Sosiaalisten innovaatioiden päivä toi rahoittajat ja kehittäjät yhteen

Sosiaalisten innovaatioiden päivä kokosi saman katon alle rahoittajia, kehittäjiä ja arvioijia. Aamupäivän yhteisohjelmassa kuultiin ajankohtaista tietoa ekosysteemeistä, arvioinnista ja rahoituksesta. Rahoittajien paneelikeskustelu keräsi samojen kysymysten äärelle Jani Kempaksen (Johtaja, vaihtoehtoiset sijoitukset. S-pankki), Stefan Haglundin (Mentori - vaikutus ja sijoitukset. Startmore Oy), Liisa Suvikummun (Toimitusjohtaja, Säätiöt ja Rahastot ry) ja Sinikka Kauranen (Rahoituspäällikkö. Hämeen ELY-keskus). Iltapäivän ohjelmassa he myös tuomaroivat sosiaalisten innovaatioiden leijonan luolaa. 

Yhteiskunnalliset haasteet elävät ajassa 

Sosiaalinen innovaatio on vastaus tiettyyn yhteiskunnalliseen ongelmaan. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Ilkka Taipale muistutti aloituspuheenvuorossaan, että ihmiset ovat nähneet eri asiat yhteiskunnallisina ongelmina historian varrella. Senior Expert Risto Raivio Euroopan komissiosta muistutti, että tartumme aina haasteisiin, jotka koemme juuri sillä hetkellä tärkeiksi yhteiskunnassa. 

”Sosiaaliset innovaatiot ovat ilmiönä vanha, vaikka konsepti on uusi”, tiivisti Raivio kommenttipuheenvuorossaan. 

Viimeisen sadan vuoden aikana on tehty yhteiskunnallisia mullistuksia, joista osaa pidämme nyt itsestään selvinä. Esimerkkinä Raivio mainitsi yksikamarisen eduskunnan. 

Innovaatioiden tarve elää ajassa, joten myös niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta täytyy peilata nykyhetkeen. Kehittämispäällikkö Farid Ramadan Kuntoutussäätiöstä esitteli puheenvuorossaan sosiaalisten innovaatioiden arviointityökalun.  

”Ei ole tarkoituksenmukaista mitata kaikkia sosiaalisia innovaatioita samoilla mittareilla, vaan jokaiselle niistä pitää miettiä juuri sille sopivat tärkeimmät mittarit.” 

Kehittäjä täydentää lomakkeeseen innovaation senhetkisen tilanteen. Lomaketta voi hyödyntää vain oman työn tukena tai hakea innovaatiolle arvioijan hyväksyntää. Työkalu julkaistaan Innokylässä. 

Uudet ratkaisut vaativat aikaa ja yhteistyötä 

Erikoissuunnittelija Tuula Jäppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta esitteli puheenvuorossaan sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemien toimijoita ja toimijaverkostoja. Hän korosti, että sosiaalisten innovaatioiden leviäminen vaatii pitkän ajan. Innovaatioilla on erilaisia päämääriä skaalaamisen ja juurruttamisen suhteen, mutta tavoitteena on saada aikaan systeemistä muutosta, jota yhden hankkeen aikana ei voida saada aikaan. 

Kempas täydensi paneelikeskustelussa rahoittajan näkökulmaa: “Less is more. Vaikuttavuus on pitkäjänteistä ja pohjautuu ihmisten välisille suhteille. Vaikuttavuusinvestoinnin SIB-malleissa interventioaika on viisi vuotta ja seuranta-aika 10 vuotta.” 

Sosiaalisen innovaation kypsyminen kestää yleensä yli 12 kuukautta. Hankeajat ovat lyhyitä. Miten voimme tukea jatkuvuutta, pohti Kauranen paneelikeskustelussa.  

Työn jatkuvuus vaatii yhteistyötä. Innovaation kehittämiseen ja juurruttamiseen tarvitaan tekijöitä eri sektoreilta. Jäppinen antoi innovaattoreille ohjeen: ”Käyttäkää alussa aikaa toimijaverkoston kokoamiseen.” 

Rahoittajat ovat samaa mieltä. Stefan Haglund kertoi, että rahoituksen myöntämisessä isoin haaste on tiimi, joka sosiaalisen innovaation toteuttaa. 

Sekä uudet ja vanhat innovaatiot tarvitsevat rahoitusta. Rahoittajat pohtivat, millainen suhde uusien innovaatioiden kehittämisellä ja vanhojen juurruttamisella on. Nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan kullekin vaiheelle täytyy vain löytää oikea rahoittaja. Kehittäjien täytyy panostaa siihen, että he ovat yhteydessä eri rahoittajiin ja käyvät keskustelua siitä, millainen rahoitusinstrumentti edistää heidän oman innovaationsa tarkoitusperiä. Kehittäjien näkökulmasta on hankalaa, että rahoitusta laajemmin tarjolla uuden kehittämiselle, mutta rahoittajat korostivat, että uusia itujakin täytyy vaalia. 

