Sosiaalisten innovaatioiden arviointityökalu helpottaa skaalaamista

Arviointityökalun kehittämistyö nojaa Demos Helsingin muotoilemaan sosiaalisten innovaatioiden määritelmään, mutta käytännöllisyys ja työkalun käytettävyys on haluttu pitää etusijalla. Kehittämisessä on ollut mukana Kuntoutussäätiö, DIAK ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto sekä Siltavalmennus. Organisaatioiden moninaisuus on mahdollistanut laaja-alaisen lähestymistavan, jossa on voitu hakea tasapainoa teorian ja käytännön väliltä. 

Ota arviointityökalu käyttöön 

Arviointityökalu löytyy Innokylän työkaluista, josta sen voi ladata ja hyödyntää eri tarpeisiin. Jatkossa työkalua ylläpidetään ja kehitetään osana perustettavaa Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusta. Tulevaisuudessa työkalu kiinnitetään tiiviimmin osaksi Innokylää ja sitä voidaan hyödyntää Euroopan komission ylläpitämään Social Innovation Match -tietokantaan kerättävien sosiaalisten innovaatioiden arvioinnissa. 

Lisäksi rahoituksia koordinoivien tahojen kanssa on keskusteltu mahdollisuuksista hyödyntää työkalua heidän työssään. Onkin erittäin ilahduttavaa, että työkalu on jo otettu käyttöön Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa (SOILA) -hankkeessa sekä Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa, joissa kummassakin kerätään rajattuihin teemoihin kuuluvia sosiaalisia innovaatioita. Näistä hankkeista saamme lisää käyttäjäpalautetta, jonka perusteella työkalua voidaan työstää eteenpäin. Kuulemmekin mielellään kaikkien työkaluun tutustuneiden tai sitä hyödyntävien kommentteja, ne ovat arvokkaita jatkokehittämisen kannalta. 

Skaalaaminen hyödyntää innovaation koko potentiaalin  

Sosiaaliset ja ekologiset haasteet koskettavat aivan kaikkia maailman ihmisiä. Siksi sosiaaliset innovaatiot voivat tarjota helpotusta erilaisissa paikoissa ja yhteyksissä, joita ei usein innovaation kehittäjä osaa kuvitellakaan innovaatiota kehittäessään. Kehitettyjen innovaatioiden potentiaali jääkin vajaamittaiseksi, jos hyviä käytäntöjä ja muiden innovaatioita ei hyödynnetä kehittäjäorganisaation ulkopuolella. Skaalaamisessa tärkeintä on tarjota muille toimijoille mahdollisuus hyödyntää jo tehtyä työtä ja kerättyä tietoa. 

Arviointityökalu vie sosiaalisiin innovaatioihin liittyvää tiedonkeruuta askeleen eteenpäin. Se ohjaa innovaattoreita kuvaamaan innovaationsa keskeiset osa-alueet ja elementit. Kuvaaminen auttaa innovaattoria huomaamaan mitä tulisi vahvistaa ja mitkä ovat olleet onnistumisen keskeiset tekijät.  

Kehittäjät voivat hyödyntää Innokylään koottuja innovaatioita tunnistamalla yhteistyökumppaneita ja ottamalla oppia jo kehitetyistä innovaatioista. Näin vältettäisiin saman asian keksiminen moneen kertaan ja voitaisiin lähteä suoraan aiemmin kehitetyn pohjalta, jolloin päästäisiin pidemmälle. Toimivien innovaatioiden levittäminenkin olisi sujuvampaa, jos eri toimijat voisivat tietokannan avulla ottaa arvioituja innovaatioita käyttöön omassa toiminnassaan. 

Yhteisötaloutta vahvistetaan EU:ssa 

Tarve arvioida ja tehdä näkyväksi hyvin toimivia sosiaalisia innovaatioita liittyy vahvasti Suomen talouskasvun ja työllisyyden lisäämiseen ja laajemmin hyvinvointivaltion uudistamistarpeisiin. Tarve vahvistaa yhteisötaloutta ja tukea sosiaalisten innovaatioiden kehittelyä on huomattu myös kansallista tasoa ylempänä. Euroopan komissio on linjannut, että yhteisötaloutta tulisi vahvistaa koko EU:n alueella. Keskeinen keino, jolla näitä ylemmän tason strategisia tavoitteita edistetään, on tukirakenteiden kehittäminen, esimerkiksi perustamalla kansallisia osaamiskeskuksia. 

Yhteisötalouteen kuuluvat organisaatiot, kuten yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt ja säätiöt, ovat merkittäviä sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemin toimijoita ja ne ovat keskeisiä sosiaalisten innovaatioiden kehittäjiä. 

Monin paikoin sosiaalisten innovaatioiden kenttä on jäsentymätön ja rakenteita täytyy vahvistaa niin, että syntyisi useampia ja vaikuttavampia sosiaalisia innovaatioita. Sosiaalisia innovaatioita ei tunneta tällä hetkellä kovin laajasti, moni ei tunne termiä eikä osaa antaa esimerkkiä sosiaalisesta innovaatiosta. Onkin selvästi tarpeen kehittää sosiaalisia innovaatioita koskevaa tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää monin tavoin. 

Sosiaalisten innovaatioiden kehittäjät, rahoittajat ja tutkijat voivat hyödyntää tietoa. Tietoa voidaan muokata helpommin ymmärrettävään muotoon, jotta laaja yleisökin voi ymmärtää mistä sosiaalisissa innovaatioissa on kyse ja mikä merkitys niillä on yhteisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta. 

Valmiin tiedon luokittelu on yhtä tärkeää kuin uuden tiedon tuottaminen  

Sosiaalisista innovaatioista ei Suomessa kerätä tietoa systemaattisesti. Emme tiedä millaisia sosiaalisia innovaatioita Suomessa syntyy, kuinka paljon niitä syntyy, minkälaiset organisaatiot niitä tekevät, mihin teemoihin liittyviä innovaatioita tehdään paljon, mihin teemoihin kaivattaisiin lisää. 

Tällainen tieto olisi monin tavoin hyödyllistä: se auttaisi innovaattoreita tunnistamaan oman kenttänsä toimijoita; potentiaalisia yhteistyökumppaneita, kilpailijoita ja rahoittajia. Rahoittajat puolestaan hyötyvät tiedonkeruun systematisoinnista esimerkiksi siten, että he näkevät systemaattisesti kerätyn tiedon perusteella mikä toimii ja mitä tulisi rahoittaa. Siinä vaiheessa, kun tietovaranto on kattava, voitaisiin aloittaa tiedon huolellisempi käsittely ja tutkia onnistumisen elementtejä. Esimerkiksi jos meillä olisi tiedot sadasta osatyökykyisten työllistämismallista, voisimme tarkastella mikä tekee joistain toimintamalleista hyvin toimivia. Rahoitushakemuksia arvioivilla olisi paremmat lähtökohdat arvioida suunniteltua toimintaa, mikäli heillä olisi arviointinsa tukena tällaista laajempiin aineistoihin perustuvaa tietoa. 

Tosiasiassa sosiaalisiin innovaatioihin liittyvää tietoa on kyllä olemassa, mutta se on hajallaan ja monesta osa-alueesta ei ole mitään tietoja. Merkittävä osa sosiaalisista innovaatioista kehitetään hankerahoituksella. Tästä johtuen Suomessa on kehitetty kaikenlaisia yleishyödyllisiä, hyvinvointia lisääviä toimintoja, työkaluja ja tekemisen tapoja, joita ei kuitenkaan monesti laajasti tunneta tai hyödynnetä, vaikka ne olisi tutkittu ja arvioitu toimiviksi. 

Innokylään on kerätty tietoa, toimintamalleista, hankkeista, työkaluista ja projekteista, joista moni on sosiaalinen innovaatio. Innokylään koottua tietoa ei ole kuitenkaan seulottu tai prosessoitu, niin että sen hyödynnettävyys olisi vielä parhaalla mahdollisella tasolla. Tietoa on ja sitä kertyy jatkuvasti lisää. Tiedon luokittelu, jäsentely ja tiedon käsittelyyn liittyvien työkalujen kehittäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin uuden tiedon tuottaminen. Mikään tieto ei hyödytä ketään, jos se hautautuu massaan eikä sitä ei löydy mistään. Kehittämämme työkalun avulla tiedon keruuta on mahdollista tehdä systemaattisemmin ja koota sosiaalisia innovaatioita koskevaa tietoa, jonka hyödyntäminen eri tavoin on helppoa. 

Kirjoittaja: Farid Ramadan työskentelee kehittämispäällikkönä Kuntoutussäätiössä  

“Sosiaaliset innovaatiot ovat uusia, toimivia ideoita - palveluita, tuotteita, malleja, prosesseja tai strategioita –, jotka etsivät yhteiskunnan tarpeisiin ja ongelmiin ratkaisuja, jotka ovat parempia kuin vakiintuneet vaihtoehdot. Niiden selkeänä tavoitteena on yhteinen hyvä ja parantunut hyvinvointi.” 
Demos Helsinki

Lue lisää osaamiskeskuksen valmisteluhankkeesta:

• Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankesivu (thl.fi)

Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanke toteutuu Euroopan sosiaalirahaston osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (ESR TL5) rahoituksella.