu luottamukseen ja kumppanuuteen, kunnioitukseen toisten ammattitaitoa kohtaan, yhteisten tavoitteiden tunnistamiseen ja yhteistyöstä koettuun hyötyyn. TE-palvelut 2024 -uudistuksen Sote-yhdyspinnat -työryhmä antaa suosituksensa yhdyspintojen rakentamisesta ja yhteistyöstä keväällä 2024.