Vantaa-Keravan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Vantaa-Keravan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Vantaa-Kerava: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Vantaa-Keravan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Vantaa-Keravan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Nykyisen hallituksen valmistelemassa sote-uudistuksessa koko julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Sote-uudistuksen avulla hillitään kustannusten kasvua ja varmistetaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville. Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tavoitteena on myös nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Uudenmaan erillisratkaisun mukaan Vantaa ja Kerava muodostavat yhden viidestä Uudenmaan hyvinvointialueesta. Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen kehittämistyön tavoitteena on palvelujen saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä kustannuskasvun hillintä. Se tukee asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee korjaavien palvelujen tarvetta. Vantaa ja Kerava ovat lähteneet yhteistyössä toteuttamaan

  • Tulevaisuuden sote-keskus-ohjelmaa ja
  • Rakenneuudistusta tukevia hankkeita

Hankkeissa on tarkoitus muun muassa kehittää palveluita ja niiden järjestämistä sekä yhtenäistää tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuja. Uudistus toteutetaan hallitusti vaiheittain. Palvelujen kehittäminen ja uuden sote-rakenteen valmistelu alueilla mahdollistetaan valtion taloudellisella tuella.

Vantaa-Kerava -hyvinvointialueen rakentamiseksi on käynnistetty hanketoimisto, jonka tehtävänä on mm. tukea ja ohjata Tulevaisuuden sote-keskus ja Rakenneuudistus -hankkeiden eri projekteja.

 
Tulevaisuuden sote-keskus -projektit:

  • Tulevaisuuden sote-keskus -konsepti
  • Neuvonta ja asiakasohjaus
  • Vastaanottopalvelut
  • Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Toimiaika

Hankkeen toteutusaika: 29.6.2020-31.12.2022

 

Toimijat

Hankepäällikkö
Marja Veikkolainen

Hankekonsultti
Tiina Turkia

Erityisasiantuntija
Laura-Kaisa Repo

Tiedottaja
Matti Keponen

etunimi.sukunimi@vantaa.fi

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Marja Veikkolainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Vantaan kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marja.veikkolainen@vantaa.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

04.10.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vuonna 2019 julkistetussa Uudenmaan sote-erillisratkaisua koskevassa raportissa esitettiin jatkovalmistelun pohjaksi itsehallinnollisiin alueisiin pohjautuvaa mallia. Siinä Vantaa ja Kerava muodostavat yhden Uudenmaan itsehallinnollisista alueista. Vantaa ja Kerava lähtevät toteuttamaan samanaikaisesti käynnistyviä Tulevaisuuden sote-keskus - ja sote-rakenneuudistusta tukevia hankkeita yhteistyössä esitetyn mallin mukaisesti. Tulevaisuuden sote-keskus- ja rakenneuudistushankkeiden kokonaisuutta on suunniteltu alueen omien toimijoiden lisäksi Uudenmaan erillisratkaisussa esitettyjen viiden alueen ja HUSin yhteistyönä. Valtaosa hankkeissa tehtävästä yhteistyöstä kohdistuu rakenneuudistuksessa toteutettaviin toimenpiteisiin, mutta myös sote-keskusten osalta tullaan vaihtamaan aktiivisesti tietoa ja tekemään konkreettista yhteistyötä mm. nuorten psykososiaalisten palveluiden saatavuuden osalta.  

Tammikuussa 2020 avattujen sote-uudistukseen liittyvien valtionavustushakujen työstäminen käynnistyi Vantaan–Keravan alueella välittömästi. Hakemusten valmisteluun on osallistunut laaja-alaisesti toimijoita sekä Vantaan että Keravan sosiaali- ja terveyspalveluista ja sivistystoimesta. Uudella Vantaan–Keravan itsehallintoalueella on hyvät lähtökohdat kehittää alueen palveluita monipuolisesti. Kehittämisen tavoitteet ovat yhtenäiset, palvelurakenteet samanlaiset ja yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä toimivaa. Alueet pystyvät ottamaan käyttöön toistensa hyviä toimintamalleja ja levittämään niitä laajemmin alueelle. Vantaan–Keravan alueen toimintojen yhteensovittamista tiivistää osaltaan myös yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto, kun myös Kerava siirtyy Vantaan tavoin Apotti-järjestelmän käyttäjäksi. 

Vantaan–Keravan alueen toimintaympäristöstä nousevia palveluiden kehittämistyössä huomioitavia asioita ovat mm. suuri väestönkasvu, lasten ja nuorten suuri osuus sekä ikääntyneiden kasvava määrä ja runsas vieraskielisten osuus.
Vantaan–Keravan alueen väkiluku kattaa 16 % koko Uudenmaan väestöstä asukasluvun ollessa 264 420 henkilöä vuonna 2018. Alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 300 246 henkilöön. Tämä tarkoittaa noin 40 000 asukkaan lisäystä alueelle vuoteen 2030 mennessä.

Syntyvyys Vantaan–Keravan alueella on Uudenmaan suurinta. Lasten ja nuorten osuus alueen väestöstä on 20,6% tarkoittaen noin 54 500 alle 18-vuotiasta asukasta. Lapsiperheissä on runsaasti ulkomaalaistaustaisia perheitä. Yhden vanhemman perheitä on Vantaan–Keravan lapsiperheistä yli neljännes. Vantaan–Keravan alueella lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalveluiden sekä lastensuojelun kustannukset ovat Uudenmaan alueen korkeimmat. 
Iäkkäiden osuus Vantaan–Keravan alueella on toistaiseksi Uudenmaan pienintä. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on 6% (n=15 865). Vantaa kuitenkin vanhenee nopeinten suurista kunnista. Tulevaisuuden kustannusennusteessa painottuu erityisesti ikääntyvien palveluiden kustannusten kasvu. 

Ulkomaalaisten osuus Vantaan–Keravan alueella on 18,1% (n=47 860) ja muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus 16,6% asukkaista. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta.

Työvoiman työttömyysaste alueella on 9,0-9,2% mikä on Uudenmaan keskiarvoa hieman korkeampi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria aikuisia on 12,2 – 12,5%. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 25 - 64 vuotiaiden osuus Vantaan–Keravan alueella vastaavan ikäisestä väestöstä on 4,3%. Tämä on koko Uudenmaan tarkastelussa korkein tulos. Asunnottomuus koskettaa n. 264-449 henkilöä. Päihteiden käyttö ja huumerikollisuuden määrä on koko Uudenmaalla maan suurinta ja koskettaa kaikenikäisiä henkilöitä.

Perusterveydenhuollon väestöllinen peittävyys (70 %) on Uudellamaalla maan matalin. Lääkärikäyntejä perusterveydenhuollossa toteutuu suhteellisesti vähän. Tätä osaltaan selittää suuri työterveyshuollon sekä yksityisten lääkäripalvelujen käyttö.

Uudenmaan alueen sisällä matalimmat tarvevakioidut sote-menot ovat Vantaan–Keravan alueella (ero maan keskiarvoon -17,1%). Sote-kustannusten kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on koko Uudellamaalla maan suurin. Kasvua ennustetaan kertyvän Uudellamaalla kaikkiaan 27% kun koko maassa ennuste jää 17%:n. Toimenpiteitä kustannusten nousun hillitsemiseksi onkin tehtävä. 

Uuden Vantaan–Keravan alueen tulevaisuuden sote-keskus hankkeen kehittämisen kärjet on valittu kaupunkien käymän dialogin ja priorisoinnin pohjalta. Kärkien valintaa on ohjannut THL:n asiantuntijaryhmän arvointiraportin tulosten ohella Vantaan ja Keravan väestön palvelutarpeet ja niiden ennakoidut muutokset.

Päämäärä ja päätavoite

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (myöhemmin sote-keskus) -hankkeen tarkoituksena on ottaa käyttöön uudenlainen, laaja-alainen ja vetovoimainen sote-keskus, jonka osana toimivat myös perhekeskukset. Vantaan–Keravan alueen hankekokonaisuutta kehitetään viiden kärjen kokonaisuutena. Hankkeen kehittämiskärjet ovat:

  • Tulevaisuuden sote-keskus -konsepti
  • Neuvonta ja asiakasohjaus
  • Vastaanottopalvelut
  • Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Hankkeen hyötytavoitteet, joita tavoitellaan jokaisessa kehittämiskärjessä ovat:

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hyötytavoitteiden konkreettiset vaikutukset ovat seuraavat.

Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus

Hankkeessa kehitetään neuvontaa ja asiakasohjausta sekä tarpeenmukaisiin vastaanottopalveluihin pääsyn nopeuttamista. Digitaalisten palveluiden käyttöönottoa lisätään ja vastaanottopalveluiden virtaustehokkuutta ja ammattilaisten uudenlaista työnjakoa kehitetään. Asiakkaille mahdollistetaan oikeisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin pääsy yhden yhteydenoton perusteella käyttöönotettavien hyvien tunnistamisen menetelmien pohjalta. Erilaisille asiakkuusryhmille luodaan asiakassegmentointiin perustuvia asiakaspolkuja. Paljon palveluja tarvitsevien tai erityistä osaamista vaativien asiakkaiden palvelupolkuja ja poikkisektoraalisten palveluiden toimintojen integraatiota kehitetään palveluiden jatkuvuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Lisäksi vahvistetaan perustason palveluissa toimivien ammattilaisten osaamista erilaisin menetelmäkoulutuksin (mm. mielenterveysosaamien).

Konkreettisina tavoitteina ovat:

  • mahdollistaa asiakkaiden kiireettömiin terveyskeskuspalveluihin pääsy seitsemässä vuorokaudessa
  • mahdollistaa asiakkaiden sosiaalipalveluihin pääsy asetusten mukaisesti
  • mahdollistaa kiireettömään suun terveydenhoitoon pääsy kuukaudessa
  • tehostaa neuvontaa ja asiakasohjausta (mm. digitaalisin menetelmin)
  • parantaa neuvontaa ja asiakasohjausta ja lyhentää puhelimeen vastaamisen viiveaikaa
     

Ennaltaehkäisy ja ennakointi

Ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin liittyviä palveluita ja toimintamalleja kehitetään paitsi sosiaali- ja terveyspalveluissa, myös yhteistyössä muiden alueen väestön hyvinvointia ja terveyttä tukevien toimijoiden kanssa. Palveluiden integraatiota kehitetään poikkisektoraalisen yhteistyön lisäämiseksi. Monitoimijaisella hyvinvointityöllä tuetaan yhdessä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäistään näin mm. syrjäytymistä.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kehitetään perhekeskustoimintamallia, lisätään asukkaille tarkoitettujen avoimien kohtaamispaikkojen toimintaa sekä jatketaan lapsiperheisiin kohdistuvien vaikuttavien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta helpotetaan lisäämällä perustason ammattilaisten osaamista mm. erilaisin menetelmin sekä levittämällä alueella jo pilotoituja tai toiminnassa olevia matalan kynnyksen toimintamalleja (Nuortenkeskus Nuppi, Nuorten Asema, Nuorten Kulma). Nuorten lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan myös muun väestön kohdalla.
 

Vaikuttavuus ja laatu

Palveluiden vaikuttavuutta ja laatua parannetaan nopeuttamalla asiakkaan palvelutarpeeseen vastaamisesta oikeilla toimintatavoilla ja varhaisemmassa vaiheessa. Vaikuttavuutta ja laatua lisäävät varhainen tunnistaminen, monialaisten palveluiden tarjoaminen, selkeät toimintamallit ja -prosessit sekä yksilöllisten ratkaisujen tarjoaminen. Lisäarvoa tuottaa asiakkaiden osallistaminen palveluprosessien kehittämiseen, asiakaskokemuksen systemaattinen seuraaminen sekä omavalvonnan ja tietojohtamisen vahvistaminen, jota kehitetään osana rakenneuudistushakua.

Nopea vaikuttavien palveluiden saanti lisää kustannustehokkuutta asiakkaiden palvelutarpeiden tullessa tyydytetyksi kevyemmissä palveluissa ja kevyemmillä tukitoimilla. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kokemuksen ollessa hyvä, luottamus palveluihin kasvaa ja avun hakemisen kynnys varhaisesti ja ennalta ehkäisevästi madaltuu.
 

Monialaisuus ja yhteentoimivuus

Monialaisuuden ja yhteentoimivuuden kehittämisellä parannetaan palveluiden saatavuutta ja poistetaan eteenpäin lähettämisen kulttuuria. Monialaisesti ja yhteentoimivasti toimivien palveluiden tavoitteena on löytää tapoja tarjota asiakkaalle oikeita palveluita oikeista paikoista mahdollisimman helposti ja yhteisten tavoitteiden mukaisesti toteutettuna. Palvelut voidaan tuoda asiakkaan ympärille tarpeenmukaisesti ja ehkäistä näin mm. asiakkaiden putoamista pois palveluiden piiristä. Monialaisesti toteutetuilla asiakassuunnitelmilla mahdollistetaan myös asiakkaan palveluiden tarjoamisen tavoitteellisuus ja samansuuntaisuus ja poistetaan ammattilaisten päällekkäistä työtä.