Hyviä kokemuksia Ruotsin Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksesta 

Koordinaattori Anna Tengqvist Malmön yliopistosta esitteli Ruotsin Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusta Forum for Social Innovation Swedeniä,  joka tukee projekteja, analysoi skaalautumista, tarjoaa avaintekijöille oppimismahdollisuuksia ja tukee sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemiä. Osaamiskeskus keskittyy erityisesti oppimiseen ja alueellisten alustojen ja uusien rahoitusratkaisujen tukemiseen. 

”There is a need for political leadership for social innovation”, korosti Tengqvist. Samoilla linjoilla oli rahoittajien paneelissa Liisa Suvikumpu, joka peräänkuulutti arvojohtamista. 

Innokylän leijonanluola 

Päätapahtuman iltapäivässä kuusi potentiaalisten sosiaalisten innovaatioiden pitchaajaa esitti lyhyen hissipuheensa. 

Hanna Hauta-aho Alustapalvelu Sociala Oy:stä esitteli datapohjaista ratkaisua ikäihmisten yksinäisyyteen, Heli-Susanna Laamanen Heli Susanna Tmi:stä hoitotyön kohtaavaa menetelmää, Joonas Pöllä Peili Vision Oy:stä toiminnanohjausta arvioivaa ja kehittävää virtuaalipeliä, Miikka Vuorinen SosPed keskuksesta vaikutusten arvioinnin työkalua, Eero Väisänen Siskot ja Simot ry:stä Välittämisen SM-kilpailua ja Satu Kalajainen KRIS Suomen Keskusliitto ry:stä nuorten uusintarikollisuutta vähentävää ohjelmaa.

Rahoittajat antoivat kaikille pitchaajille kiitosta erinomaisista esityksistä. Yleisohjeena kaikille oli lisätä konkretiaa. Heitä kiinnostaa, mihin rahaa käytetään ja miksi asiakkaat olisivat kiinnostuneita juuri tästä innovaatiosta. Mikä on heidän bisnesmallinsa? Mitä vastiketta rahalla saadaan? 

Sosiaaliset innovaatiot esillä myös satelliittitapahtumissa

Pohjois-Savon sosiaalisten innovaatioiden päivän satelliittitapahtuma toteutettiin Savonia AMK:n kampuksella Kuopiossa. Tavoitteena oli vahvistaa yhteistä ymmärrystä sosiaalisista innovaatioista ja ilmiölähtöisyydestä, tutustua erilaisiin sosiaalisiin innovaatioihin ja pohtia yhdessä, miten edistää yhteistyötä ja kuinka jatketaan eteenpäin. Tilaisuudessa nousi esille useita yhteisiä oivalluksia. Sosiaalisten innovaatioiden kannalta tärkeäksi nähtiin erityisesti luottamus, kohtaaminen, ihmisten väliset suhteet ja verkostot. "Verkostossa olennaisia ovat mahdollistajat ja toimijat ja erityisesti sosiaalisten innovaatioiden tunnistajat." "Kehittäminen kuuluu kaikille ja kuka tahansa voi olla ratkaisija. Sosiaalisten innovaatioiden verkostoa ei ole välttämätöntä hallita.” 

SOILA-koordinaatiohanke järjesti valtakunnallisen satelliittitapahtuman: Mitä ovat lastensuojelun sosiaaliset innovaatiot? Tilaisuudessa Itlan toimitusjohtaja Katri Vatajan johdolla tarkasteltiin kolmen tekijän avulla, millaista tulevaisuutta sosiaalisilla innovaatioilla yhdessä luodaan. Pohdittiin, mitkä tekijät nykyhetkessä työntävät kohti tulevaisuutta, millaista painolastia on menneisyydestä ja toisaalta mistä tekijöistä muodostuu tulevaisuuden imu. Kansainvälistä tuulahdusta saatiin Italiasta, jossa on kehitetty  ns. P.I.P.P.I -ohjelman avulla perheiden palveluita ja saatu aikaan kansallista systeemistä muutosta lakiuudistuksineen. Asiantuntijapaneelin edustajat innovoivat puolestaan rohkeasti tulevaisuuden lastensuojelua mm. digitalisaatioavusteisesta perspektiivistä. Tilaisuuden materiaalit löytyvät SOILA-koordinaatiohankkeen verkkosivuilta. 

Demos Helsinki järjesti keskusteluiltaman sosiaalisista innovaatioista kaupunki- ja aluetasolla. Ilta kokosi yhteen kaupunki- ja aluetoimijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Keskeistä antia olivat oivallukset siitä, että kukoistavat yhteiskunnallisten innovaatioiden ekosysteemit edellyttävät kaupungeilta roolia kehittämisen mahdollistajana, tiedon ja osaamisen välittäjänä sekä toimijat yhteen sitovaa suunnannäyttäjyyttä. 

Sosiaalisten innovaatioiden päivä palaa 2024 

Päivän järjesti Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanke. Mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Silta-Valmennusyhdistys, LUT-yliopisto, Kuntoutussäätiö, Kuntaliitto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Tilaisuuden materiaalit löytyvät hankkeen kokonaisuudesta Innokylästä.

Tapahtuma järjestetään uudestaan 7.11.2024. Tavataan innostuneen ideoinnin merkeissä ensi vuonna!

Lue lisää hankkeesta:

• Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hankesivu (thl.fi)

Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanke toteutuu Euroopan sosiaalirahaston osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (ESR TL5) rahoituksella.