”Tätä voisi tehdä ihan työkseenkin” - Kokemusasiantuntijat työharjoittelijoina sote-uudistustyössä
Kokemusasiantuntijuus on vahvistanut paikkaansa kehittämistyön resurssina sosiaali- ja terveysalalla. Uudenlaisiin toimintatapoihin siirtyminen voi kuitenkin herättää erilaisia huolia, epävarmuutta ja ristiriitojakin. Yhteiskehittämisen hyödyt näkyvät kuitenkin molemminpuolisen osaamisen ja ymmärryksen lisääntymisenä sekä vaikuttavampina ja asiakaslähtöisempinä palveluina. Raisa Saraniemi ja Emmi Vuorela kertovat blogissaan, miten kokemusasiantuntijat ovat mukana Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa.
Kuva
Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa on lähdetty tekemään yhteistyötä Vantaan A-kilta ry:n hallinnoiman KAP Vantaa -hankkeen kanssa. Kehittämistyössä on ollut mukana työharjoitteluaan suorittavia kokemusasiantuntijoita erilaisissa tehtävissä, jotka on määritelty yhdessä ohjelman työntekijöiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työharjoittelijat ovat muun muassa osallistuneet kehittämistyöryhmiin, keränneet asiakaspalautteita, edistäneet kolmannen sektorin toimijoiden ja ohjelman välistä yhteistyötä sekä kehittäneet digitaalisia palveluita palvelumuotoilun työkaluja hyödyntäen.
”Työharjoittelu perehdytti meidät hyvin asiantuntijatyöskentelyyn digitaalisten sote-palveluiden tuotannossa ja antoi ymmärrystä kokemusasiantuntijan roolista näissä prosesseissa.”
Kokemusasiantuntijoiden monipuolinen osaaminen sekä henkilökohtaiset näkemykset esimerkiksi esteettömistä digipalveluista ovat tuoneet kehittämistyöhön tarpeellisia asiakasnäkökulmia. Heidän rehellinen palautteensa ja avoin suhtautumisensa yhteiskehittämiseen ovat lisäksi tuoneet työryhmätyöskentelyyn positiivista virettä. Asiastaan innostuneet kokemusasiantuntijat ovat saaneet muutkin työryhmien jäsenet kommentoimaan ja ottamaan kantaa keskusteluun. Lisäksi kokemusasiantuntijoiden käytännön esimerkit ovat herätelleet ammattilaisten asiakastyöhön liittyviä tunnemuistoja.
”Oman roolin ja avuksi olemisen tapojen löytäminen on tärkeää. Perehtyminen asiaan vei ison osan käytettävissä olleesta ajastamme, mutta meille oli hyvin ainutlaatuinen kokemus olla mukana.”
Työharjoittelun ohjaajan tulee kyetä varmistamaan se, että harjoittelun sisällöt tukevat kokemusasiantuntijan oppimisprosessia. Esimerkiksi työryhmiin osallistuminen voi olla jännittävää, joten tunteista ja odotuksista tulee keskustella heti harjoittelun alussa. Yhteinen aloituskeskustelu tukee lisäksi sitä, että sovitut tehtävät tuottavat myös harjoittelupaikalle hyötyjä, kuten vaikkapa suunnittelutyön ja tavoitteiden kirkastamista sekä työryhmien keskustelun edistämistä. Tärkeää on kuitenkin myös se, että työ saa olla hauskaa, kuten yksi kokemusasiantuntija itse määritteli harjoittelua koskevissa tavoitteissaan.
”Kysymys siitä nousi myös mietittäväksi, että osataanko kokemusasiantuntijat ottaa mukaan osaksi asiantuntijatiimejä ja käyttää heidän osaamistaan akateemisen tiedon rikastuttamiseksi.”
Asiakasosallisuutta voidaan toteuttaa lukuisilla eri tavoilla, ja näistä yhtenä esimerkkinä toimii työharjoittelu sote-uudistustyössä. Ohjelmamme näkökulmasta työharjoittelut olivat menestys, joten yhteistyötä jatketaan myös tulevana syksynä, jolloin seuraavat koulutettavat kokemusasiantuntijat ovat työharjoitteluvaiheessa. Valmistumisensa jälkeen koulutettuja kokemusasiantuntijoita voidaan tilata KAP Vantaan Kokemusasiantuntijapankista, sillä Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma on budjetoinut kokemusasiantuntijoiden palkkioihin. Olennaista on kuitenkin lopulta se, että sote-ammattilaiset havaitsevat kokemusasiantuntijuuden hyödyt osana tulevaisuuden sote-palveluiden kehittämistä ja toteuttamista.
Sitaatit on kerätty henkilöiltä, jotka ovat suorittaneet KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutukseen kuuluvan työharjoittelunsa Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa.
Vantaa-Kerava: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Innokylässä
Raisa Saraniemi työskentelee neuvonnan ja asiakasohjauksen projektipäällikkönä Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa.
Emmi Vuorela työskentelee mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityisasiantuntijana Vantaa-Keravan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa.