Puhummeko samaa kieltä? – Väärinymmärrykset monialaisessa vuorovaikutuksessa
Monialainen yhteistyö ja kehittäminen on antoisaa, mutta vuorovaikutuksen osalta myös haastavaa, osin jännitteistäkin. Yhteiseen kehittämiseen vaikuttavat paitsi eri näkökulmat ja tavoitteet, myös kieleen liittyvät väärinymmärrykset. Suvi-Tuuli Murumäki kertoo blogissaan vuorovaikutuksellisista keinoista, joilla jokainen voi rakentaa monialaisista keskusteluista entistä sujuvampia ja selkeämpiä.
Kuva
Vanhassa kertomuksessa joukko ihmisiä tarkastelee valtavaa norsua eri puolilta. Kun norsun keskeisimpiä piirteitä pyritään määrittelemään, syntyy kiistaa, sillä jättimäinen eläin näyttää täysin erilaiselta eri näkökulmista.
Monialaisissa SISOTE -kohtaamisissa ollaan niin ikään valtavan, eri tulokulmista erilaiselta näyttävän kokonaisuuden äärellä. Ala- ja ammattirajat läpäisevään keskusteluun osallistuu usein pitkälle erikoistuneita, oman ammattikenttänsä syvästi tuntevia asiantuntijoita. Yhteistyö on siksi rikasta, mutta vuorovaikutuksen osalta myös haastavaa, osin jännitteistäkin. Yhteiseen kehittämiseen ja päätöksentekoon vaikuttavat paitsi eri näkökulmat ja tavoitteet, myös kieleen liittyvät väärinymmärrykset.
Tarkoittaako jokin käsite eri aloilla eri asiaa? Latautuuko joihinkin sanoihin toisistaan poikkeavia mielikuvia ja tunteita? Jääkö jokin olennainen lyhenne tai termi kokonaan ymmärtämättä?
Väärinymmärryksistä turhaa kitkaa yhteistyöhön
Mitä kokeneempi on alallaan, sitä itsestäänselvemmältä oman alan käsitteet ja vaikkapa lyhenteet tuntuvat. Usein on vaikea hahmottaa, mikä osa omasta ammattisanastosta aukeaa muille, mikä ei. Myös oma tulkinta toisten käyttämistä käsitteistä saattaa syntyä niin automaattisesti, ettei tulkinnan tarkkuutta tule kyseenalaistaneeksi. Kun kohdataan yli alarajojen, kielellisten väärinkäsitysten riski onkin yllättävän suuri. Jos kohtaamisissa on vielä mukana asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita, tahattomien väärinymmärrysten soppa on katettu!
Epäonnistuneet, vaikeat tai vain osalle keskustelijoista aukeavat kielivalinnat vaikuttavat kielteisesti myös keskustelun tunnelmaan. Pahimmillaan hankala sanasto voi eriarvoistaa ja aiheuttaa kokemuksen ulkopuolisuudesta. On hyvä tiedostaa sekin, että jos viestin olennaiset käsitteet tuntuvat vierailta tai vaikeilta, voi koko viesti herättää vastustusta. Niin voi käydä jopa silloin, kun viestin todellisesta sisällöstä oltaisiin oikeastaan lähes samaa mieltä.
Helpoin keinoin parempaan vuorovaikutukseen
Miten kielivalintoihin liittyviä pulmia sitten voisi taklata ja väärinymmärryksiä vähentää? Seuraavin vinkein jokainen voi rakentaa monialaisista keskusteluista entistä sujuvampia ja selkeämpiä:
- Tiedosta käsitteisiin liittyvä väärinymmärryksen mahdollisuus. Jo pelkkä tulkintaerojen ja virhemahdollisuuksien ymmärtäminen tuottaa viisaampaa vuorovaikutusta.
- Rohkaistu ja rohkaise kysymään. "Ymmärsinkö oikein, että...", "Tarkoittaako tuo teillä sitä, että...", "Miten olette kokeneet..." ovat erittäin hyödyllisiä kysymyksiä monialaisessa yhteistyössä. Myös muiden esittämien kysymysten oikeuttaminen myönteisellä sanattomalla viestinnällä tai hyväksyvillä kommenteilla on tärkeää.
- Kiinnitä erityistä huomiota kuuntelemiseen. Kuuntelun osoittaminen yhteenvedoilla, tarkennuksilla ja jatkokysymyksillä hyödyttää sekä puhujaa että kuuntelijaa ja selkiyttää koko keskustelun kulkua. Kuuntele aina ensisijaisesti ymmärtääksesi – vasta sitten vastaanväittääksesi.
- Kun puhut itse, vältä alakohtaisia lyhenteitä ja oman alan jargonia. Sen sijaan havainnollista, käytä esimerkkejä ja vertauksia, etsi yhteistä kosketuspintaa. Panosta viestisi selkeyteen!
- Huolehdi siitä, että jokaisen palaverin alussa kirkastetaan yhteisesti tapaamisen tavoite, aikataulu, agenda ja toimintatavat. Sanoita myös keskustelun kuluessa aika ajoin, missä mennään, mistä ollaan samaa mieltä ja mitä on vielä ratkaisematta.
- Hyödynnä ns. metatason keskustelua, eli viritä puhetta keskinäisen vuorovaikutuksen laadusta sekä itse keskusteluun liittyvistä odotuksista, toiveista ja tarpeista. Yllättävän olennaisia huomioita, ongelmakohtia sekä ratkaisuja pulmiin voi tulla esiin!
Keinot antoisan ja sujuvan vuorovaikutuksen rakentamiseen ovat lopulta aika helppoja. Pienikin panostus vuorovaikutuksen laatuun voi tuottaa suuria onnistumisia!
Suvi-Tuuli Murumäki on puheviestinnän yliopisto-opettaja ja vuorovaikutusvalmentaja