Kehittämällä yhdyspinnat ylittävää yhteistyötä palvelutuotannossa voidaan hyödyntää myös muiden kuin sote-sektoreiden tuottamia palveluita asiakkaiden elämäntilanteiden ja hyvinvoinnin hoidossa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat mm. perheiden arkeen vahvasti liittyvät kasvatuksen ja opetuksen toimijat, koulujen opiskeluhuolto, sekä muut vapaa-ajan toimijat. Toimijaverkostoa vahvistavat edelleen myös kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset palvelun tuottajat. Yhteistyön toimivuudella erikoissairaanhoidon suuntaan on myös suuri merkitys hyötytavoitteiden saavuttamisessa. 
 

Kustannusten nousun hillintä 

Palveluiden tarjoaminen asiakkaille oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti sekä korjaavien palveluiden tarvetta ennalta ehkäisten, mahdollistaa kustannusten nousun hillitsemisen. Hyvin koordinoiduilla ja tehokkailla työskentelymalleilla vapautetaan ammattilaisten aikaa välittömään asiakastyöhön ja poistetaan päällekkäistä työtä. Tietojohtamisen ja omaseurannan lisääntyessä palveluiden vaikuttavuutta voidaan jatkossakin parantaa ja tuottaa entistä tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin.

Hankkeessa kustannusten nousua hillitään:

  • nopeuttamalla palveluihin pääsyä ja virtaustehokkuutta mm. vastaanottomalleja ja työntekemisen tapoja muuttamalla
  • tehostamalla neuvontaa ja asiakasohjausta sekä mahdollistamalla itsetoteutettavien digitaalisten ratkaisujen kuten itsearviointien ja itsehoidon käyttöönottoa ja tietojen löydettävyyttä
  • parantamalla tiedolla johtamista
  • kehittämällä asiakkuussegmentointiin liittyviä vaikuttavia ja kustannustehokkaita palvelukokonaisuuksia 
  • tehostamalla vaikuttavia varhaisen tunnistamisen keinoja asiakkaiden palvelutarpeiden selvittämiseksi ja palveluiden (esim. aikuissosiaalityö, perheiden sosiaalipalvelut, elämäntapaohjus kolmannen sektorin toimintana, itsehoitoapplikaatioiden käyttöönotto) nopeammaksi järjestämiseksi
  • hyödyntämällä palveluiden järjestämisessä yhteistyötä esim. järjestöjen ja seurakuntien sekä muiden toimijoiden kanssa (esim. avoimet kohtaamispaikat)
  • mahdollistamalla ammattilaisille toimivat ja mielekkäät työntekemisen mahdollisuudet ja erilaiset palveluiden tarjoamisen tavat työssä viihtymisen lisäämiseksi  
     
Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

 

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

 

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Oma-arviointi 30.11.2020

Ensimmäisellä arviointikaudella hankehallinto ja projektiryhmät ovat järjestäytyneet sekä tulevat toimenpiteet on aikataulutettu projektisuunnitelmissa. Projektiryhmät seuraavat projektiensa toteutusta, raportoivat projekteistaan operatiiviselle johtoryhmälle, hankkeen ohjausryhmälle sekä hankesalkkuun, ennalta sovittujen aikataulujen mukaisesti. Varsinaisia seurannan ja arvioinnin tuloksia voidaan arvioida vasta seuraavalla arviointikaudella.

Jokaisesta tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman kärjestä on tehty oma ”projektisuunnitelmataulu”, jossa on määritetty kyseisen kokonaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet. Seuraavassa vaiheessa tauluihin päivitetään arviointimittarit. Lisäksi tarkoituksena on työstää hankkeen tiedolla johtamisen Power BI-taulu, johon on valittu hankkeen kannalta keskeisimmät seurattavat mittarit. 

Nykytilan analyysi on toteutettu Vantaa osalta, mutta Keravan osalta vielä kesken. 

Liitetiedostot ja linkit
Vantaa-Kerava

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön