Parhaat innovaatiot syntyvät yhdessä

Mitä innovaatiot ovat ja miten ne syntyvät?

- Innovaatio tarkoittaa uuden luomista, joka olennaisesti parantaa jotakin asiaa, tuottaa liiketoimintaa sekä mahdollistaa yritysten uudistumista tai etenemistä kansainvälisille markkinoille. Sosiaalinen innovaatio on uusi toimintatapa tai käytäntö, joka parantaa ihmisten, yhteisöjen, organisaatioiden ja jopa yhteiskunnan kyvykkyyttä toimia paremmin ja hyvinvointia lisäten. Voidaan myös puhua innovaatiosta, joka on aineetonta arvonluontia. Esimerkiksi liiketoiminnan tai konseptien brändäys näkyy aineettomana arvonluontina, Minna Elomaa-Krapu kertoo.

- Esimerkiksi se, että Suomi on kyennyt ottamaan ykkösaseman kestävässä kehityksessä on arvonluontia, joka luo mahdollisuuksia myös uusille innovaatioille ja kansainvälisille markkinoille, Elomaa-Krapu jatkaa. 

Innovaatiot tarvitsevat vahvan ja systemaattisen tukirakenteen, jota voidaan kutsua innovaatiotoiminnaksi.

- Innovaatiotoiminta tarkoittaa kestäviä rakenteita sille, että innovaatioita voi yleensä syntyä. Tarvitaan tukirakenteita ideoiden syntymiseen, idean jalostamista tuotteeksi tai malliksi, prototyypin tai uuden toimintamallin testaamiseen ja jatkokehitykseen, yrityksen perustamiseen ja rahoittamiseen sekä kaupallistamiseen ja markkinointiin.

- Innovaatiot eivät synny ilman ajattelijoita, keksijöitä, ideoijia. Tarvitaan satoja ideoita, saadaksemme innovaatioita. Ideoita voi puolestaan syntyä missä vain. Tarvitaan oikeastaan kokija, joka huomaa jonkin asian häiritsevänä tai puuttuvana. Suomeen tarvitaan paljon henkilöitä, jotka tuottavat ideoita, vaikka eivät niitä itse veisi prosessissa sen pidemmälle, Elomaa-Krapu toteaa.

Sote-alan innovaatioita tarvitaan enemmän kuin koskaan

Minna Elomaa-Krapu näkee innovaatiotoiminnan merkityksen sosiaali- ja terveysalalla tällä hetkellä tärkeämpänä kuin koskaan aikaisemmin:

- Väestömme ikääntyy ja eläköityy, syntyvyys laskee ja maahanmuutto lisääntyy. Monitarpeisten ja yksilöllisten hoitojen tarve korostuu. Tarvitaan uusia ratkaisuja, sovelluksia ja toimintamalleja, jotta voimme jatkossakin tuottaa kestävää hyvinvointia. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota tarvelähtöiseen kehittämiseen, jossa palveluiden käyttäjät ovat ideoiden tuottajia ja mukana esimerkiksi innovaatioiden tuotekehitysprosesseissa testaajina.

- Uusia innovaatioita ja yhteiskehittämistä tarvittaisiin erityisesti sosiaali- ja terveysalan integraatioon ja asiakkaiden ja potilaiden hoitopolkujen ja -toimintojen kehittämiseen. Tarvitaan monialaista ja -tieteistä yhteiskehittämistä. Tarvetta on myös kaikille uusille ratkaisuille, joilla voimme kehittää sote-palveluita siten, että hoito on edelleen tasa-arvoista ja laadukasta, vaikka työntekijöitä poistuu hurjasti eläköitymisen takia. Tarvitaan yhteisiä analyysejä siitä, missä kohdin hoitopolkuja voidaan tehostaa tekoälyn ja eri sovellusten käyttöä, Elomaa-Krapu listaa.

- Tarvitaan myös innovaatioita ja yhteiskehittämistä siihen, miten opetamme kansalaisia käyttämään digitaalisia sovelluksia ja vaikkapa hallitsemaan omia terveystietojaan. Edelleen nostan myös heikommassa asemassa olevat keskiöön, sillä digitalisoitumisen aikana on riski, että he putoavat vieläkin enemmän palveluiden ja tuen piiristä pois, Minna Elomaa-Krapu sanoo.

Innovaatiokulttuuri, yhteiskehittäminen ja keskeneräisen jakaminen avainasemassa

Sosiaali- ja terveysalan innovaatiotoiminta on lisääntynyt viime vuosina kiitettävästi. Uusien innovaatioiden syntymistä voisi kuitenkin vielä edistää.

- Kehittäisin sote-alan innovaatiokulttuuria, sillä parhaimmat ideat syntyvät tehdessä työtä ihmisten parissa. Kulttuuri, joka mahdollistaa ajatusten nousemisen ja niiden aktiivisen käsittelyn, luo organisaatioihin ajattelijoiden joukon, joka uskaltaa tehdä asioita uudella tavalla, Minna Elomaa-Krapu sanoo.

- Lisäksi nostaisin yhteiskehittämisen korkealle sote-alan innovoinnissa. Meillä on koko maan kattavia haasteita, joita sote-organisaatioiden ei kannata kehittää yksin. On hyvä muodostaa kehittämisen ekosysteemejä paitsi sote-organisaatioiden kesken, myös kutsumalla mukaan korkeakoulut, päättäjät sekä yrityksiä. Uskon vahvasti siihen, että parhaat innovaatiot syntyvät yhdessä, Minna Elomaa-Krapu toteaa. 

Minna Elomaa-Krapu korostaa myös keskeneräisen jakamisen merkitystä:

- Keskeneräisyyksien avaaminen ulkopuolisille on tärkeää paitsi sen takia, että toiset voivat auttaa kehittämistä erilaisilla laseilla katsoen, mutta myös siksi, että keskeneräisyyden ja koko innovaatioprosessin avaaminen on monesti opettavaisempaa toisille aloittaville innovaatio-organisaatioille kuin valmiin tuloksen julkistaminen.

Kohti innovaatiotoiminnan tulevaisuutta

- Kestävä kehitys on Suomelle suuri mahdollisuus erottautua ja siihen liittyvät innovaatiot kannattaa ottaa mukaan myös sote-alalla. Tekoäly ja digitalisaatio tulevat vain korostumaan. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti isompiin ja pienempiin innovaatioekosysteemeihin.  Innovaatiokulttuurin mahdollistaminen ja johtaminen sekä monialaisuus kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi.

- Toivoisin näkeväni tulevaisuudessa monia uusia ulostuloja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta, sosiaalisia innovaatioita kestävän hyvinvoinnin takaamiseksi tulevaisuudessakin sekä paljon aineetonta arvonluontia kansainvälisille markkinoille, Minna Elomaa-Krapu sanoo.