Sosiaaliset innovaatiot syntyvät ja leviävät yhteistyön kautta

Parastelu säästää päällekkäistä työtä

Sosiaaliset innovaatiot ovat uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja ne toimivat paremmin kuin vakiintuneet käytännöt. Sosiaaliset innovaatiot yhdistelevät olemassa olevia toimijoita ja rakenteita eivätkä ne koskaan synny tyhjiössä. Ne pohjautuvat aina tietyssä ajassa ja paikassa tunnistettuihin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja valmiisiin rakenteisiin. Innokylä on yhteisen kehittämisen ja hyvien mallien jakamisen alusta, josta toimijat voivat kertoa omista toimintamalleistaan ja löytää valmiita sosiaalisia innovaatioita ja yhteistyökumppaneita. 

Innokylän ytimessä on niin kutsuttu parastelu eli se, että uuden keksimisen sijaan jatkokehitetään valmiita hyviä ideoita. Mallipankkiin on saatu arvokkaita käyttökelpoisia ratkaisuja, joiden jatkokäyttöön voidaan kannustaa. Innokylän tavoitteena on kerätä malleja, joista mahdollisimman moni käyttäjä voi halutessaan hyödyntää löytämäänsä. 

Usein jatkokehittämisen esteenä ovat käytössä olevat rahoitusmallit. Uuden kehittämiseen on enemmän rahoitusmahdollisuuksia kuin vanhan kehittämiseen. Kehitystyön päätteeksi toimivia innovaatioita ei aina pystytä skaalaamaan edes oman organisaation sisällä, koska työntekijöiden täytyy tarttua jo seuraaviin projekteihin. Rahoitusmahdollisuuksia täytyisi siis kohdistaa jo valmiiden mallien juurruttamiseen ja skaalaamiseen. Innovaattoreiden puolestaan kannattaa tilaisuuden tullen tarttua mahdollisuuteen jatkokehittää vanhaa. Innokylä voi palvella erityisesti hyvinvointialueiden johtajia ja työntekijöitä.

Kehitystyö näkyväksi

Innokylän innovaatiomalli kannustaa julkaisemaan myös keskeneräisiä toimintamalleja. Mallin jäsentäminen kannattaa aloittaa heti työn alettua. Kehittäjät hyötyvät keskeneräisten mallien julkaisemisesta varsinkin isoissa kehittämisohjelmissa, joissa eri alueilla suunnitellaan samanaikaisesti samoja ratkaisuja samoille kohderyhmille. 

”Jos mallit julkaistaan vasta ohjelmakauden lopussa, ovat monet kehittäjät saattaneet käyttää arvokasta työaikaa tismalleen samojen ratkaisujen kehittämiseen. Kehittäjät voivat hyötyä pienistäkin iduista ja ideoiden aluista”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Juha Koivisto. Hän oli mukana perustamassa Innokylää.

Mallit eivät koskaan ole valmiita, koska yhteiskunnalliset ongelmatkin elävät ajassa. Malleja joudutaan aina viilaamaan ajan myötä, varsinkin silloin, kun niitä otetaan käyttöön uusilla aloilla ja alueilla.

Keskeneräisten mallien julkaisemisen arvo on huomattu Innokylän toiminta-aikana. Keskeneräisten mallien julkaisemista rajoittaa kuitenkin huoli siitä, että joku toinen saa omaan ideaan rahoituksen. Terveydenhuollon puolella mietityttävät eettiset kysymykset ja sensitiivisyys.

Sosiaalisen innovaation kentälle mahtuu monenlaisia toimijoita – yritykset mukaan

Innokylä sisältää paljon sote-alan toimintamalleja, mutta sinne sopivat yhteiskunnallisia haasteita ratkaisevat ideat muiltakin aloilta. Sosiaalisia innovaatioita voivat kehittää myös esimerkiksi työllistämisen, kiertotalouden ja koulutuksen toimialat. Erilaiset tulokulmat rikastuttavat innovaatiokenttää ja luovat pohjaa uudenlaiselle yhteistyölle.

Yrityskentällä on suuri potentiaali tarttua sosiaalisten innovaatioiden mahdollisuuksiin liiketoiminnassa. Erityisesti yhteiskunnallisten yritysten panos on arvokas lisä julkisen ja kolmannen sektorin toimintaan. Markkinaehtoista toimintaa voi kuvata yleisluontoisemmin, jos oman liiketoiminnan edellytykset mietityttävät.

Hyvien mallien levittäminen vaatii vuorovaikutusta

Kun malli on kuvattu tekstein ja kuvin, se ei siirry toisaalla käyttöön ilman kehittäjien kohtaamista. Vuorovaikutus ja dialogi ovat avainasemassa, kun yhdessä pohditaan, mikä mallin ydin todella on. Skaalattaessa yhteiskunnallisen ongelman ratkaisu alkuperäisestä ympäristöstään toisaalle se voi muuttua paljonkin, mutta ydin on osa, joka säilyy samana. 

”Ydin on toimintaa ja välineitä, jotka täytyy tunnistaa ja pitää mukana. Esimerkiksi rokottaminen on selkeä toiminta, jota ympäröi monimutkainen palveluketju. Ydin on, että ihminen saa rokotteen, ei se miten ja missä paikassa”, muistuttaa Koivisto.

Monenlaiset palvelut, tuotteet ja toimintamallit voivat olla sosiaalisia innovaatioita, jos ne vastaavat uudella tavalla heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin.

Vuonna 2007 Innokylää luodessa ennakoitiin, että innovaatiotarpeita tulevat olemaan ikääntyvä väestö, asiantuntijapula ja julkisen puolen resurssipula. Nyt vuonna 2023 nämä yhteiskunnan haasteet eivät ole poistuneet, ja uutena haasteena on hyvinvointialueiden käynnistyminen. Hyvinvointialueilla vaarana on, että muutos uudistaa vain hallintoa eikä itse sisältöä eli asiakkaiden tarvitsemaa palvelutoimintaa.

Miten sinä voit vastata yhteiskunnalliseen tarpeeseen?

Mitä yhteiskunnallisia pulmia kohtaat omassa työssäsi? Onko niihin jo kehitetty sosiaalisia innovaatioita, joita voisitte ottaa käyttöön omassa organisaatiossasi? Tai onko sinulla idea, jota kukaan muu ei vielä ole keksinyt? Kerro ideastasi Innokylässä ja tule kuulolle Sosiaalisten innovaatioiden päivään!

Kehittäjien ja käyttöönottajien tueksi suunnitellaan osaamiskeskusta. Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen arvona on, että se voi ottaa sote-alueiden rajojen yli haltuunsa koko sosiaalisten innovaatioiden kentän: julkisen sektorin, järjestöt ja yritysmaailman. Yhteiskunnassa on edelleen monia haastavia ongelmia, joihin tarvitaan monen eri alan palveluiden yhteispeliä. Yhtenä näistä on työn organisoiminen uudella tavalla siten, että palvelutoiminta on resurssiviisaampaa ja tuottavampaa. Osaamiskeskuksen ensimmäinen tehtävä on edistää ajattelutavan muutosta organisaatiolähtöisistä ratkaisuista käyttäjälähtöisiin sosiaalisiin innovaatioihin.

Lue lisää:

• Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankesivu (thl.fi)

Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanke toteutuu Euroopan sosiaalirahaston osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (ESR TL5) rahoituksella.