Perhekeskuskehittämistä monitoimijaisella yhteistyöllä

Vantaa-Kerava sote - Asukkaan asialla -hankkeessa, Lapset, nuoret ja perheet -osakokonaisuudessa, käynnistettiin vuoden 2021 alussa uudenlainen alueellinen, systemaattinen yhteistyömalli sote- ja sivistyspalveluiden, järjestöjen sekä alueen uskonnollisten yhteisöjen ammattilaisten kesken.

Yhteistyömalli muodostettiin Perhekeskustoimintamallin kehittämistyön tueksi ja sote-palveluiden katvealueiden täydentämiseksi. Yhteistyömallin syntymisen taustalla vaikutti sekä vuonna 2016 alkanut Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) että alueen sote- ja sivistyspalvelujen sekä kolmannen sektorin ammattilaisten jo olemassa oleva tahtotila aktivoida ja vahvistaa yhteistä työtä asiakkaan parhaaksi.

”Yhteinen työskentely on vahvistanut luottamuksen ja hyväksynnän tunnetta järjestöjen tärkeästä paikasta ja merkityksellisyydestä perheiden tukena.”

Perheet keskiössä

Perhekeskustoimintamallin kehittämisen lähtökohtana on asiakas, eli perhe, ja perheen eri elämänvaiheet, joissa neuvoa ja tukea kaivataan. Mallin käynnistämisen alusta alkaen pidettiin tärkeänä, että monitoimijainen työskentelytapa rakennetaan asiakaslähtöisen ajattelun pohjalta systemaattiseksi osaksi kehittämisen prosessia.

Kehittämistyö on jaettu seitsemälle eri palvelupaketti-työryhmälle, joiden työskentely tapahtuu kahden viikon välein pidettävissä yhteistyötapaamisissa. Tapaamisissa on pidetty tärkeänä avoimen ja luottavaisen keskusteluilmapiirin syntymistä. Koronasta johtuvien rajoitusten vuoksi etäkokouskäytäntöjä on harjoiteltu yhdessä erilaisten työvälineiden avulla. Tapaamiset ovat käynnistyneet alueen palveluiden nykytilan tarkastelulla ja kokemusasiantuntijoiden kuulemisella. Syksyllä palvelupaketeissa lähdetään työskentelemään työpajatyyppisesti ja kehittämään asiakaslähtöisiä palvelupolkuja palvelumuotoilun keinoin.

”On erittäin hyvä, että kolmannen sektorin edustajat ovat mukana palvelupakettityöskentelyssä. Näin varmistetaan, että kehittämistyössä otetaan mukaan kaikki asiakkaalle palveluja antavat tahot. Ei pelkästään puhuta yhteistyöstä, vaan tehdään sitä.”

Yhteistyön vaikutuksia seurataan

Tavoitteena on, että sote-toimijoiden ja kolmannen sektorin yhteistyörakenteen vaikutuksia ja mahdollisia hyötyjä seurataan prosessin aikana muun muassa osallisten haastattelujen ja erilaisten palautekyselyjen avulla. Jo alusta alkaen pidettiin tärkeänä, että järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen ammattilaiset osallistuvat monitoimijaisen työryhmätyöskentelyn lisäksi myös kerran kuukaudessa kokoontuvaan omaan verkostoonsa, jossa heillä on mahdollisuus koota yhteen työskentelyn esille nostamia ideoita ja kysymyksiä. Tällä tavoin lisätään myös alueen kolmannen sektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä.

Järjestöjen näkökulmasta yhteistyömalli perhekeskustoiminnan kehittämisessä on ilahduttava ja toimiva. THL:n perhekeskuksen tehtävät - kuvion mukaiset palvelupakettien teemat ovat perhe- ja tarvelähtöisiä ja siten myös niitä, joiden parissa järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt työskentelevät. Perheiden tarpeista lähtevä ajattelu antaa mahdollisuuden yhteistyölle, jolla voidaan tehdä yhteisiä havaintoja palveluaukoista ja toisaalta myös päällekkäisestä työstä. Samaan aikaan kun Vantaan ja Keravan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajilla on monia yhteistyön prosesseja käynnissä, pohtivat alueilla toimivat järjestöt keskenään edustuksellisuuden mahdollisuuksia, koordinoitumista ja tiedonkulkua.

”On saatu lupa ja mahdollisuus sekä kannustus esittää toiveita ääneen”.

”Järjestöjen ja seurakuntien palvelut täydentävät kaupungin palveluntarjontaa ja antavat asiakkaalle lisämahdollisuuksia saada erilaisia tuen muotoja omaan elämäntilanteeseen. ”

Eri toimijoiden osaaminen ja tieto yhteiseen käyttöön

Moni järjestöedustaja on tuonut esiin sitä, miten tyytyväisiä ovat siihen, että Vantaa – Kerava Sote-Asukkaan asialla – hankkeessa oikeasti otetaan askelia yhteistyön suuntaan ja haluaa, että järjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt ovat osa kokonaisuutta. Osallistujat ovat ottaneet esille heidän roolinsa ryhmissä – sen, että edustamansa kohderyhmän ja toimintatavan lisäksi he edustavat yleisellä tasolla järjestöjen toimintalogiikkaa. Järjestöjen ja seurakuntien toimintatavan ja organisoitumistavan ymmärtäminen onkin ensiarvoisen tärkeää yhteistyölle.

Järjestöjen edustus perhekeskuksen alueellisissa johtamis- ja suunnittelurakenteissa mahdollistaa monipuolisen tuen tarjoamisen alueen perheille kaikkien toimijoiden oppiessa toistensa toiminnasta ja pystyessä ohjaamaan perheitä sopivan toiminnan ja palveluiden piiriin. Yhteinen kehittäminen tuo järjestöissä pitkäaikaisesti kehitettyjen toimintamallien ja järjestöjen asiantuntijoiden tiedon yhteiseen käyttöön. Yhteisen suunnittelutyön ja yhteisten tavoitteiden asettamisen lisäksi tärkeätä on konkreettisen yhteistyön rakenteista päättäminen, tiedonkulun ongelmien ratkaisu ja joustava, eri organisaatioiden rajat ylittävä asiakasohjaus ja palveluneuvonta.

Ensimmäisen yhteistyökevään jälkeen voidaan todeta, että Vantaa-Keravan sote – Asukkaan asialla -hankkeen yhteistyömalli on lisännyt merkittävästi eri toimijoiden välistä keskinäistä tuntemusta ja luottamusta, joka on edellytys aidolle ja toimivalle yhteistyölle. Yhteistyömalli on myös käynnistänyt järjestöissä ja uskonnollisissa yhteisöissä sisäistä keskustelua työn tavoitteiden kirkastamisesta yhteistyökumppaneille.

”Yhteistyö on nostanut esille tarpeen kirkastaa järjestömme omaa toimintamallia ja toiminnan suhdetta muihin palveluihin.”

Mitä seuraavaksi?

Kevään ja kesän 2021 aikana Vantaa-Kerava Sote- Asukkaan asialla -hankkeen lapset, nuoret ja perheet- osakokonaisuudessa on toteutettu haastattelut järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen edustajille yhteistyötoiveista ja odotuksista. Haastattelun vastausten perusteella systemaattista yhteistyömallia voidaan entisestään kehittää. Mallin hyödyt ja vaikuttavuus halutaan näkyväksi ja hyvä toimintatapa toivotaan laajemminkin käyttöön otettavaksi sekä perhekeskustoimintamallin kehittämisvaiheessa että myöhemmin osana pysyvää perhekeskusrakennetta.

Suunnitelmana on, että tulemme jatkossa kertomaan lisää yhteistyömallin konkretiasta. Seuraavassa blogissamme avaamme kolmannen sektorin ammattilaisten haastattelujen tuloksia ja myöhemmin käsittelemme muun muassa sitä, miten yhteisiä asiakaspolkuja työstetään perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla ja miten eteen tulevia kiperiäkin kysymyksiä lähdetään yhdessä ratkomaan. Mielellämme kuulemme myös muiden kehittäjien kokemuksia ja ideoita soten ja kolmannen sektorin yhteistyöstä, joten ota siis meihin rohkeasti yhteyttä.

Sitaatit: Teemu Vartiamäki, toiminnanjohtaja, Icehearts ja Sanna Martikainen, Vantaan kaupunki, perheneuvolan esimies.